Olenko k-pää? Isäinpäivästä.
Olen eronnut lasteni isästä jo silloin kun lapset olivat pieniä. Minulla on uusi suhde, ja mieheni on arjessa isä lapsilleni (huolehtii läksyistä ja harrastuksista, osallistuu vanhempainiltoihin, kysyy kuulumiset, peittelee illalla sänkyyn, juttelee, huolehtii perustarpeista). Lasten biologinen isä tapaa lapsiaan n. kerran kuukaudessa, soittelee ilmeisesti hieman useammin. Joskus ”kelpuuttaa” luokseen yhden lapsen kerrallaan noiden kuukausittaisten tapaamisten lisäksi. En ole koskaan estänyt lapsia ja isäänsä tapaamasta, ellei meillä ole ollut jo jotain valmiiksi suunniteltuna ja maksettuna sille päivälle, kun lasten isä olisi lapsia / lasta luokseen ottanut.
Lapsille hän on kuitenkin ihan hyvä isä, silloin kun heitä tapaa. Hän on myös lasten silmissä ”se hyvä tyyppi”, joka esim. antaa pelata lähes rajattomasti, vie hampurilaisille jne., vaikkei osallistu oikeastaan mihinkään arkiseen asiaan. Lapset myös luulevat, että tapaamisten harvalukuisuus olisi jotenkin minusta kiinni, vaikka kyse on siitä, ettei lasten isällä ”ole aikaa” tavata lapsiaan useammin. Olen aina yrittänyt olla diplomaattinen ja olla kertomatta oikeaa syytä miksi tapaamisia ei ole useammin. Vasta nyt, kun lapset ovat jo yläkouluikäisiä, olen toisinaan sanonut, että tapaaminen jonain tiettynä ajankohtana ei sovi lasten isälle, mutta senkin pyrin perustelemaan työesteellä tms. Rehellisesti sanottuna mieleni olisi tehnyt kertoa lapsille suoraan mikä on todellinen tilanne, mutta olen pitänyt arvokkaampana sitä, etten vahingossakaan mustamaalaisi lasten isää heille.
Nyt marraskuun tapaamisista sopiminen on ollut tavallistakin vaikeampaa. Tapaamisviikonloppua oli hyvin vaikea sopia, ja sitäkin piti muuttaa pariin otteeseen, eikä muista mahdollisista tapaamisista ollut mitään puhetta. Olemme siis luonnollisesti ehtineet tehdä suunnitelmia tälle kuulle, myös isäinpäivälle. Nyt pari päivää sitten sain kuitenkin viestin, jossa lasten isä haluaisi lapset luokseen isäinpäivänä. Muutin päivän suunnitelmia, ja vastasin tämän sopivan iltapäivästä alkaen. Kaikki hyvin? No ei.
Ilmeisesti lasten isä ei ole ymmärtänyt sanaa iltapäivä, sillä hän oli puhunut lapsille että nämä lähtisivät heti aamusta isälleen. Ja nyt sitten minä olen se pahis, joka ”estää ” tapaamisen. Olenko siis kusipää (kuten olen saanut kuulla olevani), jos pidän kiinni perheemme suunnitelmasta (burnssi yllätyksenä ja kiitoksena miehelleni, vaikkei hän biologinen isä olekaan) vai pitäisikö minun unohtaa isäpuolen muistaminen? Lapsille en korosta brunssia isäpuolen muistamisena, mutta tiedän tämän olevan miehelleni tärkeä ele.
Kommentit (29)
sinuna peruisin tuon menon ja antaisin lasten mennä isälleen, jos itse haluavat. sinä voit kiittää miestäsi siitä, että hän on osannut ottaa sinun lapsesi huomioon brunssilla kahdestaan. ja lapset kai tulevat yöksi kotiin, jolloin voitte yhdessä syödä vaikka jonkun kakun tai leivoksen myös isäpuolen kunniaksi.
meillä tilanne on niinpäin, että lasten oma isä ei halua ottaa lapsia isänpäiväksi, koska oli sopinut lähtevänsä nykyisen vaimonsa isää katsomaan, eikä vanha mies kuulemma jaksa lapsia. mikäs siinä. me järjestämme isänpäivän täällä kotona isäpuolelle.
Olet kusipää. Älä riistä lasten oikealta isältä isänpäivää, ainoata juhlapäivää.
Ensinnäkin: et ole kusipää vaan olet oikeassa tässä. Silti itse varmaan päästäisin lapset aamusta isälleen. Voisitteko brunssata isäpuolen kanssa ja kunniaksi jo lauantaina?
Lapsesi ovat onnekkaita, heillä on kolme välittävää aikuista elämässään.
Olet kusipää, isänpäivä kuuluu ilman muuta isälle koko päivän ajaksi!
Isäpuoli ei ole koskaan isä aivan kuten äitipuolikaan ei ole koskaan äiti; ei edes silloin kun biologinen vanhempi on kuollut.
Kuka sinusta nyt on pahista leiponut, eksäsikö? Mitä kiksejä hän siitä saa?
Sinänsä minusta lapsien on oikeus juhlia sitä isää, jota haluavat. Bio-isää tai sosiaalista isää. Tai molempia.
Minä en sinuna enää kaunistelisi eksän itsekkyyttä lapsille yhtään. Voit sanoa aivan suoraan, jos miehesi ei ole kiinnostunut tapaamaan lapsiaan, että "isä ei jaksanut tapaamista tälle viikonlopulle, halusi tehdä sitä-ja-tätä (mitä nyt on esteeksi ilmoittanut". Ja jos lapset sitä ihmettelevät, voit minusta senkin sanoa, että "kuulkaa, oikeastiko te ajattelette, että minä ilkeyttäni olen rajoittanut teidän ja XX:n tapaamisia, kyllä se tapaamisten määrä on ihan XX:n toive, ei minun".
Minusta sinulla ei ole mitään velvollisuutta kaunistella aikuisen miehen touhuja lapsillesi, tosin ei tietenkään vääristellä ja mustamaalatakaan. Ole rehellinen.
Ja soita sille miehellesi ja sano, että et hyväksy sitä, että hän haukkuu sinua, jos todellisuudessa on itse heränyt toivomaan tapaamista vasta muutama päivä ennen isäinpäivää. Kysy, onko hänellä jotain spesiaalia suunnitteilla aamuksi, ja jos on, niin sitten joustat ja juhlit nyksäsi kunnollisuutta miehesi kanssa kahden kesken.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 14:02"]
Olet kusipää, isänpäivä kuuluu ilman muuta isälle koko päivän ajaksi!
Isäpuoli ei ole koskaan isä aivan kuten äitipuolikaan ei ole koskaan äiti; ei edes silloin kun biologinen vanhempi on kuollut.
[/quote]
No tuo nyt oli niin täyttä bulshittiä kuin mikään ikinä. Ei se lapsen siittäminen ole vaativa asia, vaan lapsesta huolehtiminen ja kasvattaminen. Mutta tietenkin lapsilla on oikeus rakastaa isäänsä ja pitää häneen yhteyttä, mutta se EI poista sen kasvattavan ja huolehtivan isän hemmetin isoa merkitystä.
7
Ap:n tapauksessa isäpuoli on enemmän isä kuin biologinen isä. Ihmisellä todella voi olla monta isää, esim. minulla. Biologinen isä on isistäni vähemmän tärkeä.
Olipas pitkä sepustus, ja sädekehäsi häikii täällä asti :)
Mä kyllä tuuppaisin lapsoset - vai murkkujakos ne jo oli - isälleen het aamusta jos se ne kerran haluaa. Laita brunssi jo huomenna.
Off topic, mutta peitteleekö isäpuoli oikeesti yläkouluikäisiä nukkumaan?
Jos lapset haluavat mennä isälleen, niin heidän pitää sinne päästä. Totta kai lapset haluavat. Ja koko päiväksi.
Meillä juhlitaan isäpuolen kanssa sunnuntaina illalla, kun lapset tulevat isänsä luota kotiin. Jos olisin ap, antaisin lasten mennä heti aamusta isänsä luo ja illalla sitten kotona kakkukahvit yms.
Ei muuta kuin isälleen, pidätte brunssin vaikka huomisaamuna jo. Itse olen lähi-äitipuoli ja hoitanut lapsen läksyt, vanhempainillat ja lekurikäynnit ja silti minusta on aina ollut ok että poika on äitinsä luona äitienpäivänä vaikka tämä ei arkeen koskaan ole osallistunutkaan: ihan sen vuoksi, koska on lapsen äiti. Me brunssaillaan sitten muina juhlina.
Sä kuulostat todella hyvältä äidiltä ja sun lasten isä kaikelta muulta. Silti hän on lastesi isä ja todennäköisesti sä vain pilaat isänpäivän kaikilta, jos et päästä lapsia sinne heti aamusta. Siirrä brunssia johonkin muuhun ajankohtaan, jotta myös sun miehesi saa tuntea itsensä tärkeäksi.
voit perustella brunssin siirtämisen sillä, että nykyinen miehesi on isä joka päivä. olkoon lasten biologinen isä sitä kerran vuodessa.
Et ole kusipää. Jos eksäsi olisi alun alkaenkin halunnut lapset juuri isänpäiväksi itselleen, niin olisihan hän sen osannut kertoa.
Jos vielä yrittää jotain riipiä, niin sano, että tästä edespäin saa itse selittää lapsillensa, miksei tapaamiset onnistu.
16 jatkaa: sovi nyt sitten samaan syssyyn joulun vietosta - kirjallisesti. Älä anna miehen poiketa sovitusta. Jos haluaa olla niin kovasti isää, niin pistä mies kantamaan vastuunsa.
Sä voisit kyllä lopettaa tuon ns. "oikean" isän puolesta syiden keksimisen, sanot lapsille kun isä ei otakaan, että isälle ei nyt sovi. Ja jos tarvitsevat lisätietoja, vastaat että voivat kysyä sitä isältään.
Mua syytettiin lasten toimesta pitkään siitä, etteivät näe isäänsä useammin. Kerran paloi käämi totaalisesti kun olin kyllästynyt olemaan koko ajan syntipukkina ja kerroin lapsille, että minä en ole kieltänyt enkä estellyt, päin vastoin olen kysellyt isältä haluaisiko hän lapsensa nähdä useamminkin, mutta ei vaan hänelle sovi.
Ja isälle voisin tuossa sun tilanteessasi viestittää, että teillä ON aamupäivälle menoja, hän saa iltapäiväksi lapset luokseen.
Kiitos hyvistä ja monista vastauksista.
Ensin vastaus ot -kysymykseen. Joku kysyi peitteleekö isäpuoli yläkouluikäisiä lapsia nukkumaan. No ei enää varsinaisesti peittele, mutta käy toivottamassa hyvät yöt. Silloin kun lapset olivat pienempiä, käytiin ihan kirjaimellisesti peittelemässäkin.
Ymmärsin nuoremman lapsen puheista, että lasten isä olisi ilmaissut, että yritän estää isäinpäivätapaamisen. Tämähän ei ole totta alkuunkaan. Se, mitä kiksejä lasten isä saa minun mustamaalaamisestani, ei ole minun tiedossani, mutta tällaista pientä jäynää on ollut aina ajoittain. Valitettavasti.
Normaalisti järkkäisinkin brunssin toisena ajankohtana, mutta kuten sanottu, olemme tehneet suunnitelmia ennen kuin lasten isä ilmoittikin haluavansa lapset isäinpäivänä itselleen. Tästä syystä esim. lauantai on jo täynnä ohjelmaa, eikä brunssi onnistu silloin. Harrastukset ja muut menot vievät puolestaan tulevista viikonlopuista juuri aamupäiviä siten, että seuraavan kerran brunssi onnistuisi vasta itsenäisyyspäivänä.
Jos taas lasten isä olisi jo hyvissä ajoin kertonut haluavansa lapset myös isäinpäivänä, olisin lähtökohtaisesti suostunut siihen ilman aikamääritteitä ja suunnitellut isäpuolen muistamisen toiseen ajankohtaan. Mutta kuten sanottu, marraskuun tapaamisista sopiminen on ollut normaaliakin hankalampaa.
Tietääkseni lasten isällä ei ole mitään erityistä syytä, miksi haluaa lapset luokseen juuri aamusta (yleensä hän nukkuu puolille päivin, normaalitkin tapaamiset onnistuvat yleensä vasta klo 12 jälkeen). Toisaalta, ei meilläkään ole mitään ehdottomasti pakottavaa syytä siirtää tapaamista iltapäivään, VAIKKA isäpuoli on mielestäni huomionsa ansainnut.
Ehkä teen kompromissin, ja teen vain tavallista paremman ja herkullisemman aamiaisen. Syömme sen yhdessä ja lapset saavat lähteä sitten kun itse haluavat / isälleen se lopulta sitten sopii.
terveisin ap
Haluaa varmaan lapset luokseen leikkimään isänpäivää. Toivoo varmaan kakkukahveja ja lahjapaketteja sänkyyn?
Minusta on ihan kiva, että olette ajattelleet isäpuolelle ylläriohjelmaa isänpäiväksi, jos hän kuitenkin arjessa toimii isänä. Mutta voihan sen brunssin syödä aamupäivällä, lapset voisivat lähtäe isälleen joskus puolen päivän aikaan, sehän on "heti aamusta".
Kiva kuitenkin, että olet malttanut olla pilaamatta lasten biologisen isän mainetta lasten silmissä, isä on kuitenkin lapsille tärkeä, siis vaikka onkin isä suurimmaksi osaksi "ajatuksen tasolla".
No en ihan ymmärrä, miksi isäpuoli juhlisi isänpäivää, jos lasten oma biologinen isä voi lapset ottaa. Kai tiedät, että isäpuoli ei voi leikkiä isää :> Olisi ihan ok, jos biologista isää ei olisi ollenkaan.