Piritta Hagman: Äitiys vaatii yhtä paljon aikataulutusta ...
...kuin suuremman firman toimitusjohtajan arki.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288724657794.html?pos=ok-trm-vhde
No, itse jutussa ei ihan näin puhuta, mutta on taas vuosisadan ylisanoja, tässä varmaan taas viitataan siihen, kuinka vaativaa työtä kotiäitiys on.
Kotona voi olla rankkaa ja tylsää ja yksinäistä, mutta ei sitä nyt ehkä ihan "isomman firman toimitusjohtajan" arkeen voi verrata, noin kalenterimerkintöjen mielessä. Mitä ihmeen aikataulutusta äitiys vaatii?
Kommentit (50)
Jos on monta lasta eri ikäskaalalla ja kaikilla monta harrastusta ja osalla vaikka lääkärissä käymistä niin kyllä siinä on aikatauluttamista. Lapset menee aamulla kouluun 8-10 ja pääsee 12-15. Päiväkoti-ikäisien kerhoista ja muista aktiviteeteistä puhumattakaan. Jo vauvauinti voi olla klo 7.30. tietenkin jos perhe ei ole aktiivinen eikä tee mitään niin pääsee vähemmällä :)
Kotiäitiyttä seitsemän vuotta. Eli sama kuin olisi ollut isomman firman toimitusjohtajana seitsemän vuotta. Tietenkin.
Lounaan, päiväunien välipalan sovittaminenko? Kerhoon vieminen? Bussiin ehtiminen? Olen minäkin ollut kotiäiti. Sen parhaita puolia olivat minusta rentous ja aikatauluttaminen.
Joo nämä on taas näitä "oon ollut 10v kotiäiti joten osaan (ja tässä listaus kaikista työelämässä tarvittavista ominaisuuksista). Oh, ei taida työnantajia kamalasti kiinnostaa :D
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 09:07"]Lounaan, päiväunien välipalan sovittaminenko? Kerhoon vieminen? Bussiin ehtiminen? Olen minäkin ollut kotiäiti. Sen parhaita puolia olivat minusta rentous ja aikatauluttaminen.
[/quote]
Ei kun aikatauluttomuus :)
Uskon kyllä että vapaaehtoistyötä tekee moni julkkiksen vaimo esim. juontokeikkoja ja osa on mukana politiikassa, kokouksia.. jos pitää vielä itse käydä parturissa tai antaa haastattelu niin on tiukassa että kaiken ehtii ja muistaa.
Niin no, eihän suuren firman toimitusjohtajan tarvitse aikatauluttaa itse. Muut laatii aikataulut ja sihteeri tai assistentti huolehtii, että siinä pysytään.
Meillä on monesti päivässä yhden hammaslääkäri (kesken koulun kaikki), yhden lääkäri, yhden neuvola. Koulun jälkeen yhden lätkä, yhden futis, yhden kahvilan emännöinti luistelun ajan...
Meillä arki tosi aikataulutettua. Neljä lasta, koulu, kerho, muskarit, soittotunnit+teoriat, urheiluharrastukset. Koululaiset menevät kouluun eri aikoihin ja pääsevät myös. Sitten vielä ruuanlaitot ym.kotityöt. Minulla on ainakin kalenteri merkintöjä täynnä, vaikka kotona olenkin...
Sanoo vaatehenkari, joka ei ole eläessään kunnon työpäivää tehnyt. Pitäis laittaa eukko töihin, kuskaamaan lapsia hoitoon ja takasin ja sen jälkeen aloittamaan työpäivän kotona, niin vois kuulla jotain asiallistakin sieltä enkelinkiharoiden välistä.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 09:11"]Niin no, eihän suuren firman toimitusjohtajan tarvitse aikatauluttaa itse. Muut laatii aikataulut ja sihteeri tai assistentti huolehtii, että siinä pysytään.
[/quote]
Heh, sulla on tosi ruusuinen kuva toimareiden hommasta. Mielestäsi varmaan pelaavat kesät golfia tai purjehtivat ja ovat talvisin jossain laskettelemassa, alaisethan siellä hoitaa hommat. Pomolla on sitten kännykkä mukana siltä varalta jos johinkin täytyy kommentoida jotain.
Kotiäitejä on moneen lähtöön. Osa haluaa ottaa homman rennosti, eikä edes etsi harrastuksia, jolloin neuvolakäynnit yms. ovat ainoat aikataulutettavat menot. Mutta voihan niitä menoja haalia vaikka kuinka paljon, vain taivas on rajana. Olen itse ollut pitkään kotiäitinä, ja aina joskus sattuu päiviä, jolloin ei vain rennosti köllötellä, vaan ajankäyttö joka hommaan on laskettava, mutta ei se minulle mikään ihanne ole. Minusta on vähän hölmöä hakea kotiäitiydelle arvostusta tuolla tavalla, ihan kuin siinä kiireessä olisi jotain pyhää. Kotiäitiyttä arvostaa, ken arvostaa, siksi, että se on yksi tapa ajatella lapsen parasta. Lapsen pitäisi olla keskiössä, ei oman pätemisen.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 09:07"]Kotiäitiyttä seitsemän vuotta. Eli sama kuin olisi ollut isomman firman toimitusjohtajana seitsemän vuotta. Tietenkin.
[/quote]
Juu, yksi lapsi vastaa 100:a työntekijää!
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 09:07"]Jos on monta lasta eri ikäskaalalla ja kaikilla monta harrastusta ja osalla vaikka lääkärissä käymistä niin kyllä siinä on aikatauluttamista. Lapset menee aamulla kouluun 8-10 ja pääsee 12-15. Päiväkoti-ikäisien kerhoista ja muista aktiviteeteistä puhumattakaan. Jo vauvauinti voi olla klo 7.30. tietenkin jos perhe ei ole aktiivinen eikä tee mitään niin pääsee vähemmällä :)
[/quote]
No meillä hoidetaan neljän 2 - 12 vuotiaan menot ihan työnkin ohessa ja hyvin ehditään. Vauvauinnissa ei käydä, mutta muuten lapsilla 1-2 harrastusta ja meillä vanhemmilla omamme, on lääkäriä, koulutapaamisia, omia kokouksia töissä...ja tämän jälkeen.sitten.kaikki pyykkäämiset, ruuanlaitot, siivoilut. Siinä on vähän kieltämättä aikatauluttamista mutta miten sellainen ihminen joka on kaiket päivät kotona jaksaa valittaa aikataulutuksesta? Haloo, ne muutamat hassut kouluun menemiset ja lasten harrastukset... muuten on koko päivä aikaa.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 09:13"]Sanoo vaatehenkari, joka ei ole eläessään kunnon työpäivää tehnyt. Pitäis laittaa eukko töihin, kuskaamaan lapsia hoitoon ja takasin ja sen jälkeen aloittamaan työpäivän kotona, niin vois kuulla jotain asiallistakin sieltä enkelinkiharoiden välistä.
[/quote]
Hopo höpö, mä olen ainakin tehnyt työpäiviä ja olen silti sitä mieltä että kotona on raskaampaa ( Mun luonteelle ei koti sovi, mutta ns. Lasten vuoksi olen yrittänyt olla paljon kotona ja läsnä heille. Olen lapsesta asti nauttinut koulusta, oppimisesta, työstä, tavoitteista jne. Näissä saan keskittyä tavallaan itseeni, tehdä ja pohtia itseä kiinnostavia asioita. Sen sijaan pikkuautojen kilpa-ajot, nakkikeitto ja uhmaraivarit ei oo mun juttu, mutta rakkaudesta lapsiin koitan kestää niitä... Ja siirrän omia tarpeitani vähän eteen päin.
Kyllä huomaa että mimmi on ollut vaan kotona, kuten itsekin asian ilmaisi: kotiäidinaivoilla menty.
Entä mites kun on töissä? Samat harrastukset, lääkärikäynnit, kaupassakäynnit, vanhempainillat, lasten kanssa yhdessä puuhailut ja muut on siinäkin hoidettavana. Ainoa vaan, että aikaa kaiken tän hoitamiseen on paljon vähemmän.
Itsellä 3 lasta, kahdella isommalla kolmet treenit viikossa, pienimmän (2vee) kanssa tällä hetkellä kotona. Voin sanoa, että tää on ihanan luksusta verrattuna siihen aikaan kun hoidin koko ruletin pyörittämisen työn ohella.
Miehellä reissutyö joten ei ole jokapäiväisessä arjessa auttamassa.
Olen itse suuryrityksessä töissä ja mielestäni Piritta on täysin väärässä. Ainakin työpaikallani aikataulut päätetään se ison pomon mukaan ja hänellä on assistentti joka hoitaa kalenteria. Se iso pomo päättää mihin haluaa osallistua jne. Eli voisi sanoa niin, että ennemmin vauva on se joka aikatauluttaa ja äiti on se alainen joka pyörii "pomon" tahtiin.
Siinä vaiheessa, kun juoksisin paikasta a paikkaan b jotta aikataulu ei menisi pilalle, kokisin epäonnistuneeni. Elämän ei kuulu olla suorittamista. Jos tekemistä on niin paljon, että on merkattava kalenteriin minuuttiaikataulu selvitäkseen arjesta, jokin on pielessä.
Toki joku voi tykätäkin sellaisesta elämästä (ilmeisesti aika moni näiden vastausten perusteella), mutta itse en koe että juoksuarki on mielekästä tai että saan siitä jotain irti. Hommat tietysti tulee tehtyä, mutta mieluummin pidän sen suorittajaminän töissä - tosin sielläkin pyrin suorittamista vähentämään.
Mitä työkokemusta Piritalla on? Mallin työt?