Lässähtänyt seksielämä

Sitä on mahdoton tietää, oletko miehen unelmanainen vai nainen, johon hän tyytyi, koska ei uskaltanut olla yksin, mutta sitä voi miettiä, tekeekö tämä suhde sulla, ap, hyvää. Kuulostaa siltä, että seksi on täysin sun vastuullasi. Sä et myöskään saa tästä sitä kokemusta ja tunnetta, jota hyvästä suhteesta saadaan: tunnetta siitä, että olet rakastettu, ihana, haluttava ja arvokas. 

Ilmeisesti suhteessa on kuitenkin paljon hyvää ja sä olet realistinen kohtuuden nainen, joka on valmis luopumaan kuin vaihtamaan miestä. Se on ihan hyvä ja arvostettava valinta, johon en itse pystyisi. Jos en saisi parisuhteesta oloa, että olen miehelle ainutlaatuisen hyvä, lähtisin pois. Itse en halua suhdetta, jossa joutuisin kerjäämään huomiota ja rakkauden kokemusta.

Sun tilenteessa jättäisin ainakin aloitteet tekemättä ja katsoisin, mitä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Sitä on mahdoton tietää, oletko miehen unelmanainen vai nainen, johon hän tyytyi, koska ei uskaltanut olla yksin, mutta sitä voi miettiä, tekeekö tämä suhde sulla, ap, hyvää. Kuulostaa siltä, että seksi on täysin sun vastuullasi. Sä et myöskään saa tästä sitä kokemusta ja tunnetta, jota hyvästä suhteesta saadaan: tunnetta siitä, että olet rakastettu, ihana, haluttava ja arvokas. 

Ilmeisesti suhteessa on kuitenkin paljon hyvää ja sä olet realistinen kohtuuden nainen, joka on valmis luopumaan kuin vaihtamaan miestä. Se on ihan hyvä ja arvostettava valinta, johon en itse pystyisi. Jos en saisi parisuhteesta oloa, että olen miehelle ainutlaatuisen hyvä, lähtisin pois. Itse en halua suhdetta, jossa joutuisin kerjäämään huomiota ja rakkauden kokemusta.

Sun tilenteessa jättäisin ainakin aloitteet tekemättä ja katsoisin, mitä tapahtuu.

Kiitos. Näin se varmasti on, tuskin koskaan saan tietää totuutta siitä, olenko unelmanainen vai joku, johon tyydytään paremman puutteessa.

Saan suhteesta muuten niin paljon hyvää, että en tämän takia aio erota tai pettää. Olen kokenut niin monta parisuhdetta, että tiedän, ettei se ruoho ole vihreämpää toisella puolen aitaa. 

Koitan vaan hyväksyä ja surra tämän asian suhteessamme, ja saavuttaa muilla tavoilla sen halutuksi ja ihailluksi tulemisen tunteen, jota kaipaan. Kuten itsestäni välittämällä ja itseäni arvostamalla. Olen jo ottanut pari askelta sitä kohti, eli valoisalta näyttää :) 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko mahdollista laihduttaa takaisin entisiin mittoihin tai jopa alle? Minkään ei pitäisi estää tekemästä ja saavuttamasta sitä.

Yritän parhaani. Aiemmin olin hyvin hoikka ja nyt tuntuu todella vaikealta pudottaa painoa. Johtunee työstressistä, makeanhimosta, jota hormonikierukka on lisännyt, iästä, kilpirauhasen vajaatoiminnasta, jatkuvasta kiireestä ja tästä seksuaalisen kipinän puutteesta, joka aiheuttaa tunnesyömistä. On haasteita, mutta haluan kyllä laihtua. 

Olisiko hormonikierukan poistaminen vaihtoehto? Tilalle esim kuparikierukka joka pitää hormonitoiminnan normaalina mutta toimii hyvänä ehkäisynä. 

Itsellä laihdutukseen auttoi kun hormonaalinen ehkäisy lopetettiin (laskimotukoksen vuoksi) ja tilalle gynekologin suosituksesta kuparikierukka.  Ei varmasti toimi kaikill

Tätä samaa roskaa täällä saa lukea päivästä toiseen. Uskokaa jo, lisäämällä liikuntaa ja ottamalla liikunnan osaksi arkea paino tippuu. Ei millään kierukanvaihdoilla, kilpirauhasen hoitamisilla jne. 80-luvulla oltiin laihoja kaikki kun liikuttiin päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen seksielämä teillä siis oli alussa kun kuitenkin sanot että silloinkin sinulla oli sellainen tunne että et viehätä miestäsi? 

No, samansuuntainen, eli minä olin alussa jo aktiivisempi. Mies on alusta asti ollut estyneempi. Ei paljoa katsele tai koskettele. Siitä tulee olo, ettei halua tai ole koskaan halunnut minua, kun ei edelleenkään katso, kosketa ja kehu. Seksi kelpaa kyllä, mutta itse jään aina tyydytystä vaille. Olisi ihanaa, jos hän joskus riisuisi minut jne. Mutta ei sellainen innosta häntä. Hän haluaa olla se, joka riisutaan, ja minä olen se, joka sitten katselee ja tyydyttää häntä. Häntä ei haittaa, vaikka minulla on täysvaatetus ja vaikka toppahaalari päällä. 

Mies on luultavasti vain tyytynyt sinuun aikoinaan. Liian monet miehet tekevät niin pelätessään jäävänsä yksin jos edes joku mukiinmenevä tulee vastaan ja pyrkii innokkaasti ottamaan heidät. Eipähän tarvitse olla yksin, sosiaalinen status nousee, vanhemmat ovat tyytyväisiä, seksiäkin saa ja aina voi kuvitella siihen jonkun muun. Jos olet vielä ollut miestä vielä vähän voimakastahtoisempi matroona, niin jäävät siihen kellumaan kuin lastu laineilla. Antavat sellaisenkin naisen viedä, johon eivät ole rakastuneet ja joka on ihan hyvä. Lähtevät suhteeseen, muuttavat yhteen, suostuvat naimisiin ja lapsiin, koska nainen haluaa ja vie. Yleensä eivät myöskään halua kokea sitten enää olevansa se paska jätkä, joka halusi erota. Siispä tyytyvät ja hankkivat varsinkin tunneyhteyden ja seksin muuta kautta.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kommenteistanne. 

Mieheni oli suhteen alussa ja on edelleen lihavampi kuin minä. Ei häiritse itseäni hänen ylipainonsa, kunhan ei terveyttä uhkaa. Toivon mieheltä samanlaista suhtautumista minuun.

Mielestäni annan hänelle paljon hellyyttä ja huomiointia ja olen sanonut, että toivon häneltä ihan samoja asioita, kuin hän minulta. Ei vielä toistaiseksi ole onnistunut, yksipuolista on. Eikä se onnistunut silloinkaan, kun olin vielä hoikassa kunnossa. Eli en usko, että laihduttaminen ratkaisee ongelmamme. Toki aion keventää, jotta olisi parempi olla itseni kanssa, haluan tuntea itseni viehättäväksi. 

En ole miestä vaihtamassa, kun tiedän että vaikka tämä yksi ongelma korjaantuisi toisen miehen kanssa, niin uuden kanssa olisi joku toinen ongelma. Ei se vaihtamalla parane, mies on tosi hyvä muuten.

Terapiaan voisi mies mennä ihan itsensä vuoksi, ja olen sitä ehdottanut...mutta en usko että menee.

Harmi rikkoa kuplasi, mutta vaihtamalla kyllä paranee. Jos otat opiksi aiemmasta ja käytät vähän aikaa tunteaksesi itsesi. Nyt vain pelkäät ja annat pelon ohjata elämääsi. Tuskin tulet tuolla menolla koskaan onnelliseksi.

"Ei kai hän muuten olisi kanssani."

Voi kuule kyllä olisi. Ei kaikki miehet, mutta yllättävän monet. Ei sun tässä teidän suht päivänselvässä tapauksessa kannata pettää itseäsi tuolla lauseella. Miehesi ei ehkä uskalla lähteä jottet sinä surisi sitä. Pelkää jäävänsä yksin tai luulee yhteydettömän suhteenne olevan paras mitä hän enää ehtii saada. 

Sinä tyydyt liian vähään ja vaikutat hieman riippuvaiselta alistuessasi ja suostuessasi noin paskaan suhteeseen. Minä kuolisin tuollaisessa. Eroaisin, koska arvostan itseäni ja pidän elämääni arvokkaana. Enkä tarvitse yhtään sellaista parisuhdetta, jossa molempien tarpeet jäävät noin täyttymättä. Pidän unelmiani arvokkaana. Rakkautta niin hienona asiana etten antaisi huonossa suhteessa roikkumisen viedä minulta sen mahdollisuutta.

Edempänä joku kirjoitti, josta lainaan osia:

"Olen miestäni selvästi nuorempi, urheilullinen, isorintainen kinky nainen. Tiedän sadan prosentin varmuudella että saisin vielä ainakin seuraavat 15-20v niitä haluamiani asioita suhteen ulkopuolelta. Eli huomiota, miehen himoa ja halua, päivittäistä panoa. Tiedän aiemman suhteeni puolesta että ne ovat suhteessakin mahdollisia vuodesta toiseen jos on viriili mies joka haluaa juuri minua. "

"Tässä suhteessa vaan nyt on mies joka ei ehkä pidä juuri minusta, tiedän että en ole tarpeeksi laiha tai lihaksikas hänelle ja että rintani ovat esimerkiksi isommat kuin mitä hän tykkäisi. Hän on autisti ja on ikävä kyllä nämä asiat minulle ääneen analysoinut ja kuinka tyytyy minuun muiden ominaisuuksieni takia ja koska hän ei omienkaan sanojensa mukaan edes saisi sellaista naista kuin haluaisi ja joille on nuoruutensa runkannut ":D""

"..... kun haluaisin ja olen halunnut panna päivittäin enkä kuunnella mitään burgerianalyysia kropastani tai seksin merkityksettömyydestä älykön elämässä. "

"En vain haluaisi lopettaa suhdetta jossa puitteet, elämän tavoitteet, miehen äly, mielenkiinnon kohteet, miehen ulkonäkö ym on kaikki 10/10."

"Itseasiassa jos mieheni vielä menettäisi omistushalunsakin ja kuuntelisi puheita vieraista saati antaisi luvan panna muita niin pakkaisin kamani. Saatan toki pakata muutenkin koska tämä on aika kestämätöntä ja masturbointi ja fantasiat ei kanna loputtoman pitkälle kun seksiä saa alle kymmenen kertaa vuodessa (kyllä...). "

Jotenkin uskoin tämän olevan aito eikä provo. Aika rankan diilin olet joutunut hyväksymään. En osaa miehenä nähdä, miten nainen tuon hyväksyy. Et ole kultaisessa häkissä, olet kultaisessa kidutuskammiossa. Miksi et pelastaisi itseäsi?

Aiemmille kommentoijille, jotka kommentoivat, että mies on vain tyytynyt olemaan kanssani yksinjäämisen pelossa - oli miten oli, saan suhteesta niin paljon hyvää, että en ole lähdössä. Se olisi omassa elämässäni iso askel taaksepäin. Tarvitsen kumppanin, elämäni on parempaa näin. 

Ja vaikka seksuaalisesti jään vaille, niin meillä on kyllä tunneyhteys. Pystymme puhumaan mistä vain, myös tästä. Hän tukee minua unelmissani ja tavoitteissani ja on paras ystäväni.

Toki tunnen kipua, kun mietin, että enkö ole riittävän haluttava hänelle. Ja olen viime aikoina ollut omasta mielestänikin kaikkea muuta kuin haluttava, kun en ole jaksanut huolehtia itsestäni. Olen oikein maksimoinut oman ällöttävyyteni, ehkä osin siksikin, että haluan nähdä pysyykö mies tuossa. Rakastaako hän minua, vaikken olisikaan se miehen silmää miellyttävä beibe. Vaan hikinen läski eukko.

Olin nuorempana ja myös tämän suhteen alussa kova miesten miellyttäjä, joten on tervehdyttävää olla välillä jotain ihan muuta ja tuntea olevansa silti rakastettu. Heikoimmillani ja huonoimmillani.

En kuitenkaan aio jäädä tällaiseen alemmuustilaan, vaan aion laittaa itseni kuntoon. Mutta en miestä miellyttääkseni, vaan ihan itseni vuoksi. Varmaan siitä hyötyy myös parisuhde.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Aiemmille kommentoijille, jotka kommentoivat, että mies on vain tyytynyt olemaan kanssani yksinjäämisen pelossa - oli miten oli, saan suhteesta niin paljon hyvää, että en ole lähdössä. Se olisi omassa elämässäni iso askel taaksepäin. Tarvitsen kumppanin, elämäni on parempaa näin. 

Ja vaikka seksuaalisesti jään vaille, niin meillä on kyllä tunneyhteys. Pystymme puhumaan mistä vain, myös tästä. Hän tukee minua unelmissani ja tavoitteissani ja on paras ystäväni.

Toki tunnen kipua, kun mietin, että enkö ole riittävän haluttava hänelle. Ja olen viime aikoina ollut omasta mielestänikin kaikkea muuta kuin haluttava, kun en ole jaksanut huolehtia itsestäni. Olen oikein maksimoinut oman ällöttävyyteni, ehkä osin siksikin, että haluan nähdä pysyykö mies tuossa. Rakastaako hän minua, vaikken olisikaan se miehen silmää miellyttävä beibe. Vaan hikinen läski eukko.

Olin nuorempana ja myös tämän suhteen alussa ko

Sinä ehkä koet että teillä on tunneyhteys, mutta mies ei välttämättä koe samoin. Yhteyden feikkaaminen sinun suuntaan on suht helppoa, mutta ei mies siinä välttämättä paljasta omia syvimpiä tunteitaan ja ajatuksiaan vaan pelkästään toimii sinulle peilinä pitääkseen sinut tyytyväisenä.

Vierailija kirjoitti:

Aiemmille kommentoijille, jotka kommentoivat, että mies on vain tyytynyt olemaan kanssani yksinjäämisen pelossa - oli miten oli, saan suhteesta niin paljon hyvää, että en ole lähdössä. Se olisi omassa elämässäni iso askel taaksepäin. Tarvitsen kumppanin, elämäni on parempaa näin. 

Ja vaikka seksuaalisesti jään vaille, niin meillä on kyllä tunneyhteys. Pystymme puhumaan mistä vain, myös tästä. Hän tukee minua unelmissani ja tavoitteissani ja on paras ystäväni.

Toki tunnen kipua, kun mietin, että enkö ole riittävän haluttava hänelle. Ja olen viime aikoina ollut omasta mielestänikin kaikkea muuta kuin haluttava, kun en ole jaksanut huolehtia itsestäni. Olen oikein maksimoinut oman ällöttävyyteni, ehkä osin siksikin, että haluan nähdä pysyykö mies tuossa. Rakastaako hän minua, vaikken olisikaan se miehen silmää miellyttävä beibe. Vaan hikinen läski eukko.

Olin nuorempana ja myös tämän suhteen alussa ko

Niin hän tukee SINUA SINUN tavoitteissasi, unelmissasi, puhuu sinun tunteistasi ja on sinun paras ystäväsi. Entäs mies? Kokeeko mies voivansa oikeasti puhua omista tunteistaan, unelmistaan ja tavoitteistaan. Kokeeko hän että sinä olet hänen paras ystävänsä ja tuet häntä hänen tavoitteissaan ja unelmissaan. Sinun kokemuksesi ei tosiaan ole automaattisesti miehen kokemus teidän suhteesta ja hänen tunteistaan. Harmi että tyydyt rakkaudettomaan suhteeseen. Sillä eihän hän sinua rakasta.

Ei se ole mikään rakkauden mitta ettei lähde vaikka olisit hänen mielestään ällöttävä.

Edelliselle tai edellisille: no mitä sitten? Jos mies ei halua / rakasta / saa mitään meidän suhteesta, hän saa vapaasti lähteä. En pakota olemaan tässä. Kysyn häneltä usein, miten hän voi, onko kaikki hyvin, jaksaako hän vielä kanssani jne. On hänen oma ongelmansa, jos ei kerro ja avaudu.

Lähteköön vaikka joku päivä nuoremman ja kauniimman matkaan, mutta siihen saakka minä pidän tästä suhteesta kiinni, koska tämä kuitenkin minulle antaa enemmän kuin ottaa, vaikka tämä seksiogelma onkin. On miehen oma ongelma, jos hän tässä riutuu vasten tahtoaan. En aio sitä murehtia. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole mikään rakkauden mitta ettei lähde vaikka olisit hänen mielestään ällöttävä.

Ei olekaan, enkä todellakaan niin ole väittänyt. En ole tässä parisuhteessa minkään uhrautuvan rakkauteni vuoksi, vaan siksi, että tämä antaa minulle kaikesta huolimatta enemmän kuin ottaa. 

Ap

Kylläpä samaistun ap:n tuntoihin mutta toisin päin eli minä miehenä koen kuinka kaipaisin naiseltani kosketusta huomiota halua. Olisipa mukava keskustella ap kanssasi tuntemuksista. 

M44

Voisin ap hoidella sut hyvin, mutta jos oot kovin lihava, se ei onnistu.

Meisseli on vaan 13cm erektiossa.

Ei välttämättä oikein yllä sisään.

Vaihtamalla paranee juu. Sama neuvo annetaan sitten vaan uudestaan joka kerta, kun se ei toiminutkaan.

Olisi kiva kuulla, mitä tämä suhde sitten antaa? Ehkä olette toistenne parhaita kavereita sitten ja onhan sekin tietysti todella arvokasta.

Voihan se tilanne olla, että ap ei vain kiihota miestään enää. Ja mies ei sitä kehtaa sanoa suoraan. 

Ap:n tapauksessa ei ehkä ole juuri tästä kyse, mutta tuli mieleen, että epävarmuus omasta vartalostaan luo kyllä inhottavan itseään ruokkivan kierteen, koska se myös tekee sen vartalon estottomasta kehumisesta huomattavasti hankalampaa.

Jos nainen on esimerkiksi hyvin epävarma rinnoistaan, niitä voi kehua kuinka vilpittömästi ja yksiselitteisesti positiivisesti latautuneilla sanoilla tahansa ja seurauksena voikin olla se, että nainen miettii niitä vaan entistä enemmän, vielä aiempaa tietoisempana siitä, että mies kyllä kiinnittää niiden ulkonäköön huomiota. Tai miten kehua selkeästi ylipainoista vartaloa, kun käytännössä kaiken muotoihin, naiselliseen pehmeyteen ym. viittaavan voi tulkita negatiiviseksi vaikka se olisi tarkoitettu juuri päinvastoin. Tottakai kehua voi ja kannattaakin myös yksityiskohtiin menemättä. Mutta valitettavasti sekin voi vahvistaa epävarmuutta, jos kaikki kehut mitä saa tuntuvat kovin ympäripyöreiltä ja epämääräisiltä.