Lue keskustelun säännöt.
En suostu nelikymppisenä olemaan vanha!
07.11.2013 |
Itseasiassa olen piirun alle 40v ja mieheni, ystäväni ja kaverini ovat samaa ikäluokkaa.
Heidän mielestään 40-synttärit ovat se vanhuuteen siirtymisen riitti. Ei voi enää käydä bändikeikoilla, ei tuhlata ylimääräiseen. Kaikessa kannattaa järkevästi säästää, eikä ainakaan hapatuksiin alkaa..
Totta toinen puoli, järkevää rahankäyttöä ja säästötiliä kannatan minäkin, ja ehdottomasti seesteistä ja rakastavaa perhe-elämää, mutta en sitä, että minulle joku näkymätön taho sanelee, mitä nelikymppisen naisen on enää luvallista tehdä.
Nelikymppiset naiset, rimpuiletteko oman vapautenne kanssa samoin?
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkään en suostu oleen vanha. Ajattelin aloittaa keikoilla käymisen kun pienin lapsi vähän isompi että pärjää ilman äitiä. Ja olen jokunen vuosi yli 40. Vielä on aikaa kukoistaa. Sun pitäisi varmaan etsiä vähän nuorekkaampaa seuraa.
Kohtalotoveri, ikää 39, vuodenvaihteessa 40. Vuodet 30-40 menivät niin nopeasti että se on tuntunut ikivanhan luontoemon vittuilulta. En ole tottunut vielä olemaan edes kolmekymppinen ja nyt pitäisi sietää jo tämäkin! Mukavaahan se on pysyä elossa, mutta voisiko sen pliis toteuttaa ilman tätä vanhenemisjuttua!
Lapsettomuus pitää nuorena ja virkeänä. Monet ikäiseni lapsiperheelliset ovat jo täysiä mummoja. En ymmärrä yhtään sellaista arkuutta ja umpimielisyyttä, joka heihin on hiipinyt.
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 23:28"]
Kohtalotoveri, ikää 39, vuodenvaihteessa 40. Vuodet 30-40 menivät niin nopeasti että se on tuntunut ikivanhan luontoemon vittuilulta. En ole tottunut vielä olemaan edes kolmekymppinen ja nyt pitäisi sietää jo tämäkin! Mukavaahan se on pysyä elossa, mutta voisiko sen pliis toteuttaa ilman tätä vanhenemisjuttua!
[/quote]
Just tuota tarkoitin! Kun en tunne oloani vanhaksi, ja haluaisin vielä kokea vaikka sun mitä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä lapsettomat tuntevat olevansa nelikymppisinä vanhoja. Heillä kun on aikaa vatvoa tällaisia idioottimaisia ajatuksia. Lapset pitävät äidit nuorina kun heidän kanssaan saa elää aina uudelleen ja uudelleen kaikki ihanat nuorten jutut!
Haah - taas hieno syy iloita äitiydestä!
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 23:40"]
Yleensä lapsettomat tuntevat olevansa nelikymppisinä vanhoja. Heillä kun on aikaa vatvoa tällaisia idioottimaisia ajatuksia. Lapset pitävät äidit nuorina kun heidän kanssaan saa elää aina uudelleen ja uudelleen kaikki ihanat nuorten jutut!
Haah - taas hieno syy iloita äitiydestä!
[/quote]
Öö, siis en ole tuo lapseton kommentoija, vaan ihan lapsellinen äiti.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onpa oudot ystavat sulla. ei nelikymppinen ole vanha, eika 5-kymppinenkaan ja 60-kymppinenkin menee viela keski-ikaisesta nykyaan. kun tulee 70 mittariin ni sitten on vanha!!
Menepä peilin eteen ja hymyile itsellesi - olet varmaan ihan upea ihminen ja sitä paitsi nykymaailmassa ei ole ikärajaa sille, että tuntee olevansa keskellä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme kaveripiiri sulla.
T. Nainen 39 vee, joka ei ole ystäväpiirissään TODELLAKAAN törmännyt moiseen. Juurihan sitä taas pääsee keikoille, reissaamaan jne. kun lapset alkavat olla sen ikäisiä että siihen on mahdollisuus. Paras kaverini puolisoineen suunnittelee just puolen vuoden "matkustelusapattia" - nyt kun viimein on mahdollisuus ja ennen kaikkea varaa. Me miehen kanssa "tyydytään" käymään festareilla yms., tosin telttamajoituksen sijaan otetaan ylikallis hotellihuone siksi, koska siihen on varaa mutta ennen kaikkea siksi, koska fysiikka ja mukavuudenhalu pakottavat siihen... ;)
Nyt odotellaan mekin vielä jokunen vuosi, että päästään ihan kunnolla reissaamaan kahdestaan. Toki tätä ennenkin kaikki "ylimääräinen" raha on laitettu reissaamiseen, mutta koko perheen voimin.
Mä koen tän nelikymppisiän tavallaan uuden aluksi, samoin mies. Meillä on nyt taas pikkulapsiajan jälkeen mahdollisuus tehdä pikku hiljaa VAIKKA mitä, talous on ok ja pienehkö vararahasto jemmassa äkillisiä menoja varten . Mutten TODELLAKAAN aio näitä elämäni varmaankin parhaita vuosia istua himassa Nordean nettipankin/sijoitussalkun saldoa tuijottaen,
Ja siis ihan keskiluokkainen, pääkaupunkiseudulla ok-talossa asuva perhe ollaan. Osataan laittaa jouluvalot sopivaan aikaan ja poistaa ne riittävän ajoissa.Lähdetään aamukasin maissa, palataan neljän jälkeen ja kuskataan illat jälkikasvua harrastuksiin. Pihassa kaksi autoa. Niin ja se koirakin hankittiin tossa keväällä ja silleen. :)
Ilmankos joillekin keski-ikäistyminen on kriisi, jos tuolla tavoin ajattelevia on enemmänkin. Keski-ikäisellä on tietysti vastuu perheestä, jos sellainen on, mutta ei se tarkoita sitä, että pitää jämähtää tylsäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin keikoilla, mutta kun tuli tuo vauva, niin ei enää kiinnosta, kovin paljoa...
Minua ei vaivaa nelikymppisyys lainkaan, päinvastoin. Nyt on aikaa, mahdollisuutta ja rahaa tehdä ihan melkein mitä haluan. Siihen ei kyllä kuulu enää yökerhoissa lantion vatkaaminen, mutta onko se nyt sitten nuorekkuuden merkki.
Tunnen itseni keskeneräiseksi ja turhankin naiiviksi, haluaisin olla viisaampi ja kypsempi, jotten rimpuilisi turhaan epävarmuuden kanssa. Minulla on paljon +60 -ikäisiä ystäviä ja ihailen heidän seesteisyyttään. Kun saisikin heidän päänsä näin nuorena.
Vieläkin tuntuu, että elämä on vasta aluillaan, mutta onhan se jo loppupuolikkaallaan. On jotenkin kiire ehtiä elää, oppia ja kokea. Samaan aikaan nautin siitä, että ei ole pakko säheltää, suorittaa, päteä ja olla piukempi ja kauniimpi. Rupsahdan rauhassa, niin tekee mieskin. Harmaantuu ja kaljuuntuu, kasvattaa mahakumpua ja on niin lämpöinen ja ihana. Toivottavasti saan hänen kanssaan olla joskus mummu ja pappa. Meistä tulisi onnellisia isovanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no vähän
mutta näytän nuoremmalta niin se varmaan antaa "luvan" nuoröempana käytökseen. mutta muutenkaan musta tuo ei mee noin, pukeutuuhan vanhemmatkin naiset ei-mummomaisesti
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 23:47"]
Mä koen tän nelikymppisiän tavallaan uuden aluksi, samoin mies. Meillä on nyt taas pikkulapsiajan jälkeen mahdollisuus tehdä pikku hiljaa VAIKKA mitä, talous on ok ja pienehkö vararahasto jemmassa äkillisiä menoja varten . Mutten TODELLAKAAN aio näitä elämäni varmaankin parhaita vuosia istua himassa Nordean nettipankin/sijoitussalkun saldoa tuijottaen,
[/quote]
Lapsettomalla on tämän logiikan mukaan niitä parhaita vuosia elämässään kymmenen, viisitoista vuotta enemmän.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 01:32"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 23:47"]
Mä koen tän nelikymppisiän tavallaan uuden aluksi, samoin mies. Meillä on nyt taas pikkulapsiajan jälkeen mahdollisuus tehdä pikku hiljaa VAIKKA mitä, talous on ok ja pienehkö vararahasto jemmassa äkillisiä menoja varten . Mutten TODELLAKAAN aio näitä elämäni varmaankin parhaita vuosia istua himassa Nordean nettipankin/sijoitussalkun saldoa tuijottaen,
[/quote]
Lapsettomalla on tämän logiikan mukaan niitä parhaita vuosia elämässään kymmenen, viisitoista vuotta enemmän.
[/quote]
Sulle ei tainnut toi viesti ihan nyt aueta..?
Kolmikymppisenä perustettiin perhe, mistä oltiin haaveiltu ja se on ollut mukavaa ja palkitsevaa, kenties taloudellisesti väilillä tiukkaa mutta se arki on ollut mulle ainakin tärkeää. Eli koen eläväni parhaita vuosiani juuri nyt - ihanat lapset, kiva koti, taloudellinen turvallisuus ja lapset sen verran isoja, että on taas mahdollisuus puuhata jotain muutakin. Eli minä ainakin koen tämän olevan elämäni parasta aikaa, kun olen saanut haaveilemani perheen ja sen päälle minulla on hiljalleen vielä mahdollisuus ja resursseja myös muuhun.
Olen vissiin aina ollut vanha, kun en ole halunnut riekkua muualla. Minulla on mitä olen aina halunnut, ei tarvi haeskella muuta.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 01:52"]
Olen vissiin aina ollut vanha, kun en ole halunnut riekkua muualla. Minulla on mitä olen aina halunnut, ei tarvi haeskella muuta.
[/quote]
Ihanasti sanottu. Tuollainen ihminen olisi kiva tavata.
Samoilla linjoilla, siskoseni :)