Lue keskustelun säännöt.
miesysstävä ei esittele minua vanhemmilleen
10.12.2014 |
Olemme seurustelleet useamman vuoden ja molempien vanhempiin on törmätty vahingossa kauppareissulla. Minä sentään esittelin että tässä on Jani, mutta kun miehen vanhempiin törmättiin niin hän meni aivan punaiseksi ja paniikkiin,sönkkäsi jotain ja jatkoimme matkaa... Eikä asiasta voinut puhua mitään sen jälkeen... Miksi näin? Esittääkö mies sinkkua vai mitä?
Kommentit (74)
Outoa, ei ainakaan ole vakavissaan, selvä merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei asuta koska meillä molemmilla lapsi(a). Minun vanhemmat ovat sattuneet pari kertaa meille kun mies on ollut käymässä. Olemme lähes päivittäin tekemisissä ja mies myös paljon vanhempiensa kanssa yhteyksissä. Tulee hiukan halpa olo pikkuhiljaa...
ap
No jos mies on noin juntti niin olisit itse esitellyt itsesi niille miehen vanhemmille. Käsipäivää ja minä olen X "jorman" tyttö/naisystävä.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 12:33"]Outoa, ei ainakaan ole vakavissaan, selvä merkki.
[/quote]
Minullakin tunne ettei ole vakavissaan tämän takia. Kuitenkin kavereilleen ja joillekin sukulaisilleen on minut esitellyt. Olenko vaan tyhmä kun katselen tällaista vuodesta toiseen?
ap
Riippuu mitä haluat suhteelta. Jos vain tapailette ilman sen kummempaa tarkoitusta sitoutua, ei kannata reagoida mitenkään. Jos taas haluaisit tositarkoituksella yhteisen tulevaisuuden, antaisin kenkää ja etsisin jonkun joka on innokkaampi sitoutumaan. Joka tapauksessa tuossa teidän kuviossa on jotain vialla, joko hän häpeää sinua tai pelkää vanhempiensa reaktiota-> ei ennusta kovin hyvää tulevaisuutta. Itse joka tapauksessa olisin kyllä tosi loukkaantunut ja vähentäisin yhteydenpitoa miehen kanssa, lopulta lopettaisin kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä meni reilusti toista vuotta ennenkuin mieheni esitteli minut vanhemmilleen, tai pikemminkin ennen kuin tapasimme. Samassa kaupungissa asumme. Hiukan ihmettelin mutta en sen enempää heistä mieheltä kysellyt. Paljastui, että mies häpesi heitä ja etenkin äitiään, joka on hirveä juorukello ja pahansuopa ihminen. Ajatteli - varmaan ihan oikein - että jos tutustun heihin ennen kuin olen kunnolla rakastunut häneen, jätän hänet ihan vaan järkytyksestä.
Miehen äiti pistikin minusta valtavan juorumyllyn jauhamaan, kun ei tiennyt asioista, keksi omasta päästään. Jos olisin ollut vähääkään epävarma, olisi suhteemme loppunut siihen, sen verran paljon hän ehti loukata. Mies ei voinut muuta kuin pyydellä anteeksi äitinsä puolesta.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 12:41"]No jos mies on noin juntti niin olisit itse esitellyt itsesi niille miehen vanhemmille. Käsipäivää ja minä olen X "jorman" tyttö/naisystävä.
[/quote]
Näin olisin tehnytkin mutta en ehtinyt heti tajuamaan että kyseessä oli vanhemmat kun miehellä tuli kiirus jatkaa matkaa. Jälkeenpäin vaan ihmettelin miksi hän meni niin hämilleen. Tervehdin kyllä heitä ja isäukko virnisteli, äitinsä ei katsonutkaan minuun. Minusta miehen homma olisi kyllä ollut kertoa osapuolille että tässä vanhempani ja tässä Maija, mutta ehdin sanoa terve ja he eivät sanoneet minulle mitään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä katsele päivääkään enää, tuhlaat oman elämäsi turhaan. Itselläni on kolmesta vastaavasta naisesta kokemusta, koskaan en ole tavannut yhdenkään vanhempia enkä juuri muitakaan heidän elämäänsä kuuluneita ihmisiä, vain vahingossa jos ollaan jossakin oltu niin silloin ei ole voinut välttää tapaamista.
Siinä todellakin tuntee itsensä täysin arvottomaksi ja ulkopuoliseksi. Jälkeenpäin kun on kuullut olleensa kutsuttu mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin, olen rehellisesti kertonut miksi en ole paikalla ollut, ei siis ole ollut minusta kiinni.
Yksikään näistä naisista ei ole halunnut kerto/keskustella asiasta, tavalla tai toisella käännetty keskustelu johonkin muuhun ja sitten kikuteltu ja mökötetty.
Älä anna sen miehen tuhota itsetuntoasi, löytänet vielä sellaisen joka kehtaa sinut pitää elämässään ja pitää sinua tärkeimpänä.
halveksittu mies
Mulla tulee mieleen että hän vain hengailee kanssasi vailla tarkoitusta sitoutua, kenties odottelee josko joku parempi sattuisi tulemaan vastaan. Siten on helpompaa hänelle esitellä joskus tuleva vaimo vanhemmille eikä tarvitse selitellä mitään sinusta.
Tee palvelus itsellesi ja jätä hänet, hän vain käyttää sinua hyväkseen. Olin itse samassa tilanteessa ja roikuin miehessä vuosikausia odottaen, että hän kosisi tai tekisi edes jonkunlaisen eleen yhteisen tulevaisuuden eteen. Hän ei halunnut muuttaa yhteen eikä esitellä hänelle tärkeille ihmisille. Nyt jälkeenpäin ajateltuna en ymmärrä miten annoin jonkun polkea itseni sillä tavalla maanrakoon henkisesti. Sitä vaan rakastuneena on niin sokea. Ole sinä, ap, fiksumpi. Anna itsellesi mahdollisuus saada oikeasti rakkaudentäyteinen ja aito parisuhde. Niin kauan kuin sinä hänessä roikut, et tule sitä saamaan.
Minäkin kohtasin muutama kuukausi eron jälkeen "sen oikean" joka kohtelee mua miljoona kertaa paremmin ja puhuu musta ylpeänä vanhemmilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ei mullakaan ole asiaa miehen vanhempien luo. Ei sillä itselläkään enää kun alkoi mun kanssa olemaan.
Entäs jos mies on esitellyt jonkun toisen naisen vanhemmilleen tyttöystävänään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 12:53"]Älä katsele päivääkään enää, tuhlaat oman elämäsi turhaan. Itselläni on kolmesta vastaavasta naisesta kokemusta, koskaan en ole tavannut yhdenkään vanhempia enkä juuri muitakaan heidän elämäänsä kuuluneita ihmisiä, vain vahingossa jos ollaan jossakin oltu niin silloin ei ole voinut välttää tapaamista.
Siinä todellakin tuntee itsensä täysin arvottomaksi ja ulkopuoliseksi. Jälkeenpäin kun on kuullut olleensa kutsuttu mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin, olen rehellisesti kertonut miksi en ole paikalla ollut, ei siis ole ollut minusta kiinni.
Yksikään näistä naisista ei ole halunnut kerto/keskustella asiasta, tavalla tai toisella käännetty keskustelu johonkin muuhun ja sitten kikuteltu ja mökötetty.
Älä anna sen miehen tuhota itsetuntoasi, löytänet vielä sellaisen joka kehtaa sinut pitää elämässään ja pitää sinua tärkeimpänä.
halveksittu mies
[/quote]
Juu... On kyllä itsetunto syöty ja jos tämän lopetan niin aikamoinen ihmemies saa olla että enää alan seurustelemaan. Jotenkin haluaisin tietää kuitenkin kumpi on syy, vanhempien pelko vai häpeääkö minua vai kenties molemmat... Aika paljon vaan kuluu tosiaan energiaa asian pohtimiseen kun ei miehestä ota selvää.ap
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 13:02"]Entäs jos mies on esitellyt jonkun toisen naisen vanhemmilleen tyttöystävänään.
[/quote]
Tämäkin ajatus on tullut kyllä mieleen sen miehen reaktion jälkeen kun vanhempansa tulivat vastaan. Mutta mistä tiedän? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 13:01"]Joo, ei mullakaan ole asiaa miehen vanhempien luo. Ei sillä itselläkään enää kun alkoi mun kanssa olemaan.
[/quote]
Miksi näin? Ap
Juu... On kyllä itsetunto syöty ja jos tämän lopetan niin aikamoinen ihmemies saa olla että enää alan seurustelemaan. Jotenkin haluaisin tietää kuitenkin kumpi on syy, vanhempien pelko vai häpeääkö minua vai kenties molemmat... Aika paljon vaan kuluu tosiaan energiaa asian pohtimiseen kun ei miehestä ota selvää.ap
EN osaa sanoa, mutta itse olen päätellyt, että siinä lienee useampi syy taustalla? Siksi itse olisinkin ollut halukas kuulemaan syyn, miksi en kelpaa toisen arkeen, mutta vastauksia en koskaan saanut.
Pakko myöntää, kyllä se söi itsetuntoani aika lailla ja nyt olen ollut sinkkuna kohta 6 vuotta, ei oikein ole usko naisiin kohdallaan vaikka kuinka haluaisin.
Joulut ja kaikki muut juhlat joissa tavallisesti, ainakin omat tuttuni, ovat kumppaneineen yhdessä, minun roolini on ollut aina tehdä ne juhlat itse itselleni, on ollut turha edes haaveilla saavansa ottaa osaa toisen juhlaan. Vaikka mies olenkin, kyllä se pahalle tuntuu enkä halua kenellekään sitä paskaa!
10
No jos vaikka juttelisit miehen kanssa asiasta? Istuta se alas ja sanot, että nyt jutellaan, ei yhtäkään sönkkäystä tai huutoa tai suuttumista tai paikalta pakenemista, vaan rehellistä puhetta. Silleen kypsät aikuiset yleensä hommat hoitaa.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 13:10"]
No jos vaikka juttelisit miehen kanssa asiasta? Istuta se alas ja sanot, että nyt jutellaan, ei yhtäkään sönkkäystä tai huutoa tai suuttumista tai paikalta pakenemista, vaan rehellistä puhetta. Silleen kypsät aikuiset yleensä hommat hoitaa.
[/quote]
Tämä kävis vastaukseksi noin 99% AV:n parisuhteen ongelmia käsittelevistä kyselyistä, kumma ku ei alottajille vaan tuu ikinä mieleen. :)
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 13:08"]Juu... On kyllä itsetunto syöty ja jos tämän lopetan niin aikamoinen ihmemies saa olla että enää alan seurustelemaan. Jotenkin haluaisin tietää kuitenkin kumpi on syy, vanhempien pelko vai häpeääkö minua vai kenties molemmat... Aika paljon vaan kuluu tosiaan energiaa asian pohtimiseen kun ei miehestä ota selvää.ap
EN osaa sanoa, mutta itse olen päätellyt, että siinä lienee useampi syy taustalla? Siksi itse olisinkin ollut halukas kuulemaan syyn, miksi en kelpaa toisen arkeen, mutta vastauksia en koskaan saanut.
Pakko myöntää, kyllä se söi itsetuntoani aika lailla ja nyt olen ollut sinkkuna kohta 6 vuotta, ei oikein ole usko naisiin kohdallaan vaikka kuinka haluaisin.
Joulut ja kaikki muut juhlat joissa tavallisesti, ainakin omat tuttuni, ovat kumppaneineen yhdessä, minun roolini on ollut aina tehdä ne juhlat itse itselleni, on ollut turha edes haaveilla saavansa ottaa osaa toisen juhlaan. Vaikka mies olenkin, kyllä se pahalle tuntuu enkä halua kenellekään sitä paskaa!
10
[/quote]
Hmm.... Totta puhuen kyllä näinhän se tässä meilläkin on. Mies ei ole tullut perheeni juhliin kertaakaan vaikka häntä on pyydetty. Jotenkin olen tottunut vaan siihen että juhlat pidetään aina erikseen... Onneksi on tämä palsta, tästä on jotenkin nolo puhua kavereillekaan. Ihan kuin olisin jotenkin aivopesty pitämään tätä suhdetta normaalina. Tsemppiä sulle! Ap
[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 13:13"][quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 13:10"]
No jos vaikka juttelisit miehen kanssa asiasta? Istuta se alas ja sanot, että nyt jutellaan, ei yhtäkään sönkkäystä tai huutoa tai suuttumista tai paikalta pakenemista, vaan rehellistä puhetta. Silleen kypsät aikuiset yleensä hommat hoitaa.
[/quote]
Tämä kävis vastaukseksi noin 99% AV:n parisuhteen ongelmia käsittelevistä kyselyistä, kumma ku ei alottajille vaan tuu ikinä mieleen. :)
[/quote]
Minä olen muutaman kerran yrittänyt, mutta mies ei suostu puhumaan tai ei vastaa kysymyksiini. Yritänpä vielä kerran. Ap.
Asutteko yhdessä? Onko mies jollain tavalla tekemisissä vanhempiensa kanssa? Ettekö kuitenkaan useamman vuoden seurustelusta huolimatta ole sunkaan vanhempia tavanneet muuten kuin vahingossa kaupungilla?