Lue keskustelun säännöt.
Miten eroon kamalasta "kaverista"?
28.02.2015 |
Eli miten pääsisin eroon hienovaraisesti, mutta tehokkaasti "kaverista", joka käyttää minua vain hyväkseen. Ts. ei pidä mitään yhteyttä muuten kuin silloin, kun tarvii majoitusta tai jotain muuta palvelua tai jonkun, jonka päähän kaataa elämän paskaa. On ollut mulla tän vuoden aikana jo kolme kertaa yötä pitkän viikonlopun. Mä olen opiskelija ja saan opintotukea n. 470 e/ kk. Hän on työelämässä tienaa n. 4x saman summan kk kuin minä (ja tietää tämän itsekin), mutta tulee silti mun luo kuin johonkin täysihoitolaan. Olettaa, että mä hankin ja maksan aina kaikki vkl:n ruuat, tulee ilman lakanoita, pyhettä, shampoota, hiusharjaa, yms. edes oleellisimpia omia tavaroita, ja lainailee sitten ihan kaikkea multa. Lisäksi hän on vielä uskomattoman törkeä, ja valittaa ihan kaikesta. Tämä on siis aivan yksipuoleinen hyötysuhde, enkä mä ole esim. koskaan kyläillyt hänellä.
Alkujaan jonkun yhteisen kaverin kekkereissä vaihdettiin muutama sana kun asuttiin aikanaan samalla paikkakunnalla. Hän jotenkin "bongasi" mut joksikin tukihenkilökseen, ja kohta oli vuodattamassa mun luona elämäntarinaansa. (Mihin sinällään sisältyi ihan rankkojakin kokemuksia, masennusta, syömishöiriötä jne.) Nyt hän on muuttanut toiselle paikkakunnalle, ja kuvio on muuttunut oikeastaan vaan hullummaksi. Jos ennen selvisinkin käymällä silloin tällöin lenkillä tai iltateellä hänen kanssaan, niin nykyisin hän viettää todella usein vkloppuja täällä ed. kotipaikkakunnallaan. Hänellä ei ilmeisesti ole ollenkaan ystäviä uudella paikkakunnalla, ja täälläkin vain muutamia.
Hän on todella taitava manipuloija. Viimeksi soitti mulle iltayöstä hätääntyneen kuuloisena, että voisinko ottaa hänet luokseni yötä, kun on kaupungissa, ja viimeinen bussi ja juna hänen uudelle kotipaikkakunnalleen menivät jo. Mielessäni kävi valehdella ihan vain opetusmielessä, että olen reissussa, enkä voi häntä majoittaa, mutta jostain syystä kuitenkin taas suostuin majoittamaan hänet vklksi. Toisaalta voisin lakata vain vastaamatta yhteydenottoihin, mutta muutaman yhteisen kaverin ansioista nähdään kuitenkin silloin tällöin, ja hän on todella taitava syyllistämään. Käyttää myös omaa "heikkouttaan" taitavasti hyväkseen, ja jos jokin asia ei mene hänen mielensä mukaan, hän teatraalisesti näyttää, kuinka hän on ihan romahduksen partaalla. Vaikka uskon, että suurimmaksi osaksi on näyttelyä ja vallanhalua ne kaikki tatraaliset itkut ym. niin toisaalta en uskalla ottaa riskiä, et tekiskin vaikka jotain itselleen. Oon aina todella rikki hänen "viikonloppuvierailunsa" jälkeen, ja mietin vain, miten tuosta "kaverista" pääsisi eroon. Vaikka toisaalta tunnen huonoa omaatuntoa jo tällaisista ajatuksistakin. :(
HELP ME!
Kommentit (53)
No kyllä periaatteessa suoraan täytyy jo tuollaiselle sanoa. Ei nyt raivoamalla tietenkään, mutta sanoa että ei tälläinen peli vetele. Huomauta omasta taloudellisesta tilanteestasi jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos "kaverisi" soittaa yöaikaan, jätä vain vastaamatta. Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi löytää majapaikka muutenkin. Oletko sanonut hänelle, että et mielelläsi maksaisi pienistä tuloistasi kummankin henkilön ruokailuja YKSIN. Jos kaverisi tajuaa, ettei sinun kotisi ole mikään täyshoidollinen majatalo, vaan hänenkin pitää osallistua kustannuksiin, saattaa kaverin into luosesi tuppautumisesta lopahtaa. Tai sitten ei, mutta kannattaa kokeilla.
Anna yhteyden hiipua vähitellen. Minulla on ollut muutama tuollainen hyväksikäyttävä persoona "kaverina". Olen päässyt heistä eroon suututtamalla heidät. Joka ei oikeasti paljoa vaadi, kun kyseessä oli ihmiset jotka elää draamasta. He eivät suuttumuksissaan ole ottaneet yhteyttä minuun, enkä minä heihin. Jos et halua suututtaa, niin vastaa puheluihin vain joka toisella kerralla. Sitten vähennä kunnes yhteydenotot loppuu kokonaan.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:00"]
No kyllä periaatteessa suoraan täytyy jo tuollaiselle sanoa. Ei nyt raivoamalla tietenkään, mutta sanoa että ei tälläinen peli vetele. Huomauta omasta taloudellisesta tilanteestasi jne.
[/quote]
No olen joskus loppukuusta sanonut hänelle esimerkiksi todella suoraan, että mulla on nyt semmonen tilanne, et syön neljänteen päivään asti pelkkää kaurapuuroa, ja et jos hän haluaa syödä jotain muuta, niin voi käydä itse kaupassa. Hakee sitten itselleen kaupasta max. jonkun pari viilipurkkia ja pari valmispasteijaa, ja saan kuulla v***uilua sitten koko viikonlopun, miten köykäset eväät mulla on. Syö sitä puuroa naama tuhannen mutrulla. Sit kun mulla alkaa pinna kiristyy, ja huomautan, ettei tarvis valittaa, kun on itse kuitenkin tänne päättänyt tulla, niin hänellä sävy muuttuu välittömästi. Alkaa mairistella ja kehua, miten on ihanaa, kun on tällaisia ystäviä, jotka on näin pyyteettömästi valmiita häntä jeesaamaan elämänpolulla jne. shaissea & sanahelinää.
Lisäksi pelkään sitä reaktiota ja itkupotkuraivaria, mikä tilanteen vinoutuneen tilan asiallisestakin huomauttamisesta seuraisi. En oo ihan varma, onko hän henkisesti ihan vakaa. Näyttää ainakin näin arkikokemuksen valossa, että pienikin vastoinkäyminen "suistaa hänet raiteiltaan". -ap
Siis täh?
älä vastaa puheluihin. Ta sanot "ei, et voi tulla".
Ongelma ratkaistu! Miksi haluat olla kynnysmatto? Miksi kärsit huonoa omaatuntoa? Ei tuo kaverisikaan kärsi vuoksesi yhtään mitään!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppi viitoselle! Tuollaisista ihmisistä on helppo päästä eroon, suuttuvat helposti ja kantavat ikuisesti kaunaa.
Sanot suoraan että tämän ystävyyden hyötysuhde on niin huono että saa jäädä.
Minäkin pääsin eroon suututtamalla. Ja puheluihin, joita alkoi kuukauden päästä tulla, en vastannut. (onnelsi mulla oli raskas yötyö, saatan olla aina "nukkumassa") Tekstiviesteihin vastasin tyyliin ok, kaikkea hyvää. Piste
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetat yhteydenpidon. Hän asuu toisella paikkakunnalla joten ei ole kovin vaikeaa. Et vastaa viesteihin etkä puheluihin enää koskaan.
Näin ne miehetkin hankkiutuu epämieluisista hoidoista eroon.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:14"]
Komppi viitoselle! Tuollaisista ihmisistä on helppo päästä eroon, suuttuvat helposti ja kantavat ikuisesti kaunaa. Sanot suoraan että tämän ystävyyden hyötysuhde on niin huono että saa jäädä.
[/quote]
Näin mäkin olen ajatellut, että olis varmaan helpointa toimia, mutta mua pelottaa mitä siitä vois seurata. Hänellä ei ole muutenkaan ystäviä kovin paljoa, ja taustalla on aika epävakainen mt-historia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:00"]
No kyllä periaatteessa suoraan täytyy jo tuollaiselle sanoa. Ei nyt raivoamalla tietenkään, mutta sanoa että ei tälläinen peli vetele. Huomauta omasta taloudellisesta tilanteestasi jne.
[/quote]
No olen joskus loppukuusta sanonut hänelle esimerkiksi todella suoraan, että mulla on nyt semmonen tilanne, et syön neljänteen päivään asti pelkkää kaurapuuroa, ja et jos hän haluaa syödä jotain muuta, niin voi käydä itse kaupassa. Hakee sitten itselleen kaupasta max. jonkun pari viilipurkkia ja pari valmispasteijaa, ja saan kuulla v***uilua sitten koko viikonlopun, miten köykäset eväät mulla on. Syö sitä puuroa naama tuhannen mutrulla. Sit kun mulla alkaa pinna kiristyy, ja huomautan, ettei tarvis valittaa, kun on itse kuitenkin tänne päättänyt tulla, niin hänellä sävy muuttuu välittömästi. Alkaa mairistella ja kehua, miten on ihanaa, kun on tällaisia ystäviä, jotka on näin pyyteettömästi valmiita häntä jeesaamaan elämänpolulla jne. shaissea & sanahelinää.
Lisäksi pelkään sitä reaktiota ja itkupotkuraivaria, mikä tilanteen vinoutuneen tilan asiallisestakin huomauttamisesta seuraisi. En oo ihan varma, onko hän henkisesti ihan vakaa. Näyttää ainakin näin arkikokemuksen valossa, että pienikin vastoinkäyminen "suistaa hänet raiteiltaan". -ap
[/quote]
Voi sinua nössöilijää. Ei sinun tarvitse huomauttaa tai ottaa asiaa esille, sen kuin vain lopetat tämän ihmisen kanssa tekemisissä olemisen. Et ota kylään eikä puheluihinkaan tarvitse vastata. Jos joskus tapaat häntä muissa yhteyksissä ja hän alkaa nillittää, voit sanoa suoraan että seuransa on liian raskasta. Ei ole sinun tehtäväsi pitää häntä raiteillaan, joskin juttusi perusteella kuulostaa enemmän siltä että kyseessä on pelkkä hemmoteltu draamakuningatar kuin mikään raiteiltaan suistuja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä olet selvästi jollain tapaa itsekin koukussa tuohon kuvioon. Näissä on aina se hankala tyyppi ja hankalan tyypin hankalan käytöksen mahdollistaja. Koeta selvittää ensin, mikä se perimmäinen tyydytys on, jota saat tästä kuviosta. Aika usein se on ylemmyydentunne ja se tietty ällistynyt viha, jota saa tuntea törkimystä kohtaan. Miksi ne ovat sinulle niin arvokkaita asioita, että niiden rinnalla hankalan ihmisen poistaminen elämästä tuntuu huonommalta vaihtoehdolta.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:00"]
No kyllä periaatteessa suoraan täytyy jo tuollaiselle sanoa. Ei nyt raivoamalla tietenkään, mutta sanoa että ei tälläinen peli vetele. Huomauta omasta taloudellisesta tilanteestasi jne.
[/quote]
No olen joskus loppukuusta sanonut hänelle esimerkiksi todella suoraan, että mulla on nyt semmonen tilanne, et syön neljänteen päivään asti pelkkää kaurapuuroa, ja et jos hän haluaa syödä jotain muuta, niin voi käydä itse kaupassa. Hakee sitten itselleen kaupasta max. jonkun pari viilipurkkia ja pari valmispasteijaa, ja saan kuulla v***uilua sitten koko viikonlopun, miten köykäset eväät mulla on. Syö sitä puuroa naama tuhannen mutrulla. Sit kun mulla alkaa pinna kiristyy, ja huomautan, ettei tarvis valittaa, kun on itse kuitenkin tänne päättänyt tulla, niin hänellä sävy muuttuu välittömästi. Alkaa mairistella ja kehua, miten on ihanaa, kun on tällaisia ystäviä, jotka on näin pyyteettömästi valmiita häntä jeesaamaan elämänpolulla jne. shaissea & sanahelinää.
Lisäksi pelkään sitä reaktiota ja itkupotkuraivaria, mikä tilanteen vinoutuneen tilan asiallisestakin huomauttamisesta seuraisi. En oo ihan varma, onko hän henkisesti ihan vakaa. Näyttää ainakin näin arkikokemuksen valossa, että pienikin vastoinkäyminen "suistaa hänet raiteiltaan". -ap
[/quote]
Voi sinua nössöilijää. Ei sinun tarvitse huomauttaa tai ottaa asiaa esille, sen kuin vain lopetat tämän ihmisen kanssa tekemisissä olemisen. Et ota kylään eikä puheluihinkaan tarvitse vastata. Jos joskus tapaat häntä muissa yhteyksissä ja hän alkaa nillittää, voit sanoa suoraan että seuransa on liian raskasta. Ei ole sinun tehtäväsi pitää häntä raiteillaan, joskin juttusi perusteella kuulostaa enemmän siltä että kyseessä on pelkkä hemmoteltu draamakuningatar kuin mikään raiteiltaan suistuja...
[/quote]
No olen nössö, myönnetään. Ja hänessä on kyllä draamaqueeninkin vikaa, pahasti. Mutta hänellä on myös taustalla todellisia ja rankkoja mielenterveyden häiriöitä, ja pelkään, että hän voisi esim. satuttaa itseään (tai jotain vielä pahempaa), jos yksi hänen viimeisimmistäkin "ystävistään" hylkäisi hänet. Mutta ehkä sitten vain kovetan sydämeni ja ajattelen, että oma mt ensin? -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole vastuussa " ystäväsi" mielenterveydestä. Joko jätät vastaamatta puheluihin tai jos sinulla riittää kanttia, vastaat ja sanot, että hän ei voi tulla, koska et halua passata (loista).
Ensimmäinen on sinulle helpompi vaihtoehto, jälkimmäinen voi saada kaverin alun kilahtamisen jälkeen ajattelemaan ja muuttamaan käytöstään.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:24"]
Sä olet selvästi jollain tapaa itsekin koukussa tuohon kuvioon. Näissä on aina se hankala tyyppi ja hankalan tyypin hankalan käytöksen mahdollistaja. Koeta selvittää ensin, mikä se perimmäinen tyydytys on, jota saat tästä kuviosta. Aika usein se on ylemmyydentunne ja se tietty ällistynyt viha, jota saa tuntea törkimystä kohtaan. Miksi ne ovat sinulle niin arvokkaita asioita, että niiden rinnalla hankalan ihmisen poistaminen elämästä tuntuu huonommalta vaihtoehdolta.
[/quote]
Häh? No niin kuin sanottua, olisin valmis heivaamaan tyypin pihalle elämästäni hetkenä minä hyvänsä, jos olisin aivan varma, että tyyppi on pelkkä kusipää. Mutta kun kyseessä sattuu olemaan mielenterveyshäiriöinen kusipää, niin olenko todella ainut, joka ajattelee, että kyllä mullakin joku vastuu olis, jos hän esim. päätyisi itsemurhaan tms. epätoivoiseen ratkaisuun mun päätöksen seurauksena??? Ehkä ylidramatisoin, en tiedä, mutta en kyllä antaisi itselleni koskaan anteeksi. Tämän paskan keskellä kun elää, ja tyypin kanssa on tekemisissä, niin sokaistuu jotenkin sille, mikä nyt on todellinen uhka ja mikä ei. Ja ei, en todellakaan nauti tästä, päin vastoin, tää on vaan henkisesti tosi raastavaa. -ap
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:32"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:24"]
Sä olet selvästi jollain tapaa itsekin koukussa tuohon kuvioon. Näissä on aina se hankala tyyppi ja hankalan tyypin hankalan käytöksen mahdollistaja. Koeta selvittää ensin, mikä se perimmäinen tyydytys on, jota saat tästä kuviosta. Aika usein se on ylemmyydentunne ja se tietty ällistynyt viha, jota saa tuntea törkimystä kohtaan. Miksi ne ovat sinulle niin arvokkaita asioita, että niiden rinnalla hankalan ihmisen poistaminen elämästä tuntuu huonommalta vaihtoehdolta.
[/quote]
Häh? No niin kuin sanottua, olisin valmis heivaamaan tyypin pihalle elämästäni hetkenä minä hyvänsä, jos olisin aivan varma, että tyyppi on pelkkä kusipää. Mutta kun kyseessä sattuu olemaan mielenterveyshäiriöinen kusipää, niin olenko todella ainut, joka ajattelee, että kyllä mullakin joku vastuu olis, jos hän esim. päätyisi itsemurhaan tms. epätoivoiseen ratkaisuun mun päätöksen seurauksena??? Ehkä ylidramatisoin, en tiedä, mutta en kyllä antaisi itselleni koskaan anteeksi. Tämän paskan keskellä kun elää, ja tyypin kanssa on tekemisissä, niin sokaistuu jotenkin sille, mikä nyt on todellinen uhka ja mikä ei. Ja ei, en todellakaan nauti tästä, päin vastoin, tää on vaan henkisesti tosi raastavaa. -ap
[/quote]
Ei. Sinulla ei todellakaan ole mitään vastuusta hänen omista teoistaan etkä saa ajatella niin. Muuten olet ikuisesti tässä koukussa ja mahdollistat hänen käyttäytymisensä.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:32"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 13:24"]
Sä olet selvästi jollain tapaa itsekin koukussa tuohon kuvioon. Näissä on aina se hankala tyyppi ja hankalan tyypin hankalan käytöksen mahdollistaja. Koeta selvittää ensin, mikä se perimmäinen tyydytys on, jota saat tästä kuviosta. Aika usein se on ylemmyydentunne ja se tietty ällistynyt viha, jota saa tuntea törkimystä kohtaan. Miksi ne ovat sinulle niin arvokkaita asioita, että niiden rinnalla hankalan ihmisen poistaminen elämästä tuntuu huonommalta vaihtoehdolta.
[/quote]
Häh? No niin kuin sanottua, olisin valmis heivaamaan tyypin pihalle elämästäni hetkenä minä hyvänsä, jos olisin aivan varma, että tyyppi on pelkkä kusipää. Mutta kun kyseessä sattuu olemaan mielenterveyshäiriöinen kusipää, niin olenko todella ainut, joka ajattelee, että kyllä mullakin joku vastuu olis, jos hän esim. päätyisi itsemurhaan tms. epätoivoiseen ratkaisuun mun päätöksen seurauksena??? Ehkä ylidramatisoin, en tiedä, mutta en kyllä antaisi itselleni koskaan anteeksi. Tämän paskan keskellä kun elää, ja tyypin kanssa on tekemisissä, niin sokaistuu jotenkin sille, mikä nyt on todellinen uhka ja mikä ei. Ja ei, en todellakaan nauti tästä, päin vastoin, tää on vaan henkisesti tosi raastavaa. -ap
[/quote]
seli seli seli. Juoppojen vaimot puhuvat juuri samalla tavalla ja perustelevat juurikin samalla tavalla kyvyttömyyttään irrottautua suhteesta, jota nimenomaan itsekin tarvitsevat johonkin. Tuo suunnaton uhrimieli on bulvaani, jolla suojelet itseäsi. On helpompaa kuvitella olevansa koukussa huonoon suhteeseen uhrimielen vuoksi kuin jostain itseä vähemmmän mairittelevasta syystä.
mulla oli tälläinen tuttu, ex-ystävä, joka vaan vei. Teki aika ison oharin, tuli rahallisesti maksamaan mulle n 200 euroa ja sen jälkeen en vastannut hänen soittoihin, en vastannut viesteihin. Yhden joulukortin lähetti ja sen jälkeen ei mitään.
Kun asutaan eri paikkakunnalla, on hyvin helppoa. Olemme kotoisin pieneltä paikkakunnalta ja kun kesällä vanhempieni luona törmäsin hänen äitiinsä, tämä kysyi olememko riidoissa, kun en ollut synttäreillä, sanoin meidän kahden väliset asiat eivät kuulu muille.
Samoin toinen ystävä oli tälläinen joka aina änki yökylään eikä ikinä tuonut mitään mukanaan. Ei kyllä arvostellutkaan, mutta ei edes omia juotavia viitsinyt tuoda. Kerran tulimme hänen luokse pienellä porukalla ja hän pyysi ruokarahaa jokaiselta 20 euroa. Tämän jälkeen en ole viitsinyt enää pyytää yöksi. jos kysyy voiko tulla, olen suoraan valehdellut aina ei voi kun mieheni äiti tulee silloin käymään tai jotain vst. Tekosyitä maailmassa riittää.
Älä anna ystäväsuhteiden kuluttaa sinua, se ei ole sen arvoista
Ok. No aikas on kylmää. Tai siis nuo neuvot kyllä ymmärrän, että ei vastaa/ harventaa vastaamista yhteydenottoihin, ja tämän varmasti jatkossa teenkin. Mutta että onko tuo ihan yleinenkin ajattelutapa nykyään, että ihmiset ei oo missään vastuussa toisistaan? :-o Vaikea yhtäkkiä kääntää ajattelun kelkka noin, kun kotona on lapsuudesta asti opetettu aika lailla päinvastaista.. (Vaikka en siis enää asu kotona, mutta kyllä ne opit on aika "pinttyneitä".)
Siis *teatraaliset itkut, korjaan. Ja kuulostaa uskomattomalta, mutta on totta, valitettavasti. -ap