Lue keskustelun säännöt.
nuorten "venkoilu"
03.04.2013 |
kuinka hyvin teidän nuoret on löytäneet sopivan opiskelupaikan ja pysyneet siellä? mun vanhin, poika, aloitti yliopistossa heti kirjoitusten jälkeen mutta huomasi jo 3 kk kuluttua, "et ei tää ookkaa mun juttu" eli jätti sen kesken. velttoili joulusta kesään ja haki muualle, pääsi ja aloitti syksyllä uudessa paikassa. sekään ei ollut "mun juttu" ja jätti kesken. taas on haettu uusiin paikkoihin ja mulla menee hermo. ymmärrän, ei ole helppoa nykypäivänä. liikaa mahdollisuuksia!
Kommentit (15)
[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 19:45"]
Tyypillinen levoton vetkuilija, joka luulee, että voi loputtomiin jatkaa tuolla tavalla. Luuserin luonne. Onneksi kaikki nuoret eivät ole tuollaisia.
[/quote]
Tästä oli varmaan suuri apu:) Tyypillinen venkoilija-mamma. Keppiä tarjotaan, mutta ei mitään porkkanaa.
t. toinen venkoilija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 19:53"]
Johtuu kasvatuksesta.
[/quote]
Ja samassta perheestä, samojen kasvattajien lapsista ei ikinä löydy venkoilijaa ja eivenkoiljaa;)
minusta venkoilu tarkoittaa jotain ihan muuta. Tuo on haaluilua, ei tiedä mikä tulee isona, tuskin tietää 30-vuotiaanakaan
No joillekin se ei vaan löydy heti. on ihan ok vaihtaa alaa. Se voi tehdä pari kertaa opiskellessa ja sitten uudestaankun on valmistunut ja ollut hetken töissä. Useimmat joutuvat vaihtamaan alaa muutaman kerran työikänsä aikana. Tosi harva voi enää tehdä ssellaista suurten ikäluokkien yhden työpaikan uraa. Nykyään puhutaan elinikäistä oppimisesta Ja ihan syystä.
mut ap:n lapsen on kyllä syytä tehdä se seuraava tutkinto loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vain vanhin ehtinyt opiskeluun asti. Kävi intin ja meni kauppatieteelliseen ja tykkää opinnoistaan ja on edennyt niissä hyvin. Ei ole tullut mieleenkään että jättäisi opinnot kesken, vaan haluaa päinvastoin nopeasti läpi ja gradun tekoon, että pääsee työelämään. Ihmiset nyt on erilaisia.
Ihan kunnon kansalaisia ja veronmaksajia on tullut alanvaihtajatuttavistakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinhän sitä sanotaan, että akateemisuus ei tarvi mitään muuta kuin perslihaksia. Kaikilla niitä nyt vaan ei ole, sun pojalla ei ainakaan. Alan vaihto tuskin auttaa, kun motivaatio, tunnollisuus ja päämäärä puuttuu. Joka alalla löytyy 90% niitä ei-niin-kinnostavia kursseja, jotka nyt vaan on pakko suorittaa valmistuakseen.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 19:53"]
Johtuu kasvatuksesta.
[/quote]
Ja samassta perheestä, samojen kasvattajien lapsista ei ikinä löydy venkoilijaa ja eivenkoiljaa;)
[/quote]
No kyse on siitä, että lapselle ei ole opetettu pitkäjänteisyyttä. On annettu mennä aina siitä, missä aita on matalin, niin peruskoulussa kuin sen jälkeenkin. Ei ole pakotettu tekemään läksyjä, lukemaan kokeisiin, vaadittu hyviä arvosanoja ja työntekoa sitä vastaan, että saa uuden kännykän, mopoauton, ajokortin jne. Jokaisessa oppiahjossa on tunteja, jotka eivät ole kauhean kiinnostavia. Täytyy tehdä ryhmätyötä tuntemattomien kanssa, itsenäistä esseen kirjoittamista jne. Laiskamato ei tällaisia tee vaan jää mieluummin pois koko koulutuksesta. Ehkä hän sitten kolmekymppisenä oivaltaa, että jotain tarttis tässä elämässä tehdä muutakin kuin makoilla kämpillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattais jo pääsykokeisiin lukiessa kysyä itseltään vakavasti, että onko tää mun juttu.
Paha sanoa. Minulla on 3 ammattia ihan eri aloilta, mutta en koe olevani venkoilija.
Lisäksi kannattaa muistaa, että tänä vuonna voi viimeisen kerran vaihtaa yliopistossa paikasta toiseen. 2014 alkaen sinne valitaan pääasiassa tuoreita ylioppilaita, ei niitä, joilla jo on paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 19:57"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 19:53"]
Johtuu kasvatuksesta.
[/quote]
Ja samassta perheestä, samojen kasvattajien lapsista ei ikinä löydy venkoilijaa ja eivenkoiljaa;)
[/quote]
No kyse on siitä, että lapselle ei ole opetettu pitkäjänteisyyttä. On annettu mennä aina siitä, missä aita on matalin, niin peruskoulussa kuin sen jälkeenkin. Ei ole pakotettu tekemään läksyjä, lukemaan kokeisiin, vaadittu hyviä arvosanoja ja työntekoa sitä vastaan, että saa uuden kännykän, mopoauton, ajokortin jne. Jokaisessa oppiahjossa on tunteja, jotka eivät ole kauhean kiinnostavia. Täytyy tehdä ryhmätyötä tuntemattomien kanssa, itsenäistä esseen kirjoittamista jne. Laiskamato ei tällaisia tee vaan jää mieluummin pois koko koulutuksesta. Ehkä hän sitten kolmekymppisenä oivaltaa, että jotain tarttis tässä elämässä tehdä muutakin kuin makoilla kämpillä.
[/quote]
Mutta jos on. Ja toinen samalla kasvatuksella hankkinut pitkäjänteisyyden ja on maisteri, toinen venkoilija. Ei se aina mene niin, että kodin vika.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2013 klo 20:10"]
Paha sanoa. Minulla on 3 ammattia ihan eri aloilta, mutta en koe olevani venkoilija.
[/quote]
On eri asia, jos on opiskellut alusta loppuun kolme ammattitutkintoa, ja se, että ei saa ensimmäistäkään suoritettua vaan homma lopahtaa heti alkumetreille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on hyvin vaikeaa tietää etenkin nuorena mistä ammatista voisi pitää. Aivan liian aikaisin patistetaan tekemään isoja päätöksiä.
Tyypillinen levoton vetkuilija, joka luulee, että voi loputtomiin jatkaa tuolla tavalla. Luuserin luonne. Onneksi kaikki nuoret eivät ole tuollaisia.