Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät

Meillä toteutettiin virkistyspäivässä kuntotesti. Tulokset pisteytettiin ja niistä tehtiin ranking seinälle.

Oli todella mukavaa. Toivottavasti pian uudestaan.

Eräässä työpaikassa oli ihan hyviä virkistyspäiviä. Syötiin hyvin, oli ehkä joku hauska puhuja, joka ei nolannut ketään, ja saattoi olla jotain pelejä tai muuta toimintaa ja saunaa, mutta se oli täysin vapaaehtoista.

Viimeisestä virkistyspäivästä jäi kuitenkin niin paha mieli, että eipä jäänyt ikävä kyseiseen työpaikkaan. Paikasta oli irtisanottu porukkaa, minut mukaan lukien, mutta vielä oli ehkä muutama viikko jäljellä töitä. Työilmapiiri oli siinä vaiheessa todella huono johtajien ja alaisten välillä, mutta ajattelin mennä viimeisen kerran juhlaan kuitenkin, koska työkaverit oli kivoja. Siellä pidettiin vihaisia puheita ym. Jostain syystä ajauduin juttelemaan erään johtajan kanssa, joka ei ollut esimieheni ja ei siis varsinaisesti tuntenut minua. Hän teki hyvin selväksi, että minun työt loppuu siksi, koska olen niin vääränlainen ihminen, vääränlainen persoonallisuus, väärä sukupuoli ja ikä, väärää ainetta opiskellut jne. Itkua pidätellen soitin miehelleni, että tulee hakemaan minut pois.

Meillä virkistyspäivä naamioitiin tietyn porukan harrastaman lajin treenipäiväksi. Kahdensadan kilometrin päähän ajettiin ja oltiin yön yli "kouluttautumassa". Todellisuudesssa tietyt henkilöt halusivat harrastaa omassa porukassaan lajia. Päivä valittiin siten, että näille henkilöille kaikki sopi hyvin, muilta ei kysytty mitään, ei edes sitä, pääsevätkö yli yön kestävälle virkistyspäivälle. Hiekkalaatikkoleikit jatkuvat näemmä läpi työelämän tiettyjen osalta, kun nämäkin ovat jo yli viisikymppisiä ihmisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Pikkujouluissa jokainen otti kulhosta lapun ja joutui imitoimaan työkaveriaan. Muiden piti sitten arvata kuka kyseessä. Jälleen kerran ahdistava tilanne. Et tunne kaikkia hyvin etkä tykkää esiintyä. Kuitenkin sen verran pieni porukka, että huomataan jos puutut yhtäkkiä joukosta.

Meillä olo vst.

Työparini keksi hän osoittaa jalalla tähän, kuka on, tai etsii vaatteistaan saman värin, mitä tällä on paidassa.

Kummatkin arvasimme toistemme parissa sekunnissa.

Yhtenä vuotena oli taas 0 budjetti, mutta ohjelmaa piti järjestää.

Etukäteen oltiin pyydetty toiveita ja toivottiin mm sienien tunnistusta ja tanssia,

Itse olin toimikunnassa ja ystäväni on Martoilla ohjaajana. Hän tuli pitämään meille sienioppitunnin. Näytettiin vaan kuvia, kertoi missä maastossa on jne.

Siskoni on harrastanut tanssia vuosikymmeniä ja piti meille napatanssikurssin.

Ruokailu toimi nyyttäri-idealla. Minulla oli itselleni soppaa ja leivoin pari pellillistä sämpylöitä. Hyvä, että oli soppa, koska valtaosa ei tuonut mitään.

Päivästä pyydettiin palautetta ja 80% oli negatiivisia. Jotkut vielä kirjoittivat nimensä, vaikka palautteen sai jätettyä anonyymisti. Kukaan näistä ei tehnyt mitään, eivät tuoneet syötävää ja söivät kaksin käsin sämpylöitä .

Pari seuraavaa vuotta katsottiin leffaa ja tehtiin popkorneja ja ostettiin limppaa ja irtokarkkeja.

Valittajia on, mutta osallistujia ei.

Meillä piti jokaisen maalata naamalle joku lapsellinen halloween-maalaus. Oli kyllä naurettava olo, kuin olisi lastentarhassa ollut.

En muista, olenko tähän jo vastannut, mutta meillä oli koulutuspäivillä tyhyt keskellä talvea. Vuosi oli 2014 tai 2015. Ensin oli koulutusta klo 8-16, hieno paikka. Olisiko ollut Lehmonkärki nimeltään. Sen jälkeen piti tyhy-ohjelmassa olla luistelua, lumikenkäilyä ja hiihtoa ja oli pyydetty pukeutumaan ”karnevaaliasuun”. Ei päästy luistelemaan, koska jää oli liian ohut/pehmennyt. Ei päästy hiihtämään, koska hiihtoladusta osa oli sohjoinen ja latukone ei ollut ajanut latuja kuntoon kai sen sohjon takia. Eikä päästy myöskään lumikenkäilemään, koska toinen porukka oli ottanut kenkiä niin paljon, ettei meille riittänyt.

Meidän ”tyhy” oli tunnin kävelylenkki siellä jäisillä teillä hämärässä. Siihenhän niitä karnevaaliasuja tarvittiinkin, kun keskellä korpea pikkuteitä pitkin liukasteltiin.

Meillä kaikki pakotettiin karaokeen. Biisit arvottiin ja esitykset kuvattiin ja laitettiin intraan jakoon

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli oman ryhmän virkistyspäivä ja siinä oli ohjelmana ratsastaa hevosilla kauas ja syödä siellä metsässä/rannalla ruokaa jne. ja virkistyä siinä. Järjestäjä ryhmästämme halusi pitää tuon koko ohjelman salaisuutena ja kyseli koko ajan, että olenhan tulossa ja hihitteli aina. En ymmärtänyt miksi, mutta hän oli kyllä kiusannut minua töissä lähes koko siellä olo aikani. Tuli virkistyspäivän aika ja mentiin tuonne paikan päälle ja minä en sinne enää päässytkään, vaan kaikki muuta pääsivät ratsaille ja herkkulounaalle. Järjestäjä varmasti tiesi, että hevosille oli painoraja ja en olisi sinne lähtenyt, jos olisin ohjelman tiennyt. Näin läski jäi siis pois yhteisestä vietosta ja jotkut nauroi paskaisia päälle. 

Sitä en ymmärrä miksi seuraavalla virkistyskerralla hän valitsi virkistyspaikaksi ampumiskerholle lähtemisen ampumaan. Aika rohkea oli tuossa vedossaan, mutta minä en sinne uskaltanut mennä, koska pelkäsin tekeväni jotain peruuttamatonta. 

Myötähäpeä.

Vierailija kirjoitti:

Yhtenä vuotena oli taas 0 budjetti, mutta ohjelmaa piti järjestää.

Etukäteen oltiin pyydetty toiveita ja toivottiin mm sienien tunnistusta ja tanssia,

Itse olin toimikunnassa ja ystäväni on Martoilla ohjaajana. Hän tuli pitämään meille sienioppitunnin. Näytettiin vaan kuvia, kertoi missä maastossa on jne.

Siskoni on harrastanut tanssia vuosikymmeniä ja piti meille napatanssikurssin.

Ruokailu toimi nyyttäri-idealla. Minulla oli itselleni soppaa ja leivoin pari pellillistä sämpylöitä. Hyvä, että oli soppa, koska valtaosa ei tuonut mitään.

Päivästä pyydettiin palautetta ja 80% oli negatiivisia. Jotkut vielä kirjoittivat nimensä, vaikka palautteen sai jätettyä anonyymisti. Kukaan näistä ei tehnyt mitään, eivät tuoneet syötävää ja söivät kaksin käsin sämpylöitä .

Pari seuraavaa vuotta katsottiin leffaa ja tehtiin popkorneja ja ostettiin limppaa ja irtokarkkeja.

Valittajia on, mutta osallistujia ei.

Mua ei ainakaan kiinnosta mitkään tyhyt tai tykyt. Valitan aina ihan vaan periaatteesta, pyrkimyksenä että ne joskus lopetetaan kokonaan kun puuhanaiset tympääntyy vastarannankiiskeihin.

Vihaan sieniä ja tanssin vain kännissä. En syö sokerimässyjä enkä juo limpparia.

Silloin kun työpaikka järjestää pakollisen tyhypäivän, siihen kuuluu silloin myös ruoka. En ala semmoisen takia vapaa-ajallani omilla rahoillani kokkaamaan nyyttäreitä.

Ette kai luule, että noihin on pakko ottaa osaa. itse ilmoitan aina, että kieltäydyn kaikesta lapsellisesta ja älyttömästä, eikä ole mitään seuraamusta tullut. Ihme lampaita toiset, kun suostuvat vapaaehtoisesti esim. hierottavaksi, jos ei tahdo.

Virkistyspäivä missä pomo veti niin paljon viinaa ja sai rähinäkännit päälle ja heitti ulos kyydistä 30km päässä kotoa, talvella ja oltiin vielä pikku paikkakunnalla, ettei vahingossakaan tien varrella kauheammin autoja liiku. Kuski sitten oli sen verran järkevä, että sano laittavansa seuraavaks pomon nippuun tai tulkoot taksilla perässä.

Vierailija kirjoitti:

Instru ja Pasi Anttila. Henkilökunta haukutaan ja yritetään saada irtisanoutumaan.

Joutuikos täältä hr eroamaan vai kuinka tässä lopulta kävi? Eräs "tuttu" oli siellä hr ja oli näköjään vaihtanut tuon jälkeen työpaikkaa niin olikohan omasta tahdostaan vai pakotettuna.

Yhteissauna ja ylläri kukaan naisista ei ollut kiinnostunut. Siitä sitten lappilaine ohjelmanjärjestäjä (ulkopuolinen) nuristen että voi siellä käydä erikseenkin. Siltikään ketään naisista ei kiinnostunut mennä saunomaan kesken illan (ylläri? ei). Ohjelmanjärjestäjä oli myös ärtynyt siitä, ettei juuri kukaan halunnut ostaa alkoholijuomia. Niistä olisi peritty lisämaksu. Hän yritti tarjoilla niitä ja sen jälkeen suositella vielä naisille saunaan menemistä.

Oli harvinaisen vaivautunutta naisväkeä siinä ja erittäin äkäisen ja tuohtuneen näköinen ohjelmanjärjestäjä. Ilmeisesti kaikki aiemmat asiakkaat olivat kiltisti juoneet ja nakuilleet kun käskettin 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Instru ja Pasi Anttila. Henkilökunta haukutaan ja yritetään saada irtisanoutumaan.

Joutuikos täältä hr eroamaan vai kuinka tässä lopulta kävi? Eräs "tuttu" oli siellä hr ja oli näköjään vaihtanut tuon jälkeen työpaikkaa niin olikohan omasta tahdostaan vai pakotettuna.

Eiköhän siitä puljusta kaikki halunneet lähteä sen kohujutun jälkeen..

Lukuisia tyhy-päiviä järjestäneenä niiden ydinongelma on tämä. ihmiset eivät halua tyhy-päivää taieivät tiedä mik sen tarkoitus on. TArkoitus on vahvistaa työyhteisöä esim. luomalla yhteisiä kokemuksia. Noh. Kun kysyy mitä haluaisitte tehdä tyhy-päivänä, vastaukset ovat yleensä A. vapaa päivä. Heh heh. ei vahvista työyhteisöä joten ei auta yhtään. B. Syödä ja juoda. Jos ihmiset syövät ja juovat parin parhaan työkaverinsa kanssa se ei kyllä edelleenkään paranna työyhteisön ilmapiiriä. C. Ei mitään tyhmiä liikunta tai luento tai leikki tai jne. juttuja. Eli vastataan mitä ei haluta tehdä vaikka kysymys kuuluu mitä haluat tehdä.

Monen mielestä tyhy-päivät on turhia. Näille henkilöille tiedoksi että juur sinun työkavereissasi voi olla niitä, jotka ovat sanoneet tai jopa vaatineet työilmapiirin vahvistamista ja yhtenkuuluvuuden lisäämistä. Tyhy-päivässä tämä todentuu, kun huomaa että osa jengistä on niin poteroissaa, ettei heistä saa rentoja ja hauskoja työkavereita. He haluavat vain pitää asenteensa ja saada liksaa tekemättä mitään. Työkavereitä he yleensä katsovat alaspäin. 

Keksi siinä sitten piirileikki joka on parannuskeino asenteeseen.

Minun työpaikoissani varsinainen Tyky- tms. ohjelma on ollut asiallista: golfin, curlingin tai sauvakävelyn kokeilemista ulkopuolisen opastamana. Kenenkään ei siis oletettu osaavan lajeja ennestään.

Nöyryyttävää taas on ollut varsinaisen ohjelman jälkeen ravintolassa, kun joku työkavereista alkaa säännönmukaisesti tökeröllä tavalla utelemaan mielipiteitä ihmisistä, työasioista, politiikasta tai henkilökohtaisista asioista. Jokaisessa työpaikassa on ollut yksi tai useampi mies- tai naispuolinen utelija, joka kertoo kaiken kuulemansa pomolle ja saa luonnollisesti siitä jotain etua itselleen. Jos nykyään osallistun iltatilaisuuksiin, niin lähden ajoissa kotiin tai valitsen tarkkaan istumapaikkani.

Traumat jäi kirjoitti:

Meillä oli Hawaiji-teemaiset tykybileet. Arvatkaapa vain, oliko kiva heilua pikku pikku bikineissä ja kaislahamosessa suorittamassa kookosviestiä sen IT:n tuhdihkon palmupaitaisen sedän kanssa?

Nevö again!!!

Mikä pakko oli pukea pikkubikinit ja kaislahamonen, kyllä kai hawaiji-teemaan muitakin vaihtoehtoja löytyy 😅

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaikki pakotettiin karaokeen. Biisit arvottiin ja esitykset kuvattiin ja laitettiin intraan jakoon

Olisin tehnyt ilmoituksen ja vaatinut korvauksia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli joskus tyhypäivä jossain liikuntakeskuksessa, jossa oli mm. toisten hierontaa. Me ihan oikeasti hierottiin toisiamme mm. niin, että kun musiikki loppui, piti hieroa sitä, jonka kohdalle osui. Sitten vielä parin kanssa tehtiin niin, että maattiin mahallamme ja pari veti sua jaloista sekä hieroi vielä sitten lopuksi selkää. Olin ainoa nainen meidän tyhypäivänä ja voin kertoa, että ahdisti ja tuntui inhottavalta, kun vanhat sedät kävi hieromassa. Hyi saakeli.

Voin kertoa että tilanne on monelle vanhalle sedälle yhtö kiusallinen.

Vaikka näin vanhasetänä itseluottamus on korjaantunut nuoruuden traumoista, on tullut kiusallisen tietoiseksi siitä että naisille, ja etenkin nuorille naisille on jonkinlainen myrkkylimaa erittävä inhokki ja he ottaisivat iholleen mielummin melanoman kuin vanhasedän niljakkat käpälät.

Olin kerran rouvan kanssa jossain parisuhde-mikäliessä, jossa yllättäen piti välillä vaihtaa paria. No, tietenkin siellä oli lukuisia nuoria pariskuntia, naispareja ja yksin tulleita naisia meidän keski-ikäisten lisäksi. Mitään ikärasismia en kokenut, mutta silloinkin huonoa omaatuntoa siitä että olen olemassa nuorten neitien kiusaksi.