Lue keskustelun säännöt.
Ystäväni uusi naisystvä ei vaan voi sietää minua
02.10.2014 |
Kyseessä on todella läheinen ystävä, jonka kanssa ollaan tunnettu vuosikaudet. Meillä on ollut ystäväpohjalta satunnaista seksiä aikoinaan, mutta ei enää vajaaseen vuoteen. Molemmat ollaan aina seurusteltu tahoillamme, eikä ystävyytemme ole koskaan aiemmin häirinnyt parisuhteita... Ja siis tietenkään seksiä meillä ei siis keskenämme ole ollut koskaan jos ollaan parisuhteessa oltu.
Emme ole myöskään koskaan mainostaneet tätä kenellekkään, eli ystäväni uuden naisystävän ei edes pitäisi tietää tästä menneisyydestä. Mutta hän tietää, että minä olen hänen seurustelukumppaninsa läheinen ystävä, vastakkaista sukupuolta ja sinkku. Se on selkeästi liikaa.
Nykyään jos soitan ystävälleni, nainen aina keskeyttää puhelun sanomalla miehelle tiukasti että nyt on kiire tms. Jos nähdään porukalla vaikka baarissa, tämä nainen ingooraa minut täysin ja omii ystäväni koko illaksi itselleen. Jos kutsun ystäväni luokseni kylään, tai ystäväni kutsuu minut hänen luokseen, nainen yrittää aina änkeä mukaan.
Ystävääni tämä mustasukkaisuus jaksaa vaan naurattaa, minua ei. Olen kyllästynyt kilpailemaan ystäväni huomiosta ja haluaisin edelleen jakaa hänen kanssaan asioita niinkuin ennen, en kertoa yksityisasioistani myös hänen uudelle naiselleen.
Onko kellään vastaavia kokemuksia? Eroako tässä pitää odottaa, että saa taas yhden parhaista ystävistään takaisin? Vai pitääkö tässä alkaa väkipakolla seukkaamaan, ettei toisen tarvisi olla niin mustankipeä. Tänään nousi taas tunteet pintaan, kun leffailta peruuntui tunnin varoitusajalla, koska uusi tyttökaveri oli varannutkin saunavuoron. Argh!
Kommentit (157)
[quote author="Vierailija" time="03.10.2014 klo 07:39"]
Siis en ymmärrä, että mikä tekee ap:sta vosun ja vinkujan? ... Kyllä kerran kahdessa viikossa siihen seurustelun sekaan mahtuu pari tuntia kahvittelua vanhan kaverin kanssa.
[/quote]
No tottakai mahtuu, eihän sitä ole kukaan kieltänytkään. Ap kuitenkin haluaa viettää kokonaisia öitä kaverinsa kanssa! Vähän eri asia kuin joku parin tunnin kahvittelu...
Ja miksei sitä uutta tyttöystävää voi pyytää mukaan leffailtaan? Ei leffan aikana kuitenkaan mitään intiimejä keskusteluja käydä. Silloin istutaan ja syödään ja nauretaan (jos siis on hauska leffa). Kahdenkeskisessä leffaillassa kuitenkin on se stigma, että siihen kuuluu myös kuhertelua ja romantiikkaa. Ei kukaan vietä kahdestaan kaverinsa kanssa myöskään mitään kynttiläillallisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ap linjoilla? Ketjun luettuani olen 70 % varma että tässä puhutaan ystävättäreni uudesta mieskaverista. Mikä tilanne on nyt?
Kuulostaa hieman väritetyltä kertomukselta omasta elämästäni. Minä olen ollut tuo suvaitsematon tyttöystävä, mutta en tietääkseni ole ollut vittumainen ämmä tuolle ystävänaiselle. Se voi toki johtua siitä, etten ole tavannut häntä kuin kerran vapaa-ajalla. Olen monesti ollut ahdistunut mieheni ja tuon naisen suhteesta, sille heidän menneisyytensä on myös ollut romanttissävytteistä. He olivat joskus kuin paita ja perse ja ihastumista ja seurusteluaikeitakin on ollut. Mistään panoista ei ainakaan minulle ole kerrottu ja jopa pussailut on mieheni toimesta kiistetty aina. En silti tykännyt siitä, että mieheni hengailee naisen kanssa, jonka kanssa on vuosikausia halunnut seurustella, muttei ole sitä tehnyt, sillä nainen halusi pysyä vain ystävinä. Minusta se vain oli todella ahdistava ajatus ja puhuimme tästä usein mieheni kanssa. Erinäisten paskamaisten käänteiden, valehtelun ja tuon naisen käyttäytymisen takia päätyi mieheni ratkaisuun, ettei hän tarvitse tuota naista enää elämäänsä. Olen ollut tyytyväinen tähän ratkaisuun ja miehenikin on ollut.
Pistää vaan miettimään, oliko tääkin aloitus tarkoitettu provona minulle. Niin että alkaisin taas epäilemään jotain vehkeilyä selkäni takana ja potemaan huonoa omaatuntoa omasta käytöksestäni tuota naista kohtaan.
Minusta ystävyyssuhteet muuttavat muotoaan. Siinä ei ole mitään väärää viettää niitä leffailtoja ja öisiä rupattelutuokioita tyttöystävänsä kanssa naiskaverin sijasta. Ehkäpä ap:n pitäisi vain lopettaa tämä palstaprovoilua ja etsiä itselleen mies. Tuskinpa enää sen jälkeen tulee edes mieleen, että pitäisi viettää intiimejä leffailtoja ja öitä jonkun kaverimiehen kanssa. Ei kenenkään tarvitse parisuhteessa tuntea oloaan uhatuksi ja epämiellyttäväksi vain, jos joku ystävätär niin haluaa oman olonsa parantamiseksi ja läheisyydenpuutteensa taltuttamiseksi. Unohda jo mieheni, jos olet se nainen, jonka tunnen! Hänellä menee kyllä ihan hyvin ilman sinuakin. Kavereita ja harrastuksia riittää sekä leffaillat kotona, pitkät keskustelut ja seksi kanssani tyydyttää hänen läheisyydenkaipuunsa samalla tavalla kuin ne sinun kanssasi vietetyt illat ja yöt silloin joskus.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:39"]
Ystäviä ei panna. Piste. Jos olet pannut, olet ex pano, et ystävä.
[/quote]
Tiesitkö, että voi olla samanaikaisesti sekä ex-pano että ystävä?
ohis
Meillä ei ole enää mitään seksuaalista jännitettä. Ne viimeisetkin kerrat, kun päädyttiin sänkyyn, tapahtuivat pikku huppelissa. Eivät siis ole olleet mitään tuntikausia kestäneitä rakastelusessioita, vaan pelkästään hyvää seksiä kahden ihmisen välillä, jotka luottavat täysin toisiinsa.
Ei mitään sen kummempaa. Asia ei tosiaan ole koskaan vaikuttaneet ystävyyteemme. Emme ole vaivaantuneita tapahtuneesta.
Siksi asiasta on myös turha kertoa. Ei kannata vanhojen takia pahoittaa kenenkään mieltä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä oon niiiiiiiin varma että ap ja mies paneskelee taas pikkuhuppelissaan aivan innoissaan kunhan nykysen mimmin silmä välttää ;) se on sitä aitoa ystävyyttä kun kerran ap on niiiiiiin yksin........
Kyllä taas on ketju täynnä äijiään talutushihnassa pitäviä mustasukkasia eukkoja. Hyvä jos roskia päästätte viemään, ettei vaan pääsis ukko pettään silläkin reissulla.
Ap, uskon että tilanteenne tuosta rauhoittuu. Anna sille uudelle naisystävälle aikaa. Kyllä se siitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 18:49"]
Vaikka miten yrittäisit tuon kääntää, niin olet selvästi yksipuolisesti ihastunut/rakastunut kyseiseen mieheen. Se tuntuu pahalta. Etäisyys saavuttamattomaan kaipauksen kohteeseen on lopulta sinulle vaan hyväksi.
[/quote]
Kuule keittiöpsykologi, sä et tunne AP:ta. Älä tule kertomaan, mitä hän haluaa tai mitä hän tuntee. Ok?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jeesus että tämäkin palsta on täynnä skitsoja ja katkeria ämmiä :D
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:45"]
Meillä ei ole enää mitään seksuaalista jännitettä. Ne viimeisetkin kerrat, kun päädyttiin sänkyyn, tapahtuivat pikku huppelissa. Eivät siis ole olleet mitään tuntikausia kestäneitä rakastelusessioita, vaan pelkästään hyvää seksiä kahden ihmisen välillä, jotka luottavat täysin toisiinsa.
Ei mitään sen kummempaa. Asia ei tosiaan ole koskaan vaikuttaneet ystävyyteemme. Emme ole vaivaantuneita tapahtuneesta.
Siksi asiasta on myös turha kertoa. Ei kannata vanhojen takia pahoittaa kenenkään mieltä.
Ap
[/quote]
Okei. Eli jos mies eroaisi tuosta naisesta, on täysin mahdoton ajatuskin että te kaksi voisitte päätyä enää sänkyyn keskenänne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tuntuu kyllä oudolta että näin moni on valmis kieltämään miehensä ystävyyssuhteita. Itselle tilanne tuli täysin uutena, eikä kumpikaan, minä saati ystäväni, osattu tälläiseen varautua.
Kai tällä valkoisella valheella sitten selvitään alun yli, toivottavasti tämä uusi naisystävä sittemmin tottuu ajatukseen minusta.
Ap
On se bi-seksuaaleilla varmaan kurjaa, kun suhteen ulkopuolella ei ole sallittua olla kumpaakaan sukupuolta edustavia läheisiä ystäviä. Ihan käsittämättömiä reaktioita täällä suurimmalla osalla eukoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kyllä tunne seksuaalista viehätystä ystäviäni kohtaan/pitäisin epäluontevana panohommia vaikka olis kuinka puutteessa. Ja läheisyys ei ole pelkästään seksiä, tiedoksi että sitä saat muutenkin kuin laittamalla pippelin pimppiisi. Ymmärtäisin menneisyytenne jos panohommat olisi tapahtunut vaikka juuri tavattuanne/nuoruuden typeriä valintoja/kauan aikaa sitten. Mutta jos hommista on alle vuosi on se jotenkintäysin eri asia.
Se seksi kun ei välttämättä vaadi romanttisia tunteita ketään kohtaan. Okei, muotoillaan niin, että läheisyyden lisäksi kaipasimme molemmat myös seksiä. Vaikea käsittää?
Emme ole ihastuneita/rakastuneita toisiimme, mutta voimme silti pitää toisiamme niin viehättävinä, että kykenemme yhteisestä päätöksestä harrastaa seksiä. Ja nyt yhteisestä päätöksestä olemme harrastamatta sitä. Ja se ei ole lainkaan vaikeaa.
Ap
No seksi ei tosiaan vaadi romanttisia fiiliksiä mutta varmasti jonkinlaista intohimoa vaatii ja intohimo ei kuulu ystävyys suhteeseen. Ällöttävää.
Ap ei vastannut voisiko päätyä tämän "ystävänsä" kanssa sänkyyn, jos tämä eroaisi nykyisestään?
Minä olen kyllä apn puolella.
Minun exäni on hyvä ystäväni. Olemme tunteneet vuosia, seurustelimme 4 vuotta ja exä sanoo yhä että olen ainut nainen johon hän voi luottaa täysin. Ei meidän välillä ole mitään seksuaalista.
Exä on myös hyvä ystävä ex aviomiehelleni ja nykyiselle avopuolisolleni. Kumpikaan näistä ei ole kieltänyt minua tapaamasta tätä ystävääni. Minulla on myös monta muuta miespuolista kaveria ja kaikki ovat sanoneet haluavansa minua. Mutta koska minä en halua heitä niin ei se ole ongelma puolisolleni :) Puolisolleni olenkin tehnyt selväksi, että ystäviäni en hylkää, he eivät mene kaiken edelle, mutta en koskaan luovu ystävistäni mustasukkaisen puolison takia.
Tämä exäni/ystäväni sanoi myös minulle ettei anna yhdenkään naisen pilata meidän ystävyyttä. Silti en halua mennä kenenkään parisuhdetta pilaamaan, sairas mustasukkaisuus sen suhteen pilaa jos joku, en minä.
En pidä ajatusta mahdottomana, mutta todennäköisyys asialle on todella pieni. En ymmärrä miten tämä liittyy itse aiheeseen?
Meillä on jo vajaan vuoden ajan ollut eri kuviot petikammarin puolella, joten en usko että palaamme enää vanhaan.
Ap
Haluan nyt antaa vähän toisenlaista näkulmaa tähän asiaan, tuntuu että kaikki ovat heti haukkumassa ap:ta vosuksi jne. Ollaan oman poikaystävän kanssa seurusteltu 4 vuotta ja ollaan molemman kakskymppisiä, meillä on aina ollut molemmilla paljon myös vastakkaisen sukupuolen kavereita. Molemmilla on myös yläasteaikaiset eksät kavereina, joiden kanssa on ihan harrastettu seksiäkin! Hui!
Siis en ymmärrä, että mikä tekee ap:sta vosun ja vinkujan? On ihan ok haluta kahdenkeskeistä aikaa hyvän ystävän kanssa, olettaen tietenkin ettei sitä laatuaikaa olla vaatimassa monta kertaa viikossa. Toki seurustelu menee tietyllä tapaa kavereiden edelle, mutta ainakin tässä vaiheessa elämää kun ollaan vielä tosi nuoria, ne kaverit on vielä tosi tärkeä osa elämää. Kyllä kerran kahdessa viikossa siihen seurustelun sekaan mahtuu pari tuntia kahvittelua vanhan kaverin kanssa.
Tarviiko sen kumppanin kanssa olla 24/7? Eikö kukaan kaipaa yhtään omaakin aikaa ilman kumppania kavereiden kanssa tai ihan vaan yksikseen? Meillä ainakin ne omat harrastukset ja kaverit pitää tän suhteen tuoreena ja raikkaana, riidellään tosi vähän jne.