Onko kukaan täällä tehnyt niin, että jäätyään työttömäksi on alkanut lisääntymään?

jäin heti valmistuttuani työttömäksi. Mitä järkeä olla kotona tekemättä mitään kenties vuosiakin? Minusta tämä oli oiva väli lapsille, toinen tulossa jo vuoden sisällä. Ja tosiaan - töitä ei ole tarjottu kertaakaan vuoden aikana.

Minulla on kylläkin tarkoitus opiskella toinen ammatti kohtapuoliin, työtilanne näyttää niin surkealta :(

Mulle tulis minimiäitiyspäivärahat, jne. (kuten kyllä tulee minimissä työkkärin korvauksetkin), miehellä on vakityö. Mietin vain, että onhan jotkut selvinneet lapsentulosta opiskelijoinakin, että miksei sitten tässä tilanteessa..



t.ap

itse ajattelin että nyt on siis lasten aika:D

kun on 6kk työttömänä niin ei joudu sille ihan minimiäitiyspv rahalle vaan saa vähän enemmän! joo ja tulothan on ihan surkeat mutta tosi hyvin ollaan pärjätty silti. ei tämä elämä köyhältä tunnu vaikkei rahaa paljoa ole. meillä on kyllä vanhemmat osallistuneet paljon kustannuksiin ym joten se on helpottanut paljon. mutta muutenkin kyllä pärjäisi ihan hyvin! kun saadaan kuitenkin asumistukea. sossuun ei todellakaan ole tarvinnut mennä:D

tää on ehkä elämäni parasta aikaa, nyt olen kotihoidontuella ja nautin tästä kaikesta. lapsen kanssa on ihanaa puuhailla rauhassa kaikki päivät ja harrastan leipomista ja ruuanlaittoa niin sekin on kiva puoli tässä kotielämässä.aina hyvää ruokaa ja siinäkin säästää kun tekee lähes kaiken itse.

kun mies valmistuu ja menee työelämään on lapsi noin3v. ja varmaan lapselle on ollut ihanaa kun on molemmat vanhemmat paljon läsnä!

Valmistuin yliopistosta, ja tiesin, että haluan heti äidiksi. Ihan hyvin pärjäämme, vaikka nyt miehenikin (joka on FM, eli se siitä koulutuksen hyödyllisyydestä) on työttömänä. En huolehdi huomisesta. Olen nuori, ja ehdin vaikka opiskella uuden ammatin. Lapsista en ollut valmis tinkimään, ja olen onnellinen että saavutin tavoitteeni: 2 lasta ennen kolmeakymppiä.

Kun jäin työttömäksi, aloin lisääntyä enkä sen jälkeen ole töihin päässyt. Viisi lasta olen ehtinyt tehdä, enää en ehdi, koska ikä tulee vastaan. Taloudellisesti olemme tulleet kohtalaisen hyvin toimeen, vaikka vain ensimmäisestä lapsesta sain ansiosidonnaista päivärahaa. Sen jälkeen pelkkää minimiä ja kotihoidontukea. Näillä rahoilla onnistuin jopa maksamaan 60 000 markan opintolainat. Nyt on talous tiukilla, koska nuorin on täyttänyt 3, eli en saa kotihoidontukea. Vanhin taas on 17, eli en saa hänestä lapsilisää. Kulutus on kuitenkin suurinta tuon ikäisellä. En saa myöskään työmarkkinatukea miehen tulojen takia. Lasten teko ei kaduta yhtään, vaikka olenkin pudonnut työmarkkinoilta. Minun ikäistäni, jolla on vielä erittäin vähäinen työkokemus, ei huolita edes siivoojaksi.

Olemme pärjänneet loistavasti!

Saan siis sen minimiäp-rahan + tietysti lapsilisä. Mies käy töissä ja palkka on reilusti alle 2000 euroa miinus verot, mutta silti ei ole tarvinnut mistään säästää.

Itse asiassa ostimme juuri uuden auton ja lapsille kaiken uutena, että ollaan ihan tuhlailtu. Asuntolainaa maksetaan. :)

Ihan ihmettelen kuinka jotkut sanoo että jos on kotona ei ole varaa mihinkään, mielestäni se on hiukan liioiteltua, mekin syödään vähän väliä ulkona yms, kuljetaan uusissa siisteissä vaatteissa ja rahaa jää säästöönkin!

Ei se vissiin sit niin huono idea oliskaan, vaikka alkuun mietin niin.. Tai siis juuri epävarmuus pärjäämisestä ja työhön pääsystä myöhemmin ovat mietityttäneet. Pitänee jutella asiasta miehen kanssa; siitähän en vielä tiedä, lämpeneekö hän ajatukselle vielä.. *hui*



t.ap

elämäsi oli kuin minun elämäni, hui. luulin jo hetken käyneeni koneella unissani;))) Minulla vanhin 16v. ja nuorin vasta reilun vuoden, joten vielä pari vuotta saan sitä kotihoidontukea. Saas sitten nähdä kuis hullun;) käy. Minäkin päätin alkaa äidiksi, kun en lama-aikana muuhun näyttänyt kelpaavan ja yhtään ei kaduta. Päinvastoin. Elämä on suuri seikkailu.

valmistui työttömäksi ja teki sitten lapsia. Tosi vaikeaa on ollut hänelle työnsaanti ilman mitään työkokemusta ja hiukan vanhentunut tietokin, työelämässähän sitä päivitetään koko ajan.



Tosin sitten meillä jotka pitkitimme valmistumista ja teimme pätkätöitä kunnes työtilanne helpotti, ne lapset tuli tehtyä vähän liiankin kypsällä iällä:(

Sehän tässä vain mietityttää, että olisiko minulla pienen lapsen äitinä heikommat mahdollisuudet saada töitä, kuin vastavalmistuneena/työttömänä ja lapsettomana?



-ap

niin ap:n kannattaisi joko etsiä harjoittelupaikka ja yrittää sillä tavalla kiilata itseään töihin, tai sitten tehdä lapsia, ei kuitenkaan vaan olla kotona ihmettelemässä. Ehkä kuitenkin harjoittelemaan ja lapsentekoprojekti vireille, eihän sitä tiedä kauanko menee, ennen kuin raskautuu.



6-vastaajan kannattaisi opiskella tai mennä työvoimapoliittiseen koulutukseen, sitten, kun kotiolot sallii.