D-vitamiini

Ravitsemussuositukset ja D-vitamiini

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ollaan parhaillaan päivittämässä pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Mm. D-vitamiinin saantisuosituksia ollaan nostamassa tänä syksynä aikuisilla 7,5µg -> 10µg.

Luoja ei kuitenkaan laskenut D-vitamiinin päiväannosta puolen mikrogramman tarkkuudella vaan mahdollisti aurinkohormonin jopa 250 µg:n kertatuotannon ihossa, mikä etelässä tuottaa seerumin  kalsidiolipitoisuuden 100–200 nmol/l (Vieth 2009).

Keskieurooppalainen työryhmä (paneeli) on laatinut luonnoksen uusiksi D-vitamiinin saantisuosituksiksi Keski-Euroopan maissa. Paneelia, jossa on mukana yli 30 kansainvälisesti tunnettua D-vitamiinitutkijaa, valtaosa itäeurooppalaisia, johtaa puolalainen tohtori Pawe? P?udowski (Children’s Memorial Health Institute, Warsaw). Paneeli ehdottaa, että sen suositukset tulisivat voimaan Keski-Euroopan maissa kansanterveystyössä ja sairaanhoidossa. Uutta tässä on myös se, että nyt riskiryhmille annetaan suuremmat suositukset kuin terveille ja että suositukseen on lisätty ohje seerumin D-vitamiinin pitoisuuden alarajasta (75 nmol/l) ja ihanteellisesta pitoisuudesta (125 nmol/l).

Luonnos uusiksi ohjeiksi:

Yleiset saantisuositukset päivää kohti
• Vauvat 0-6 kuukautta: 400 IU eli 10 µg
• Vauvat 6-12 kk: 400-600 IU eli 10–15 µg
• Lapset ja nuoret: 600-1.000 IU eli 15–25 µg
• Aikuiset: 800-2.000 IU eli 20–50 µg
• Raskaana olevat naiset: 1.500-2.000 IU eli 37,5–50 µg

Riskiryhmille
• Keskoset: 400-800 IU eli 10–20 µg
• Lihavat lapset: 1.200-2.000 IU eli 30–50 µg
• Lihavat aikuiset: 1.600-4.000 IU eli 40–100 µg
• Yötyöläiset: 1.000-2.000 IU eli 25–50 µg

Seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25)
Ensimmäistä kertaa saantisuosituksiin liitetään nyt myös suositus seerumin D-vitamiinin pitoisuudesta, jonka tulee olla yli 30 ng/ml eli yli 75 nmol/l. Optimaalisena pitoisuutena pidetään 125 nmol/l. [Siihen pääseminen edellyttää Suomessa yleensä yli 100 mikrogramman päivittäistä saantia.]

“Lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyvien D-vitamiinitilannetta on parannettava kiireesti”, toteavat kirjoittajat. ”Tämä paperi tarjoaa huolellisesti harkitun konsensuksen (yhteisymmärryksen) D-vitamiinilisien käytöstä Keski-Euroopassa. D-vitamiinin puutteen ehkäisyn tulee kuulua lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden sekä poliittisten päättäjien prioriteetteihin”, lausuu paneli.

D-vitamiinin saantisuositukset ovat kaikkialla liian pienet nykyisen tutkimustiedon mukaan. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ollaan nostamassa lokakuussa suosituksia, mutta vain kosmeettisesti 7,5 mikrogrammasta 10:een päivää kohti. Luulisin, että tämäkin paperi luo painetta pohjoismaisiin suosituksiin. Onhan D-vitamiinin saanti auringosta Pohjoismaissa vielä vähäisempää kuin Keski-Euroopassa. Dokumentti osoittaa, että keskieurooppalaiset D-vitamiinitutkijat ovat eri linjoilla Suomen "virallisten asiantuntijoiden" kanssa. Koko suositusluonnos on luettavissa maksutta alla olevasta linkistä.
 
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2550

Kiitos muistutuksesta. Annoin lapsilleni juuri 40 mikroa D:tä.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 08:37"]

Kiitos muistutuksesta. Annoin lapsilleni juuri 40 mikroa D:tä.

[/quote]

Muista että liiallisella käytölläkin on haittavaikutuksia ja niitä on tutkittu todella vähän...

[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 08:46"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 08:37"]

Kiitos muistutuksesta. Annoin lapsilleni juuri 40 mikroa D:tä.

[/quote]

Muista että liiallisella käytölläkin on haittavaikutuksia ja niitä on tutkittu todella vähän...

[/quote]

Blaa blaa, virallisterveellistä, turhaa pelottelua.

Meillä aikuiset syövät 50-100 ja 5-vuotias 35.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 08:46"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 08:37"]

Kiitos muistutuksesta. Annoin lapsilleni juuri 40 mikroa D:tä.

[/quote]

Muista että liiallisella käytölläkin on haittavaikutuksia ja niitä on tutkittu todella vähän...

[/quote]

Totta, mutta 40 mikroa ei vielä ole liiallista käyttöä, edes lapsilla.

4 jatkaa: yleensä annan lapsille 20 mikroa päivässä, mutta pari kertaa viikossa annan 40. Näin vuorokausiannos on noin 30. Terveitä lapsia ovat olleet. Ei flunssia eikä kasvukipuja, mikä muuten on D-vitamiinin puutoksen oire.

[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 08:46"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 08:37"]

Kiitos muistutuksesta. Annoin lapsilleni juuri 40 mikroa D:tä.

[/quote]

Muista että liiallisella käytölläkin on haittavaikutuksia ja niitä on tutkittu todella vähän...

[/quote]

Kiihkoilijat eivät muista että D-vitamiini vaikuttaa hormonin tavoin.

"Naurattaako? Kaikki vitamiinit saa ruoasta - onko niin? Onko tämä mahdollisesti virheellinen ajattelutapa syynä siihen miksi ei voida sallia määrällisesti riittävä D-vitamiinisuositus kansallisissa ravitsemussuosituksissa? Kun kansa huomaa, että 50-150 µg D-vitamiinia vuorokaudessa on mahdotonta saavuttaa nykyruokavaliolla, onko viranomaisilla pelkoa, että vuosikymmeniä harrastettu viranomaisohjaus esimerkiksi D-vitamiinin suhteen jättää heidät naurunalaiseksi? So what? Nauretaan oikein räkäiset naurut Christel Lamberg-Allardtille, Pekka Puskalle, Matti Uusituvalle, Ursula Schwabille jne. Nauru pidentää ikää ja kaikilla kivoilla virkamiehillä ja vastarannankiiskeillä on hyvä palkka. Nauretaan!"

[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 08:46"]

Muista että liiallisella käytölläkin on haittavaikutuksia ja niitä on tutkittu todella vähän...

[/quote]

Nykysuosituksia suurempi D-vitamiinilisä turvallinen ja tehokas tapa saavuttaa hyvä D-vitamiinipitoisuus

Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.

Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.

Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.

Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.

D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.

Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.

Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.

Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.

High-Dose Vitamin D Intervention in Infants—Effects on Vitamin D Status, Calcium Homeostasis, and Bone Strength



Puolet rintaruokaa saaneista kanadalaisvauvoista, joille annettiin D-vitamiinia 10 µg vuorokaudessa, saavutti arvon 75 nmol/l ylittävän 25-OH-D3-vitamiinin pitoisuuden plasmassa kolmen kuukauden iässä. Tähän tavoitearvoon pääsi vielä suurempi osa 20 tai 30 µg D-vitamiinia saaneista lapsista ja kaikki niistä, joille vitamiinia annettiin 40 µg. Pitoisuudet pyrkivät kuitenkin pienentymään yhden vuoden ikään mennessä.
(Gallo S ym. JAMA 2013;309:1785)

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 11:22"]

Joo, no pitäisi ottaa huomioon että joskus vuonna 2007 tehdyt tutkimukset ovat käytännössä vanhentuneita ja monet saavat D-vitamiinia nykyään jopa liikaa.

http://www.iltalehti.fi/terveys/2013100417569310_tr.shtml

Kolme vuotta sitten syksyllä 2010 USAn Tiedeakatemian alainen Institute of Medicine kun antoi uuden suositukset niin siinä yhteydessä mainitsivat myös, että D-vitamiinista on viime vuosina tullut oikea muotivitamiini mutta näyttö ei riitä suositusten nostoon sen enempää.

[/quote]

LÄHDE: ILTALEHTI =)

MUOTIVITAMIINI ????

D-vitamiinin historiaa:
Riisitautiin liittyviä muutoksia on todettavissa jo muumioilla. Kaupungit olivat 1700- ja 1800-luvuilla äärimmäisen huonoja paikkoja elää. Viemäreitä ei ollut. Kadut olivat likaisia ja ilma oli täynnä hiilen tai puun poltosta tulevia pienhiukkasia. Aurinko ei juurikaan paistanut kaupungin slummeihin. Englannissa taudin kuvasi 1640 D. Whistler. Englantilainen F. Glisson antoi 1650 taudille nimen rachites – sitä kuitenkin kutsuttiin myös englannin taudiksi. Riisitauti oli yleistä. Lääkärit suosittivat sairaille lapsille ulkoilua ja hiekkarantoja. Suomessa syötiin runsaasti kalaa ja sieniä, mutta Suomen pitkä talvi teki tehtävänsä ja ihmisiä kuoli. Riisitauti lisää tulehdussairauksien riskiä ja kuumekouristuksia sekä aiheuttaa vakavia kasvuhäiriöitä. Riisitauti oli alle 2-vuotiailla lapsilla melko tavallinen sairaus. Vielä 1900-luvun alussa 45–80 % lapsista sairastui riisitautiin. Kyseessä ei ole siis mitenkään uusi asia. Tietyssä mielessä D-vitamiini tai ainakin hoito löydettiin ennen kuin D-vitamiini varsinaisesti keksittiin. Nobelin palkinnon sai Adolf Windaus D-vitamiinin rakenteen selvittämisestä 1928. Suomessa lastenneuvoloiden kehittäminen toi D-vitamiinin ja kalanmaksaöljyn yleiseen tietoisuuteen 1930-luvulla. Arvo Ylppö oli myös keskeinen vaikuttaja ja hän uskalsi jopa altistaa lapset auringolle ja ulkoilmalle.

D-vitamiinin saantisuositus on ollut Suomessa 100-125 µg/vrk vuosina 1940-1964.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm

D-vitamiinin hormonaalisia muotoja arveltua enemmän

Tamperelaistutkimuksesta on saatu uutta tietoa D-vitamiinin vaikutuksista elimistössä.

D-vitamiinin hormonaalisia muotoja on arveltua enemmän. Tähän tulokseen tuli Tampereen yliopiston emeritusprofessorin Pentti Tuohimaan vetämä työryhmä.

Aiemmin on ajateltu, että kalsitrioli olisi ainoa D-vitamiinin hormonaalisesti aktiivinen muoto. Tuohimaan työryhmän tutkimuksen mukaan näin ei ole.

Plos One -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin kolmen mahdollisen D-vitamiinin hormonaalisesti aktiivisen muodon eli kalsitriolin, kalsidiolin ja 24-kalsitriolin vaikutuksia geenistön säätelyyn hiiren ja ihmisen soluissa. Tutkimus osoitti, että nämä kolme hormonia säätelevät kaikkiaan useita satoja geenejä.

Hormoneilla on osaksi yhteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi kalsitrioli ja kalsidioli tukevat toistensa toimintaa luuston kalkkiaineenvaihdunnassa.

- Mielenkiintoisinta on, että jokaisella näistä kolmesta hormonista on elimistössä aivan oma tehtävänsä. Kalsitrioli liittyy enemmänkin verenkiertoelimistön kehityksen ja toiminnan ja puolustusjärjestelmän säätelyyn kuin luuston kehitykseen, professori Tuohimaa kertoo ryhmän tiedotteessa.

D-vitamiinin oikea annostus tärkeä

Tuohimaan mukaan kalsidioli puolestaan vaikuttaa geeneihin, jotka ovat tekemisissä solujakautumisen, solukuoleman ja syövän kehityksen kanssa. Kalsidioli näyttäisi vaikuttavan myös ihon ja hiusten terveyteen.

24-kalsitrioli on muita heikompi geenien säätelijä, mutta se vaikuttaa selvimmin solukuolemaan, solujen liikkumiskykyyn ja umpieritysjärjestelmän kehitykseen.

http://yle.fi/uutiset/d-vitamiinin_hormonaalisia_muotoja_arveltua_enemman/6873255

Noita D-vitamiineja söin viime talven, yhden päivässä.

Arvot oli n. 120, eli optimissaan. Kesällä en syönyt.

http://www.amazon.co.uk/gp/product/B002LC1INI/ref=as_li_tf_tl?ie=UTF8&tag=wenn-21

Healthy Origins Vitamin D3 Gels 5, 000 IU 360 capsules

Tällä taas saa karvan kiiltään, eikä tarvii syödä kissojen tabletteja,

kuten jotkut kuulemma tekee,kun noin vahvoja ei saa suomesta.

http://www.amazon.co.uk/gp/product/B004H7GB9G/ref=as_li_tf_tl?ie=UTF8&tag=wenn-21

Natrol Biotin 10,000mcg, Maximum Strength, 100 Tablets 

[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 08:46"]

[quote author="Vierailija" time="22.09.2013 klo 08:37"]

Kiitos muistutuksesta. Annoin lapsilleni juuri 40 mikroa D:tä.

[/quote]

Muista että liiallisella käytölläkin on haittavaikutuksia ja niitä on tutkittu todella vähän...

[/quote]

Itse olen jo vuosia vetänyt 100 mikroa päivässä kesät talvet paitsi joskus kesällä kun ulkoilee paljon pudotan puoleen.

Ainoa "haittavaikutus" on se että kuumeflunssat joita ennen sairastin vähintään kolme kertaa vuodessa ovat hävinneet kokonaan. Hirveäähän se on! ;o)

Tee hyvä teko suomalaiselle: vie hänelle D-vitamiinia

Luonnonvalon vähenemisen myötä tarve nauttia lisävitamiineja purkista kasvaa. D-vitamiinipurkki voisi nyt olla hyvä tuliainen kaikille suomalaisille vaikkapa kukkien sijaan. Nyt aurinko ei enää tuota d-vitamiinia, koska se tulee niin matalasta kulmasta.

Päivien pimetessä suomalaiset nauttivat taas D-vitamiinia purkista. Uusimpien suositusten mukaan D-vitamiinin päivittäinen määrä on nostettu 10 mikrogrammaan aiemmasta 7,5:stä. Tosin tätäkin nostoa on jo ehditty kritisoida liian pieneksi.

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hannu Vierolan mukaan Suomi on diabetesmaa ja se johtuu siitä, että D-vitamiinia ei saada tarpeeksi. Hän toivookin, että määrä nostettaisiin 40 mikrogrammaan. Ylipainoisilla ja monisairailla pitäisi määrän olla vielä isompi, sanoo Vierola.

Turun seudun nivelyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Liisa Salminen puhuu vahvasti D-vitamiinin puolesta.

- Syön sitä 100 mikrogrammaa päivässä. Virallisiin suosituksiin verrattaessa se kuulostaa paljolta.

- Olen kyllä käynyt tutkimuksissa, ja arvot ovat ihan normaalit.

Salminen sanoo, ettei saisi tarvitsemaansa D-vitamiinia pelkästään ruuasta.

- Nytkin minulla on lohisoppa tuolla kiehumassa, mutta ruoka ei missään nimessä vitamiinitarvettani täyttäisi.

Vaikutuksen huomaa muutamassa viikossa

Marja-Liisa Salminen sanoo, että uusi suositus ei ole riittävä.

- Ei se riitä missään nimessä. Semmoinen ihminen, joka syö kunnolla D-vitamiinia, tuntee voinnissaan sen aivan selvästi. Ihminen piristyy jo kahden viikon jälkeen, kun hän on syönyt D-vitamiinia suuremman annoksen.

Salminen uskoo D-vitamiinin suojelleen häntä esimerkiksi flunssilta. Yleisesti vitamiinilisä on piristänyt oloa selvästi.

- Ennen nukahdin jo yhdeksältä ja nyt katson aina uutiset vielä kymmeneltäkin.

Marja-Liisa Salminen johtaa Turun seudun nivelyhdistystä ja tuntee sitä kautta D-vitamiinin merkityksen myös luustolle.

- Jos nivelrikkoinen esimerkiksi kaatuu, niin luustolla on paremmat mahdollisuudet parantua, jos D-vitamiinitasot ovat kunnossa. Professori Hannu Aron tutkimusten mukaan lonkkamurtumatkin paranevat nopeammin, Salminen selvittää.

Vitamiinipurkki kukkapurkin sijaan

Nivelyhdistyksen jäsenistön vitamiiniarvoja mitataan säännöllisesti ja ne ovat Salmisen mukaan parantuneet viime vuosina huomattavasti.
Hän iloitsee siitä, että yhä useammat tuntuvat oikeasti ymmärtäneen vitamiinilisän merkityksen. Hän ehdottaakin, että suomalaiset veisivät jatkossa toisilleen tuliaisiksi D-vitamiinia kukkien sijaan.

- Saaja joutuu hoitamaan niitä kukkia, mutta D-vitamiini hoitaa saajaa itseään.
http://yle.fi/uutiset/tee_hyva_teko_suomalaiselle_vie_hanelle_d-vitamiinia/6884815

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 16:16"]

Tällä taas saa karvan kiiltään, eikä tarvii syödä kissojen tabletteja,

kuten jotkut kuulemma tekee,kun noin vahvoja ei saa suomesta.

http://www.amazon.co.uk/gp/product/B004H7GB9G/ref=as_li_tf_tl?ie=UTF8&tag=wenn-21

Natrol Biotin 10,000mcg, Maximum Strength, 100 Tablets 

   [/quote]

Miksi noin vahvoja?

Tarve on jotain 200µg

Meillä syödään näitä, eikä ole paljon flunssat vaivanneet. http://www.iherb.com/healthy-origins-vitamin-d3-2-400-iu-360-softgels/7763?rcode=aru574

100µg

Vitamin D Day is just a week away! Vitamin D deficiency is a global problem and we all can help spread awareness. For ideas on what you can do and to learn more about Vitamin D Day visit the website:

http://www.vitamindday.net/

Suomalaisilla D-vitamiinin puutos, viitearvot veren D-vitamiinipitoisuus (S -D-25) alle 80 nmol/l on lähes 100%:lla väestöstä, jos ei syö lisäravinteena riittävästi D-vitamiinia.

Tällä hetkellä suomen UVB-indeksi on nolla eli auringosta ei saa D-vitamiinia kuin toukokuussa 2014 seuraavan kerran. Keskipäivällä.

Ravinnossa on niin vähän D-vitamiinia, että veren D-vitamiinipitoisuus (S-D-25) jää kaikilla suomalaisilla alle 50 nmol/l, joka ei ole riittävä luustolle, sairauksien ehkäisyyn ja kokonaisterveyteen.

Optimaalinen veren D-vitamiinipitoisuus on 100-150 nmol/l.

Yksi mikrogramma ( 1µg) D-vitamiinia nostaa veren S -D-25:tä 1 nmol/l :lla keskimäärin normaalin kokoisella ihmisellä. Ylipainoiset ja raskaana oleva tarvitsevat yleensä enemmän.

Omia D-vitamiinitasoja (S-D-25) kannattaa seurata, jotta nauttii vitamiinia oikean annoksen. D-vitamiinitason mittauksen voi pyytää omalta lääkäriltään.

D-vitamiinitason mittaus maksaa laboratoriolle muutaman euron eli saman verran kuin veren rasva-arvot.

http://oyslab.fi/ohjekirjan_liitteet/S_Yksityisasiakas.html

Paula Heinosen näkemys D-vitamiinista (kannattaa kuunnella loppuun asti)

http://www.terveydentukipilarit.fi/radio-ohjelma/mediasali/

13.10.13

Osa 1/5 (5:06)

Osa 2/5 (4:42)

Osa 3/5 (5:08)

Osa 4/5 (4:59)

Osa 5/5 (5:10)

Vitamin D day : November 2 nd, 2013

Vitamin D is important for many things, including your bones, heart, respiratory system, brain, and likely cancer prevention.

Scientists are still discovering the effects of vitamin D on disease prevention, but researchers believe it may play a central role in preventing autoimmune diseases like multiple sclerosis and type I diabetes, preventing cancers like breast and colon, and keeping the heart healthy, by influencing muscle function and hormones involved in heart health.

Vitamin D tests are pretty easy. You can ask your doctor to add it to your next routine blood panel, or you can order a finger prick test online.

While not all doctors agree how much vitamin D you need, a group of 42 of the world’s top vitamin D researchers think the optimal vitamin D level is between 100-150 nmol/l, a level the majority of northern populations fall well below. You can visit the GrassrootsHealth site right below for more information.

http://www.vitamindday.net/

D-vitamiini - vuosisadan kovin terveyteen vaikuttava tekijä

Suomalaisille suunnattujen D-vitamiinisuositusten kehitys on Lääkäri Antti Heikkilän mukaan varsin kummallinen. 1960-luvulla suositukset olivat määrältään kymmenkertaiset nykypäivään verrattuna.

1960-luvulla D-vitamiinisuositukset olivat 100?125 µg vuorokaudessa kaiken ikäisille. Määriä on vähitellen laskettu. Syytä tähän ei tiedetä.

Kuitenkaan 60-luvulta ei ole mitään merkkejä D-vitamiinimyrkytyksistä, Heikkilä sanoo kuitaten yleisen pelon siitä, että vitamiinia tulee nauttineeksi liikaa.

Näkyvät seuraukset

D-vitamiinipuutoksen ja osteoporoosin yhteys on tunnettu tosiasia. Nykyisillä, liian matalilla D-vitamiinisuosituksilla on muitakin seurauksia, joihin Heikkilä haluaa kiinnittää huomiota.

Tällä hetkellä tiedetään tutkimuksen myötä, että jos veressä on riittävä D-vitamiinitaso, se ehkäisee yli 70-prosenttisesti eturauhas-, rinta- ja paksusuolensyöpää. Suomen suosituksilla kukaan ei pääse näihin lukuihin.

Riittämättömien suosituksien myötä oheiskärsijöiksi ovat joutuneet myös lapset.

Suositusten pienentämisellä on suora korrelaatio lasten diabeteksen lisääntymiseen. Miten konsulit selittävät tämän äideille, Heikkilä jyrisee.

Valmisteissa on eroa

Monien Suomessa myytävien D-vitamiinivalmisteiden raaka-aineena käytetään lanoliinia. Keinotekoisten vitamiinien ohella tarjolla on myös luonnonmukaisia valmisteita.

– Lisäravinteita on kahdenlaisia: kalasta tehtyjä luonnon vitamiineja sekä keinotekoisesti lampaan rasvasta eli lanoliinihaposta valmistettuja. Ei ole väliä, kumpaa niistä käyttää, kunhan pillereitä syö talvisaikaan joka päivä.