Tulevaisuus masentaa, tuleva ammatti ei kiinnosta
Olen valmistumassa ammattiin, joka ei kiinnosta pätkääkään. Olen jo valmiiksi masentunut ajatuksesta, että joudun tekemään tuota työtä loppuelämäni. Työkaverit ovat olleet tähän mennessä elämäänsä kyrpiintyneitä naisihmisiä, joita ei näytä myöskään kiinnostavan tuo työ sen enempää kuin itseänikään. Pelkästään kesätöissä kyllästyin työn yksitoikkoisuuteen ja koin olevani täysin väärllä alalla. En ollut alun perinkään soveltuva tälle alalle, mutta jokin takapiru pakotti minua jatkamaan opinnoissani, sillä menestyin niissä oikein hyvin pistämättä tikkuakaan ristiin. Kaiken lisäksi tämä opiskelu on saanut minut vihaamaan naisvaltaisia aloja, AMK-opiskelua ja kana-aivoisia opiskelutovereita.
Olen avautunut.
Terveydenhoito- vai sosiaaliala? Vielä voit vaihtaa ja opiskella jotain ihan muuta, ei tuo ole mikään lopullinen tuomio.