Karmein Uuden Vuoden aattosi? Tuliko raketti päin näköä vai nolasitko itsesi humalassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsunami uusivuosi kun kaupungin ilotulitukset peruttiin, ihan tyhmää

Miten ilotulitusten peruminen auttaa tsunamissa kuolleita?

Ei se ketään auta mutta kun piti moraaliposeerata

Olin parikymppisenä silloisen avokkini kanssa isossa yökerhossa uudenvuodenaaton iltana. Meillä oli tapana, että jos lähdimme kahdestaan viihteelle, saimme osan illasta jutella ja tanssia muidenkin kuin toistemme kanssa. Näin tehtiin myös tuona uutenavuotena. Sovimme, missä paikassa tapaamme ennen puoltayötä. Kun tulin paikalle ihan ajoissa, avokki olikin siellä raivoissaan. Hän ei ilmeisesti ollut löytänyt toivomaansa seuraa ja väitti, että minä olin muka piipahtanut viereisen hotellin puolella jonkun miehen kanssa ollessani omilla teilläni. Hyvin olisin kuulemma ehtinyt. (Sanottakoon tässä, että avokki oli jo aikaisemmin väläytellyt mustasukkaisia piirteitään ja olin jo jossain määrin harkitsemassa eroa.) Yritin sanoa, että olin kyllä ollut yökerhossa koko ajan, mutta hänen ärtymyksensä ei laantunut. Hän alkoi tuuppia minua kohti naulakoita, että nyt lähdetään. Kaksi meille vierasta naista katsoi sitä touhua vierestä ja he sanoivat mulle jotenkin, että "älä anna ton kohdella itseäsi ihan miten tahansa". Tämä jotenkin tsemppasi mua ja känninen ratkaisuni oli, että ulko-ovelta lähdinkin juoksemaan toiseen suuntaan enkä taksiin, minne avokki oli suuntaamassa. (En muista, halusinko alun perin vain vähäksi aikaa pakoon hänen tönimiseltään ja äksyilyltään vai ajattelinko käydä vielä jossain baarissa.) Joka tapauksessa menin suoraan paikallisjunaan ja matkustin sillä kotiin.

Siellä odotti hävityksen kauhistus. Avokki oli ehtinyt taksilla kotiin ennen minua ja raivoissaaan oli pistänyt kämppää matalaksi. Tavaroita oli paiskottu lattialle ja rikottu, tärkeitä papereitani oli revitty. Hän oli viiltänyt veitsellä eteisen naulakossa riippuneen nahkatakin selän halki luullessaan kännipäissään sitä minun takikseni, mutta se olikin hänen omansa, hah!! Siinä muutamia sekunteja näkymää pällisteltyäni tajusin, että makuuhuoneesta kuuluu uikutusta. Avokki siellä istui sängyllä ja ulisi surkeana, että hänestä tulee verta. Hän oli rikkonut peilin ja kävellyt sitten vahingossa niihin sirpaleisiin. Jouduin paikkailemaan häntä siinä sitten, mitään syvempiä vaurioita ei ollut (onneksi?). Tämä konkreettinen haavojen hoito jotenkin tasoitti tilannetta eikä siinä enää riidelty, vaan sammuttiin. Seuraavana päivänä korjailimme vahinkoja ja avokki oli aika hiljaista poikaa. Tuo uusivuosi selkeytti kyllä sen päätökseni, että avokki oli parin kuukauden kuluttua exä.

Aivan kauhea kokemus ap, koira säikähti. Oispa omatkin surutta ja ongelmat tuota luokkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Aivan kauhea kokemus ap, koira säikähti. Oispa omatkin surutta ja ongelmat tuota luokkaa. 

Ei tämä ole mikään kilpailu että kenellä on ollut uuh, rankempaa elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Aivan kauhea kokemus ap, koira säikähti. Oispa omatkin surutta ja ongelmat tuota luokkaa. 

Älä viitsi

Vierailija kirjoitti:

Vietin sen vauvapalstalla. Löytyikö pohja?

Meillä oli siipan kanssa hauska aatto. Minä olin palstalla ja siippa katseli Halista. Siinä sitten vertailtiin kokemuksia. Paljon huonomminkin olisi voinut mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan kauhea kokemus ap, koira säikähti. Oispa omatkin surutta ja ongelmat tuota luokkaa. 

Ei tämä ole mikään kilpailu että kenellä on ollut uuh, rankempaa elämässä.

Harmittaako?

Olin nuori ja suutuin uuden vuoden bileissä eksään. Bileet olivat maalla,omakotitalossa jota ympäröi pimeä luminen metsä. Juoksin vihaisena ilman takkia, farkut ja ohut neule ja (nilkkapituiset) bootsit yllä metsään. Pian tajusin että olin tehnyt  virheen. Oli pimeää,olin reisiä myöten hangessa,oksat löi naamaan, alkoholista huolimatta tuli kylmä. Ja eksä kuvitteli minun murjottavan pihaportailla,meni kai puoli tuntia kunnes tajusi ettei löydä minua ja takkikin roikkuu naulakossa. 

Kun minut lopulta löydettiin en pystynyt siltä  tärinältä puhumaan,muistan vaan sen hälinan kun minut istutettiin takan lämpöön  ja joku sanoi että "  pitäisikö sen ottaa noi märät vaatteet pois" ja joku toi huopaa.. Lopulta olin siinä kolmen huovan sisällä,bileiden isännän kolitsihousut ja villasukat päälläni, vaakatasossa kuin känninen muumio. Kun joku tajusi että vuosi vaihtuu, jengi rynni ulos pussailemaan  ja halailemaan ja ampumaan raketteja jättäen minut siihen hytisemään. Kun  kuski tuli hakemaan meidät kotiin, autossa ei toiminut lämmitys ja koska olin vihainen eksälle yhä,en halunnut nojata tähän lämpöä saadakseni. Ja kotimatkalle piti pukea ne lumesta kastuneet farkut,joita oli turhaan koetettu kuivatella. Kotona kuumaan suihkuun ja äiti tuli vielä kyselemään oven läpi,oliko ollut kivat  juhlat... (olin 19 mutta asuin vielä kotona).

Myöhemmin sitten päivystykseen keuhkokuumeen kanssa. Saattoi olla sattumaa,tai saattoi johtua  siitä metsäretkestäni. Sanotaan ettei ihminen vilustu kylmästä vaan bakteereista,mutta päteekö se kun kännikala hyppii metsässä ilman takkia..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsunami uusivuosi kun kaupungin ilotulitukset peruttiin, ihan tyhmää

Miten ilotulitusten peruminen auttaa tsunamissa kuolleita?

Ei se ketään auta mutta kun piti moraaliposeerata

Sekä sitten oli hyvä, että kenelläkään ei ollut hauskaa vaan kaikilla naama nurin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsunami uusivuosi kun kaupungin ilotulitukset peruttiin, ihan tyhmää

Miten ilotulitusten peruminen auttaa tsunamissa kuolleita?

Ei se ketään auta mutta kun piti moraaliposeerata

Sekä sitten oli hyvä, että kenelläkään ei ollut hauskaa vaan kaikilla naama nurin?

Eihän sitä nyt hauskaa saa olla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tsunami uusivuosi kun kaupungin ilotulitukset peruttiin, ihan tyhmää

Miten ilotulitusten peruminen auttaa tsunamissa kuolleita?

Ei auta