Miksi pienempipalkkainen jää lähes poikkeuksetta kotiin?

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 22:53"][quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 18:48"]

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 18:11"][quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:42"]

Hyvä kysyms ap! Jotkut on niin rahan perään. Ihan kun joku puol vuotta olis niin suuri menetys, jos parempipalkkainen (isä) on kotona. Me haluttiin panostaa siihen et lapsilla olis mielummin yhtä äläheiset välit molempiin vanhempiinsa. Ei kaduta! Puol vuotta tai vuoden voi ihan hyvin elää niukemmin jos haluaa panostaa muihin asioihin ja priorisoida.

[/quote] Oletko täysin aivoton vai muuten vaan pihalla elämän realiteeteista..? :D :D Monella sen toisen (yleensä äidin) palkka on niin paljon pienempi, jopa niin pieni ettei sillä makseta edes laskuja vaikka kuinka priorisoisi..??

[/quote]

No esimerkiksi meillä on juuri niin:

Minun palkkani on 2500€/kk. Miehen palkka on 7000€/kk. Lapsilisät 2 lasta.

Pakolliset menot:

Asuminen: 1000€/kk

Sähkö: 120-400€/kk

Elarit 2 lasta: 400€/kk

Ruoka: 500-800€ (4 hlöä + 2 joka toinen viikonloppu + puolet lomista)

Muut:

Vakuutukset

Jätehuolto + auraukset/kunnossapito

Puhelin, netti

Vaatteet

Auton kulut

Satunnaiset sairaskulut

[/quote]

Ohis vastaa: mikäli teillä on omistusasutno, maksatte vain vastikkeen ja korot, elarit varmasti tippuvat jos mies jää hoitovapaalle, toinen auto pois kun kotona oleva ei sitä välttämättä tarvitse, vaatteita tarpeen mukaan, ruokaa saa edullisemminkin, järkeistätte sähkön käyttöä. Luulisi 3000 euron kuukausituloilla (2500-verot+lapsilisät+kotihoidontuki) olevan varaa jos on köyhemmilläkin.

[/quote]

Joo, meillä on oma talo, josta on pitkä laina, ei vastikkeita (koska ei taloyhtiö), mutta erilaisia ylläpitomaksuja yms. Maksusuunnitelman muutos voi nostaa marginaalia, mikä meille ei kannata, koska laina on sovittu 2007. No käytännössä me ollaan sovittu lainaa otettaessa maksuvapaasta, tällä hetkellä meillä onkin isoimmasta lainasta maksuvapaa kausi. Silti kustannukset asumisesta ovat hyvinkin tonnin. Paskinta on muuten se, että melkein kaikilla asoissa tai vuokralla asuvilla kavereilla on asuinkulut myös noin tonnin kuussa.

Elareita ei kovin kepoisasti saa alas, eikä _lainkaan, jos itse on päättänyt alentaa elintasoa - varsinkaan väliaikaisesti. Alin elari on nyt noin 150€.

Auton tietysti voisi laittaa pois, mutta meillä päin kotona oleva kyllä melkein tarvitsee autoa, jos haluaa mennä minnekään lasten kanssa.

2500€ kuukausituloista saan käteen noin 1800€. Siihen päälle lapsilisät on reilu 2000€. Siihen KHT on edelleen alle 2500€, ei 3000€.

Tämä on vain teoreettista pohdintaa, koska lapset ovat 2,5v ja 4v, emmekä ole kumpikaan jäämässä kotiin enää. Lapset ovat pk:ssa.

Minusta 500€-800€ ruokakulut eivät ole mitenkään kovin ihmeelliset. Lasken ruokakuluihin myös siteet, tamponit, pesuaineet ja muut. Käymme useimmiten Lidlissä ja viikkoa kohden lasku on helposti satasen. Sitten viikolla haetaan maitoa ja leipää.

Vaatteisiin menee säästeliäästikin rahaa. Juuri äsken ostin toiselle lapselle käytetyn 2-osaisen toppa-asun ja haalarin kirppikseltä = 45€. Sen lisäksi ostin sisävaatetta 140€:lla. Neljät sukkikset, useampi paita, muutamat housut, alusvaatteita, yöpuku.

Yksi juttu on se, että meidän taloutemme on mitoitettu näille tuloille mitä on. Alle puolen vuoden takia ei kannattaisi lähteä perustuksia horjuttamaan. Jos meidän tulotasomme putoaisi pysyvästi, yrittäisimme seuraavaa:

- talon myynti, muutto kerrostaloasuntoon lähelle palveluita

- kunnallinen päivähoito lapsille (nyt yksityinen)

- ei kummallakaan autoa

Mutta esim nyt meillä on auto, jonka kanssa voidaan tehdä reissuja koko perheenä, kaikki 4 lasta mukana. Kumpaakaan autoa emme omista itse.

Kyselet itsestänselvyyksiä. Eihän siinä ole mitään ideaa, että suurempituloinen jää kotiin.

Meillä asuntolaina on mitoitettu niin että mies maksaa sen yksin. Jos mies jäisi työttömäksi niin me elellään potkuista aiheutuneilla rahoilla pari vuotta komeasti, mun työssä käynti tai kotonaolo ei muuta meidän rahatilannetta mihinkään. Lisään vielä, että lainaan menee kuussa enemmän kuin minä saan käteen (3100€), joten oli itsestäänselvää että minä jäin kotiin. Ja kun lainanlyhennyksen lisäksi pitäisi elääkin niin ap:n kysymys kuulostaa todella typerältä. Mihinköhän se kotonaoleva tarvitsisi esim. autoa kolmen lapsen kanssa, ei varmaan sen kummempaan kuin kaupassakäyntiin, neuvoloissa/lääkärissäkäyntiin ym. liikkumiseen.

[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 11:01"]60, meillä oli lähes täsmälleen tuo tuloero, kun kolmas syntyi, ja mies kyllä jäi yli vuodeksi kotiin. Mies ehdottomasti halusi jäädä, joten hän säästi sitä varten etukäteen ja toisaalta olimme ottaneet sen mukaisen asuntolainan, että tämä onnistuu, ja valinneet asuinpaikan niin, että autoa ei tarvita.

t. 54

[/quote]

Pk-seudulla meillä ei ollut tuota mahdollisuutta. Hyvien yhteyksien varresta emme olisi voineet ostaa tarpeeksi isoa (liian kallis). Meillä ei ollut säästöjä, koska odottamattomiin korjauksiin oli mennyt rahaa. Yhteenmennessä ei ollut säästöjä, koska minä olin ollut pienituloinen yh ja miehellä ei eron jälkeen ollut mitää muuta kuin hankintoja edessä. Hänen liittonsa ajoilta ei rahaa jäänyt, koska ex oli ensin opiskelija, sitten 5v kotona minimiäitiyspvärahalla...

Mutta siis minusta se, että mies ei voinut jäädä kotiin ollut kuitenkaan syy olla tekemättä lisää lapsia. Hyvin on pärjätty.

Hyvä kysyms ap! Jotkut on niin rahan perään. Ihan kun joku puol vuotta olis niin suuri menetys, jos parempipalkkainen (isä) on kotona. Me haluttiin panostaa siihen et lapsilla olis mielummin yhtä äläheiset välit molempiin vanhempiinsa. Ei kaduta! Puol vuotta tai vuoden voi ihan hyvin elää niukemmin jos haluaa panostaa muihin asioihin ja priorisoida.

Se vähän riippuu kuinka pienituloisesta  ja isotuloisesta on kyse, jos palkkojen ero ei ole kuin muutaman satasen kun molemmat tienaa yli 3000€, myös perheen menot vaikuttavat, jos ei ole iso asuntolaina niskassa, niin mikäs siinä vaikka isompituloinen jää kotiin.

Me jaettiin kaikki vapaat. Meillä molemmilla suunnilleen sama, hyvä palkka. Inä en tajua sitä, miksi ap:kin suostuu olemaan pienipalkkainen.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:58"]

Me jaettiin kaikki vapaat. Meillä molemmilla suunnilleen sama, hyvä palkka. Inä en tajua sitä, miksi ap:kin suostuu olemaan pienipalkkainen.

[/quote]

Joo-o, sitä onkin tässä it-alalla päällikkönä helppo yhtäkkiä päättää että minä olenkin sitten jatkossa toimitusjohtaja. Mieskin sattuu olemaan ihan eri alalla ja 10v vanhempi ja tehnyt uraa siinä vaiheessa kun minä vielä opiskelin. Mutta tietystihän tuokin av-mammalta onnistuu, eikös se ole vaan ilmoitusluontoinen asia alkaa johtajaksi

Kyllä se onnistuu kun päättää. Uravalintoja, ei muuta.

Eli onko kyse yksinomaan rahasta? Eikö raha-asiat ole aina jotenkin järjesteltävissä? Ettekö arvosta molempien vanhempien mahdollisuutta muodostaa lapseen/lapsiin läheiset välit? Eikö kodin hoitaminen lisää arjen taitoja ja arvostusta kotitöitä ja kotona "olevaa" kohtaan? Minä voin antaa vastineeksi kymmenen syytä kuin raha miksi kummankin vanhemman kannattaisi harkita hoitovapaalle jäämistä.

Erikoista että minua haukutaan tyhmäksi. Tai ymmärränhän minä että jos raha on ainoa arvo jolla lapsien hoitamista mitataan, tyhmäähän tällaista on kysyä.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 18:02"]

Kyllä se onnistuu kun päättää. Uravalintoja, ei muuta.

[/quote]

Onko se lapsia kohtaan oikein että kumpikin tekee pitkää päivää, paljon työreissuja sun muuta? Vai ehtisikö sitä sitten vähän myöhemmin?

Koska halusimme hoitaa lapset kotona kolmevuotiaiksi. Miehellä on sen verran parempi palkka, että jos hän olisi jäänyt kotiin, olisimme joutuneet myymään asunnon ja muuttamaan pienempään. Nyt kun minä olin kotona, pystyimme kitkuttamaan ja ottamaan asuntolainasta lyhennysvapaata juuri sen verran, että nuorin lapsi oli 2,5v ennen päiväkotiin menoa. Yhtään enempään ei olisi ollut varaa, käytimme kaikki säästöt ja tilit olivat kirjaimellisesti tyhjinä, kun nyt syksyllä palasin töihin.

Esikoisen vauva-aikoihin meillä oli hyvin säästöjä elettyämme lapsettomana, työssäkäyvänä parina vuosikausia. Asuimme myös silloin kerrostalokolmiossa, jonka laina oli kolmasosa nykyisen asunnon lainasta. Silloin mies oli puoli vuotta hoitovapaalla, mutta seuraavien lasten kohdalla se ei enää ollut taloudellisesti mahdollista.

Ihan tarkennukseksi kysyn: luittehan kysymyksen oikein? Kysyin että pienempipalkkainen, ei pienipalkkainen. Vertailen siis perheen vanhempien tuloja keskenään.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 18:03"]

Eli onko kyse yksinomaan rahasta? Eikö raha-asiat ole aina jotenkin järjesteltävissä? Ettekö arvosta molempien vanhempien mahdollisuutta muodostaa lapseen/lapsiin läheiset välit? Eikö kodin hoitaminen lisää arjen taitoja ja arvostusta kotitöitä ja kotona "olevaa" kohtaan? Minä voin antaa vastineeksi kymmenen syytä kuin raha miksi kummankin vanhemman kannattaisi harkita hoitovapaalle jäämistä.

Erikoista että minua haukutaan tyhmäksi. Tai ymmärränhän minä että jos raha on ainoa arvo jolla lapsien hoitamista mitataan, tyhmäähän tällaista on kysyä.

[/quote]

sillä muulla arvolla ei makseta asuntolainaa ja käydä kaupassa. Jos toinen tienaa 15 000€/kk ja toinen 2000€/kk niin arvaappa kumman kannattaa jäädä kotiin?

Mietitäänpä: minun bruttotulot noin 1800 euroa kuukaudessa ja mieheni noin 4100 euroa. Jos mies olisi jäänyt kotiin olisi perheen talous ollut huomattavasti huonommalla tolalla kuin minun kotona ollessani.

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 17:42"]

Hyvä kysyms ap! Jotkut on niin rahan perään. Ihan kun joku puol vuotta olis niin suuri menetys, jos parempipalkkainen (isä) on kotona. Me haluttiin panostaa siihen et lapsilla olis mielummin yhtä äläheiset välit molempiin vanhempiinsa. Ei kaduta! Puol vuotta tai vuoden voi ihan hyvin elää niukemmin jos haluaa panostaa muihin asioihin ja priorisoida.

[/quote] Oletko täysin aivoton vai muuten vaan pihalla elämän realiteeteista..? :D :D Monella sen toisen (yleensä äidin) palkka on niin paljon pienempi, jopa niin pieni ettei sillä makseta edes laskuja vaikka kuinka priorisoisi..??

22: Eli kyse on rahasta teidän kohdallanne. Jos muut arvot painaisivat, pystyisitte varmaankin harkitsemaan asuntolainanne hoitamiseen muitakin vaihtoehtoja?

[quote author="Vierailija" time="04.01.2014 klo 18:11"]

22: Eli kyse on rahasta teidän kohdallanne. Jos muut arvot painaisivat, pystyisitte varmaankin harkitsemaan asuntolainanne hoitamiseen muitakin vaihtoehtoja?

[/quote]

Mitä ne muut vaihtoehdot sitten ovat? En ole tuo 22, mutta harvempi varmaan haluaa myydä kotinsa ja muuttaa pienempään, jos olisi myös mahdollisuus pitää kotinsa.

Meilläkin asuntolaina määritti kotiinjääjäksi pienempipalkkaisen, eli minut. Pk-seudulla asunnot, ja eläminen muutenkin, ovat törkeän kalliita. Ja jos koko suku ja työpaikat ovat täällä, ei muuttaminen jonnekin Pohjois-Suomeen yksinään halvemman asunnon perässä ole järkevä tai realistinen vaihtoehto.

22: Sulla ei taida olla asuntolainaa? Jos on, niin olet varmaan nukkunut lainaneuvottelutilanteessa.

Siksi, kun se pienempituloinen on usein niin paljon pienituloisempi, että hänen tulojensa puuttuminen ei vaikuta niin paljon kuin suurempituloisen ansioiden puuttuminen.

Pienituloisilla ero ei ole niin suuri, ja varsinkin pienituloisilla verotus tasaa tilannetta enemmän kuin suurituloisilla. Jos molemmilla on hyvät tulot, silloinkaan ei ole väliä kumpi jää kotiin.