Keskustelu - Sijaisperhe: Biologisen isän haastattelu Tv/ Areena/ yle.fi | Aihe vapaa

Vierailija

1/99 |

31.03.2013 | 20:58

Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="31.03.2013 klo 15:28"]

Eikö se oo aika kummallista, että lapsen äidin eläessä lapsi oli useita kertoja huostaanotettu, äiti oli juoppo ja varmaan useammin kännissä ku selvinpäin raskaana ollessaan. Lisäksi tämä alkkis-isä ihmetteli, että lapsi huostaanotettiin, kun hän oli töissä ja äiti kotona, kyllä silloin on jotain todella pahasti pielessä, jos penska otetaan huostaan vaikka isä yrittääkin itteään kehua, molemmat ollu kelvottomia. Lisäksi kun isä jääny ainoaksi huoltajaksi, niin silloinkin penska huostaanotettu, ei siis ollenkaan kelvollinen kasvattaja vaikka säälipisteitä koettaa kerätä.

Sitäpaitsi tuo penska on ihan selvä fas-lapsi, mm.keskittymisvaikeuksia, oppimishäiriöitä, viivästynyt kehitys, huono syömään(isä oli kuulemma tehnyt omat johtopäätökset, miksi pojan paino ei ollut noussut vuoden aikana, mikä tollo, koetti vihjata, ettei penska saanu ruokaa sijaisperheessä vaikka ite tiesi mistä ongelmat johtui, tyypillistä alkoholistin syyttelyä muita kohtaan):

Fetaalialkoholikirjon tilat aiheuttavat eriasteisia kognitiivisen suoriutumiskyvyn, sopeutumisen sekä käyttäytymisen häiriöitä. Vaikutukset ulottuvat usein hyvin voimakkaina myös tunne-elämän alueelle. Tyypillinen oire on esimerkiksi impulssikontrollin häiriö. FAS-lapsista esimerkiksi jopa 80 %:lla todetaan viivästynyt kielellinen kehitys. Oirekirjon kognitiiviset häiriöt vaihtelevatkehitysvammaisuudesta oppimisen erityisvaikeuksiin. Oirekuva muuttuu lapsen kasvaessa, ja siihen vaikuttavat jopa ratkaisevan paljon muut lapsen kehitykseen vaikuttavat riskitekijät, kuten varhainen vuorovaikutus lapsen kanssa, lapsen kiintymyssuhteitten laatu, lapsen hoidon laiminlyöminen, usein FASD-lapsen elämään kuuluvat huostaanotot ja toistuvat sijoitukset.[6]

Erityinen ongelma lapsen kannalta on se, että päihteitä käyttävä äiti harvoin kykenee usein hyvinkin vaikeahoitoisen lapsen kannalta riittävän hyvään vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen. Lapsi on usein huono syömään, unirytmi on häiriöaltista ja hän on vaikeasti lohdutettavissa. Kun näin vaativa vauva yhdistetään äidin päihderiippuvuuteen, varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat ja kiintymyssuhteen ongelmat ovat jopa tyypillisiä. Usein itsekin impulssikontrollin häiriöihin altis äiti ja vaikeahoitoinen FASD-lapsi on riskialtis yhdistelmä lapsen kannalta. Useimmat heistä ovatkin sijoitettuna jo ennen kouluikää. Päihteitä käyttäville äideilleen useimmiten yksinhuoltoon jääneiden lasten elämään liittyy tyypillisesti vakavaa heitteillejättöä, lapsen tarpeisiin vastaamattomuuden ongelmia sekä hyvin usein erityyppistä lapsen kaltoinkohtelua. Lapsen kannalta tämäntyyppinen ympäristö edelleen heikentää hänen mahdollisuuksiaan kehittyä normaalisti ja kompensoida vammojensa aiheuttamia puutteita omien kehityspotentiaaliensa puitteissa. Varsin harvoin myöskään puhutaan siitä "FAS-lapsen noidankehästä", että eräät alkoholin voimakkaasti vaurioittamat FAS-lapset ovat niin vaikeasti hoidettavia, ja esimerkiksi vauvavaiheen itkuisuus ja hoivaan vastaamattomuus voi altistaa siihen, että heitä sijoitetaan jopa useaan paikkaan peräjälkeen vaikeahoitoisuudesta johtuen. Myös tämä heikentää heidän ennustettaan. Parhaiten näyttävät eräiden tutkimusten näkökulmasta myöhemmin pärjäävän lapset jotka on sijoitettu jo ennenvarhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteitten kannalta kriittistä kuuden kuukauden ikää[15][16] ja joiden elämässä turvalliset kiintymyssuhteet ovat jatkuneet tähän samaan sijoitusympäristön lapselle läheisiin siitä lähtien katkeamatta.[6]

FASD-lapsilla on tyypillisesti käyttäytymisvaikeuksia, yli puolella vaikeita ja yli kolmanneksella kohtalaisia. Tyypillisimmin nämä esiintyvät yleisenä levottomuutena, impulsiivisuutena, tarkkaamattomuutena, lukihäiriön, sosiaalisen osaamisen, kuten kontaktinoton ja sosiaalisten suhteiden ylläpidon vaikeuksina. Eräissä pitkittäisseurannoissa on todettu, että psyykkinen oirekuva on hyvin pysyvä, mutta muuttuu oireiltaan iän myötä. Yli puolella lapsista todetaan useimmiten eriasteisia psyykkisen kehityksen häiriötä, kuten emotionaalisia vaikeuksia, sosiaalisen osaamisen ja kanssakäymisen vaikeuksia sekä erilaisia autismin kaltaisia kaavamaisuuksia, usein esiintyy myös univaikeuksia.[6]

Kouluiässä erityyppiset keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden häiriöt ovat hyvin tyypillisiä. Tarkkavaisuushäiriö onkin kaikkien FASD-lasten jopa tunnusomaisin piirre. Se on samantyyppinen kuin lapsilla, joilla on tarkkaavaisuushäiriö ilman alkoholialtistusta. Kognitiivisen suorituskyvyn ja usein matalamman ÄO:n aikaansaamat ongelmat pahentavat tilannetta. Tarkkaavaisuushäiriö ei häviä myöskään iän myötä. Tarkkaavaisuushäiriöt, impulssikontrollin häiriöt ja sosiaalisen osaamisen vaikeudet vaikeuttaa usein jo päiväkodissa toimimista ja erityisesti vaikeiksi koettujen tehtävien suorittamista. Myös koulussa opettajat ovat todenneet, että tarkkaavaisuushäiriö näyttää olevan suurin koulutyötä haittaava erityisvaikeus. Koulun vaikeutuessa erityisesti matematiikka sekä hyvää auditiivista muistia tai keskittymiskykyä vaativat aineet tuottavat usein ylivoimaisia vaikeuksia.[6]

Sijaisperhe oli erittäin hyvä ja heidän omat lapsensa oli esimerkillisesti kasvatettu ja tasapainoisia, aivan varmasti olivat hyviä kasvattajia neljälle tyttärelleen.

[/quote]

Minusta ne tyttäret eivät todellakaan vaikuttaneet tasapainoisilta vaan ihan yhtä kylmäkiskoisilta kuin äitinsä. Todella epämiellyttävän oloinen perhe. Ja aikas hienosti vetäsit pojasta oikein diagnoosit yhden ohjelman perusteella :) vähän sama kun sanoisin perheen äidistä yhden ohjelman perusteella, että oli narsistinen ja mielenvikainen. Yhtä todenmukainen arvio olisi sekin.

Vastaa

Tapahtumat

Sijaisperhe: Biologisen isän haastattelu Tv/ Areena/ yle.fi

Kommentit (99)