Lue keskustelun säännöt.
Te jotka säästitte seksin avioliittoon, kadutteko koskaan?
04.02.2014 |
Mä olin nuorena kihloissa muutaman vuoden, kosketeltiin toisia vaikka mihin ja huonolla omatunnolla joten siitäkään ei niin nauttinut sen takia kun koko ajan oli olo ettei saisi mennä niin pitkälle. Ja sitten kun monen vuoden seurustelun jälkeen viimein oli hääyö ja sai harrastaa seksiä, oli se suhteen alkuinto jo jäänyt eikä sillai ollut tuhatta volttia niin kuin alussa pelkän käden pitämisestä... Nyt kohta keski-iän kriisissä mietin onko muita krisitittyjä, muslimeita tai muita jotka uskonnon tms. takia säästivät itsensä avioliitton ja joskus miettivät, että olis ihana kokeilla sellainen elokuvien valtava intohimo mitä ei nyt elämässä koskaan saanut eikä saa koska siinä vaiheesas suhteessa oli jo vakiinnuttu kun seksiä viimein pystyi harrastamaan... Mietin varmaan hupsuja, mutta joskus oikeasti mietin,e ttä jos tulisi avioero, en varmaan näin kohta nelikymppisenä enää pystyisi pitämään sitä rajaa että vasta hääyönä seksiä koska haluisin kokea sen hullun intohimon jonka voisi viedä loppuun asti.. Ei sillä, minusta on ihan hyvä että odotetaan eikä hypitä sängystä sänkyyn mutta täytyy myöntää että en ole varma olisinko valinnut puolisoani jos ei olisi ollut seksin takia niin kiire nuorena naimisiin...
Kommentit (13)
Mäkään en ole varsinaisesti katunut, koska hyödyt on ollut suuremmat kuin haitat,e tenkin kun mieheltäkin meni poikuus vasta hääyönä joten ei ole ollut sellaista vertailua vanhoihin tai mustasukkaisuutta tms, ja on saanut yhdessä harjoitella ja vaikka tahti harvenee näin 20 vuoden yhdessäolon jälkeen, laatu paranee kuin vanha viini. Mutta luulen tietäväni mitä ajat takaa. Ei meilläkään ollut sellaista, että vaatteet revitään ovelta, koska tietty alkujännitys oli jo sulanut vuosien pusutteluun jne. ennen hääyötä, mutta kyllä meillä silti alkuaikoina häämatkalla sängyssä vietettiin puoli päivää ja monta kertaa päivässä sekstailtiin, joten ihan riittävästi sitä vielä siinäkin oli intohimoa kun oli se uutuus että sai olla yötä toisen kanssa ja mennä saunaan ja olla alasti vierekkäin ja päällekkäin ja sisäkkäin jne ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä pohdintoja ap. Etenki se että valitsiko oikean miehen ts. olisiko ottanut jonku muun jos ei ois ollu niin kiire sänkyyn. Se elämänkumppanin valinta on aika tärkeä asia.
No ihan varmasti samoja pohdintoja on muillakin ap vaikka ei olisikaan odottanut haayohon. Vaikka kokeilisi 1000 eri miesta ja olsii sisakkain ja paallekkain ja allekkain sen miljoona kertaa ennen kuin sanotaan tahdon niin kylla nuo ajatukset siita etta valitsinko oikean, tulee varmasti jossain vaiheessa mieleen.
Ei kannata jossitella vaan pyrkia rakentamaan rakastavaa parisuhdetta sen oman rakkaan kanssa.
Esikoinen lähestyy nyt murrosikää ja oikeasti mietin, kuinka ehdoton aion olla näissä asioissa. Toki en voi sitä päättää mitä lapseni tekevät tai ei ja aion kertoa, että ihanteellista on yksi mies ja nainen ja että yhdestäkin kerrasta voi huonolla tuurilla tulla raskaaksi jne mutta toisaalta kun hormonit hyrrää on niin suuri kiusaus nähdä toinen vain ruusunpunaisten lasien läpi joten oikeasit mietin kumpi on suurempi synti: harrastaa vastuullista seksiä ehkä sitten muutaman kanssa jos heti ei löydy oikea ja asua vaikka vuosi yhdessä että näkee arjen ja toisen siinä vai mennä neitsyenä naimisiin mutta olla katkera koko elämänsä kun tyytyi liian vähään että vain sai mennä nuorena naimisiin ettei ollut enää kiusauksia sillä saralla... Siitä toisaalta olen kiitollienn että oppi nuorena pihtaamaan koska jos olisi 15-vuotiaasta aina kun siltä tuntuu saanut seksiä olisi vaikeampi pidättytyä myös muista kiusauksista ja sikäli uskon että meillä nuorena pihtaamaan oppineilla on suurempi kynnys astua rajan yli uskottomuuteen nytkään... AP
Mä en varmaan edes kestäisi sitä että tietäisin että miehellä olisi ollut muitaki kuin minä, koska riidoissa varmaan ajattelisin että miettii että se -ja se oli parempi sängyssä tms. JOten siinä mielessä en ole katunut. Enkä oikeastaan muutenkaan. Olisi varmaan tullut oltua liian hurja nuoruusvuosina ja tehnyt asioita mitä katunut jos olisi ollut höllempi moraali tässä asiassa vaikka olishan se ollut kiva jossakin Ruotsin laivalla olla poikakaverin kanssa samassa hytissä ja nyt piti maksaa tuplaliput koska ei oltais voitu vastustaa kiusausta muuten, mutta eipä tuo haittaa nyt jälkikäteen ja oli ihana odottaa häitä ja hääyötä ja siinä oli jotakin sellaista aitoa ja suloista kun mies eka kertaa korsettia hotellilla riisui ja mentiin eka kertaa yhdessä suihkuun jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole minäkään katunut. Intohimoa kyllä riitti hääyöhönkin. Minnekä se nyt muutamassa vuodessa vielä katoaa? Vaimo sytyttää minua kovast vielä 14 vuoden jälkeenkin. :) Ennemminkin tunnen ylpeyttä siitä, että olen rakastellut vain yhden naisen kanssa. Tämä tunne vain korostuu, kun lukee täältä kaikkea ihmisten sekoilua seksiasioissa.
En ole katunut. Mekin (on-off) seurusteltiin monta vuotta, muttei tuntunut että suhde olisi ollut jotenkin vakiintunut kun mentiin naimisiin. Päinvastoin, siitähän se suhde vasta oikeasti alkoi. Intohimoa kyllä oli, ja on vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kaduttanut. Meillä on seksi monipuolista ja nautinnollista eikä yksikään kerta ole ollut ankea näiden n. neljän vuoden aikana (eka kerta mukaan lukien). On ihana jakaa tämä asia vain yhden ihmisen kanssa. Mutta en mennyt kovin nuorena naimisiin, vaan oli jo elämänkokemusta ja tunsin itseni hyvin ja siten tunnistin "sen oikean" seurustelun alkumetreillä. Toki seurusteluaikana kädet vaeltelivat, mutta ei me seksin takia nopeasti naimisiin menty, vaan se pääsyy rakastumisen lisäksi oli yhteenkuuluvuuden tunne, kunnioitus ja rauha. Johdatukseksi voisi siis sanoa.
Ikävä tuo teidän tilanne. Auttaisikohan siihen yhtään jokin avioliittoleiri tai yhteinen lomamatka, jossa pääsisitte henkisesti lähemmäksi toisianne ja samalla sitten ehkäpä fyysisesti tulisi uutta kipinää? Toki itse en ole vielä kovin pitkää naimisissa ollut, joten ei kaiketi ole varaa neuvoakaan. :) En tiedä, oletko tätä asiaa rukoillut, mutta itse ajattelen, että Jumala on luonut seksuaalisuuden meihin ja siksi tietää, miten näissä asioissa voi päästä eteenpäin ja nauttia seksuaalisuudesta täysillä niin kuin se on tarkoitettu. Katsoin joku aika sitten AVAlta jotain naisten keskusteluohjelmaa, jossa Jane Fonda sanoi haastatelleensa useita todella pitkään naimisissa olleita ja he sanoivat, että se tunne, kun löytää seksuaalisesti uudelleen oman puolisonsa on mahtava ja jotain erityistä. Tätä toivon teillekin.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 18:08"]
Esikoinen lähestyy nyt murrosikää ja oikeasti mietin, kuinka ehdoton aion olla näissä asioissa. Toki en voi sitä päättää mitä lapseni tekevät tai ei ja aion kertoa, että ihanteellista on yksi mies ja nainen ja että yhdestäkin kerrasta voi huonolla tuurilla tulla raskaaksi jne mutta toisaalta kun hormonit hyrrää on niin suuri kiusaus nähdä toinen vain ruusunpunaisten lasien läpi joten oikeasit mietin kumpi on suurempi synti: harrastaa vastuullista seksiä ehkä sitten muutaman kanssa jos heti ei löydy oikea ja asua vaikka vuosi yhdessä että näkee arjen ja toisen siinä vai mennä neitsyenä naimisiin mutta olla katkera koko elämänsä kun tyytyi liian vähään että vain sai mennä nuorena naimisiin ettei ollut enää kiusauksia sillä saralla... Siitä toisaalta olen kiitollienn että oppi nuorena pihtaamaan koska jos olisi 15-vuotiaasta aina kun siltä tuntuu saanut seksiä olisi vaikeampi pidättytyä myös muista kiusauksista ja sikäli uskon että meillä nuorena pihtaamaan oppineilla on suurempi kynnys astua rajan yli uskottomuuteen nytkään... AP
[/quote]
Kumpi on SUUREMPI SYNTI, harrastaa vastuullista seksiä ennen avioliittoa ja mennä sitten onnellisena naimisiin vai avioitua neitsyenä ja katkeroitua loppuiäkseen? Ihan tosissaanko tällaisia asioita pohditaan, oli kyseessä oma tai toisen elämä? Siinä olet ihan oikeassa, että sinulla ei ole oikeutta päättää mitä lapsesi tekevät tuon asian suhteen. Muista asioista en ole niinkään varma.
Kaikki vastaajat kirjoittavat avioitumisen syyksi sen, etteivät malttaneet enää odottaa seksia. Oikeasti, mitä helvettiä? Tämäkä on uskovaisten näkemys avioliitosta? Sekö on vain keino päästä yhdestä kiusauksesta eroon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en ole katunut, päinvastoin olen onnellinen siitä, että mieheni kanssa olemme ainoat toisillemme. Seksielämämme on ihanaa, toki sekin muuttuu eri elämänvaiheiden myötä. Minusta Seksi on avioliittoon tarkoitettu "pyhä asia" ja erottaa sen kaikista muista ihmissuhteista. En ole kuullut kenenkään katuvan sitä, että on säästänyt neitsyyden puolisolleen, mutta moni katuu sitä kuinka on hajottanut itseään irtosuhteissa. Ymmärrän kuitenkin pointtisi ap, mutta kuulostaa siltä, että seksiä isompi asia on se haluatko sitoutua avioliittoosi ja mieheesi tulevaisuudessa ja etsiä ratkaisuja teidän yhteiseksi parhaaksi. Kaikkea hyvää sinulle!
Kiitos kaikille ja joo, olette han oikeassa että avioliitto on muuten kriisissä. Kyllähän se seksikin maistuisi jos olisi muuten asiat kunnossa. Ja on ollut niinkin joidenkin kriisien ja niiden jälkeisten avioliittoleirien tms. jälkeen että oikeasti on ollut todella paljon intohimoa jne... Nyt taas sellainen heikompi vuosi menossa että jos en olisi uskossa ja niin paljon luottaisi siihen että Jumala voi auttaa, olisin varmaan jo eronnut... AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole katunut. Olen katunut monia asioita mutten koskaan tuota.