Ystävillä ei ole aikaa
Onko muilla samaa ongelmaa? Minulla on noin kymmenen ystävää ja kenelläkään ei ole ikinä aikaa tavata, tehdä mitään tms Ja tunnun usein myös olevan se plan b eli jos ilmaantuu muuta niin meno minun kanssa vain perutaan... Hitto että tuntuu kurjalta.. Vaikea alkaa solmimaan uusia ystävyyssuhteita kolmekymppisenä..
Kommentit (5)
Jep. Ystäviä ei ole, mutta onneksi mulla on paljon sisaruksia :)
Suomesta puuttuu sellainen kahvittelu/kyläilykulttuuri. Käydään töissä, omisaa harrastuksissa ja sitten äkkiä kotiin perheen luo. Ja kun joskus juhlitaan, niin silloin otetaan kuppia aamuun asti koko viikon/kuukauden/vuoden edestä. Ei käydä viinilasillisella töiden jälkeen, korkeintaan lounastreffit työkavereiden kanssa, kun on jo kiire hakea lapset tarhasta. Johan ne siellä 10h ovat olleet, kiitos suomen pitkien työaikojen ja välimatkojen.
No mulla on vähän samaa. On sinkkuystäviä, joille mies menee aina ohi muun. Siis jos kuvioissa on mies, ei juuri nähdä. Kun on sydänsuruja, tarvitaan lohduttajaa ja kun ei ole miestä, silloin on mullakin ystäviä. Suunnitelmat muuttuvat siis miesten oikkujen mukaan. Esim. joku pyytää minua ulos muutama päivä etukäteen, sitten kertookin, että meneekin kuitenkin senhetkisen miesehdokkaan luo.
Itse olen viime vuosina ollut sinkku, naimisissa ja eronnut (lapsikin on, joten harmittaa että järjestän turhaan lastenhoitoa) . En ole joutunut muuttelemaan suunnitelmiani ja samalla muiden suunnitelmia miesten takia.
No, kyllä mullekin joku romanssi kelpaisi. Varsinkin, kun ystävät ovat matkoilla, perheidensä parissa ja "miehissä".
Sama fiilis :-( Mun ystävällä ei tunnu olevan aikaa tapaamiselle.Aina kun ehdotan on syynä työvuorot ja tietenkin perhe joka on tärkeä,ymmärrän sen.Mutta yli puoleen vuoteen ei aikaa yhteiseen hetkeen ole ollut milloin mistäkin syystä.Se mikä eniten satuttaa on se että aikaa toiselle ystävälle ja molemminpuolisille vierailuille löytyy lähes kuukausittain.Olis vaan hienoa saada nenätysten ajatuksia vaihtaa ja tehdä asioita yhdessä.Tulee vaan olo että silloin kun muuta tärkeää ei ole,minäkin kelpaan.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Ystäviä ei ole, mutta onneksi mulla on paljon sisaruksia :)
Suomesta puuttuu sellainen kahvittelu/kyläilykulttuuri. Käydään töissä, omisaa harrastuksissa ja sitten äkkiä kotiin perheen luo. Ja kun joskus juhlitaan, niin silloin otetaan kuppia aamuun asti koko viikon/kuukauden/vuoden edestä. Ei käydä viinilasillisella töiden jälkeen, korkeintaan lounastreffit työkavereiden kanssa, kun on jo kiire hakea lapset tarhasta. Johan ne siellä 10h ovat olleet, kiitos suomen pitkien työaikojen ja välimatkojen.
En tiedä mikä käytäntö on nykyään, kun itelläni ei enää ole kavereita, mutta kyllä Suomessa vielä n. 5-10 vuotta sitten oli juuri tuollainen "kahvittelukulttuuri" jossa vietettiin paljon aikaa yhdessä. Ainakin kaikissa niissä piireissä missä itse liikuin.
eikö kellään toisella palstalaisella ole samaa ongelmaa... Kohtalotovereita?