Lue keskustelun säännöt.
Miksi sitoutua ja tehdä lapsia nuorena?
25.03.2013 |
En ymmärrä ihmisiä, jotka jo 20-25 -vuotiaana menevät naimisiin ja tekevät lapsia. Tuon ikäinen on aivan liian nuori sellaiseen! 20-25 -vuotiaan kuuluisi juhlia ja pitää hauskaa.
Kommentit (26)
Kyllä se elämätön nuoruus kostautuu sitten jossain vaiheessa. Kyllä vähän päälle 20v on liian nuori sitoutumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska siihen on valmis.
Itse tapasin mieheni 20-vuotiaana, menimme naimisiin 3 vuoden päästä ja eka lapsi syntyi kun olimme 26. Hyvin pystyi juhlimaan yhdessäkin eikä hauskanpito loppunut pariutumiseen, naimisiinmenoon tai lastensaantiinkaan.
Nyt ollaan 4-kymppisiä ja edelleen yhdessä, onnellisesti.
Mikä ihmeen elämätön nuoruus ja juhliminen? Entä jos juhliminen ja baarit ei kiinnosta? Ihmiset on erilaisia. Sain esikoiseni 23 vuotiaana, toisen lapsen 25 vuotiaana, mieheni kanssa aloin seurustella 20 vuotiaana. Pätkääkään en kadu, mulla on ihana perhe.:)
Minä en ymmärrä miksi ihmisen pitäisi juhlia kuin päätön kana nuoruutensa...
Itse täytin vuoden alussa 19 , ja odotan nyt onnellisena ensimmäistäni. On sitä elämää tullut jo nähtyä, enkä muutenkaan ole mitään bilettäjä-tyyppiä. Ja eikös se ole hyväkin että 'kasvaa' lapsen kanssa yhtä aikaa..? Eli ei ole mikään ikäloppu kun lapsi alkaa liikkumaan,vaan pysyy mukana sitten :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naimisiin menin 24v, lapsia haluttiin ja saatiin parisen vuotta tuon jälkeen. Lapset toki muuttavat elämää, mutta miten avoliiton vaihtuminen avioliitoksi elämää muuttaa? Kyllä tuota aamenen jälkeen entistä elämää jatkettiin. 20+ ikäiset ihmiset, kun usein joka tapauksessa seurustelevat/asuvat avoliitossa.
1)Kylläpä ne ennenkin lapsia teki sen ikäisenä, ja voisin väittää että nykyajan nuoret ( ainakin osa) ovat valveutuneempia kuin naiset silloin esim. 1920-luvulla.
2)Tutkimukset osoittavat, että terveellisempää sekä äidille että lapselle n´. 25-vuotiaana.
3) On vielä ehkä mummoja ja pappoja jne tukiverkostoa ympärillä, nelikymppisillä ei välttämättä ole. Itse olen mummoiltani saanut paljon tukea ja apua, rakkautta myös.
4) Jos on vakiintunut, rahaa ja haluakin tehdä, niin miksi ei ? Ei kaikki nuoret ryyppää ja juhli, ja kaikki ihmiset ei ylipäänsä edes halua juhlia.
5) Moni on minullekin sanonut, että vanhana ei jaksa enää lapsen kanssa valvoa ja telmiä. Tottakai riippuu yksilöstä
6) riskit suurenevat ja mahdollisuudet pienenevät iän karttuessa.
7) Lapsia ei välttämättä niin vain "tehdä", niitä saadaan. Vaikka mediassa on paljon esimerkkejä 40v supermalliäideistä, ei käytännössä elämä välttämättä mene niin, että päätät vain tehdä lapsen silloin kun se sinulle sopii ja sieltähän se sitten ekasta kierrosta nappaa. Monesti silloin on jo liian myöhäistä, lapsella kovat riskit sairastua ja esim. kromosomihäiriöön sairastumisen riski moninkertaistuu.
8)Jos tekee lapset myöhemmin, voi välissä olla jo yksi sukupolvi,esim jos on itse 64 ja lapsi 22, ei enää muista millaista nuorena oli, ei oikein ymmärrä nuoremman sukupolven (40v) juttuja, saati sitten sitä nuoremman! Hnekinen kuilu on isompi.
9) Ehtii juhlia, elää ja harrastaa omien lasten kasvettua, eikä tule tyhjän pesän kriisiä eläkeiässä. Lapset eivät enää ole riippuvaisia sinusta ja olet vielä nuori ja villi. Nelikymppisenä sitä kai ihminen elää "parhainta ikäänsä" ja intoutuu juhlimaan jopa enemmän kuin ennen? Silloin on rahaa ja aikaakin ehkä harrastaa jne enemmän. Vai parikymppisenäkö sitä juhlitaan "pankkiin" tai jotenkin kyllästymiseen asti ? eikö tällainen siinä tapauksessa voisi sattua jo nuorempana; on ehtinyt jo 23-vuotiaana kyllästyä?
10)Ei näe välttämättä omia lapsenlapsia,sillä; jos teet lapsen 40v, ja jos samalla ideologialla lapsesi tekee lapsen 40v; olet 80, kun ainakin miehet Suomessa kuolevat keskimääräisesti jo sitä ennen. Jos olet onnellisesti elossa 80-vuotiaana, toimintakykysi on jo alentunut ja vauvan kanssa telmiminen ja valvominen eivät välttämättä ole se riemuisin kokemus.
Riittikö?
Mielestäni jokainen tekee lapsen /saa lapsen silloin kun parhaakseen näkee, ei koskaan ole oikeaa aikaa tai paikkaa, ei vastaavasti juurikaan vääriä. Ei voi mielestäni sanoa että "silloin pitäisi juhlia ja silloin pitäisi tehdä lapsi" tms. EHkä sinun elämääsi se sopi niin? Kaikki ovat yksilöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun muuttaa ajoissa pois kotoa ja itsenäistyy, on valmis 20 vuotiaana aikuisen elämään, ei ole mitään syytä tuhlata parasta aikaansa elämässä johonkin bilettämiseen. Suurinta tuhlausta elämässä on "juhliminen", se vie aikaa siltä oikealta elämältä. Elämätön nuoruus? Juhlia voi pitkin elämää, silloin kun siihen on aihetta. Surullisimpia tapauksia on nämä ikuiset opiskelijat, jotka elävät "nuoruuttaan" vuosikymmenestä toiseen, ja sitten kun lapsentekoaika alkaa olla loppu, iskee paniikki että mistä puoliso, saako enää lapsia, yksinäinen vanhuus edessä... Ei ole kertynyt mitään omaisuuttakaan, kaikki rahat menneet juhlimiseen.
Kirjoitustapasi perusteella vaikutat ikäerofanaatikolta. Pitäisikö tästä päätellä että tyttäresi on raskaana???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehtii sitten juhlia vanhempana.
Seuraan nyt naisvaltaisella alalla tätä erobuumia 40-50 ikävuosien välillä, kun lapset on lehahtaneet pesästä.
Naiset on menneet ihan sekaisin, kun alkavat elämään uutta nuoruutta. Ah, sitä tuubitoppien kimalletta kurttuisen kaulanahkojen alapuolella :)
Minä 24 mieheni 30 esikoista odotetaan. Kyllä olen ihan kyllästymiseen asti saanut baareissa 6 vuotta juosta ja bilettää ja sitä ennen teininä muualla. Itse haluan lapset nuorena koska haluan olla vielä vetreä ja terve kun lapseni on vanhempi saati se että kerkeän nähdä myös lapsenlapseni ja jaksan heidän kanssa viettää aikaa kun en ole päälle 80v niinkuin oma mummoni joka ei enää jaksanut. Juhliminen on ihanaa ja vapauttavaa, sitä kerkeää tekemään vaikka lapsiakin on. toki lapsien kuuluu sitä menemistä vähän rajottaa eikä tarvitse joka vkl juosta ympäri kyliä vastuuttomasti, onpahan sitte hauskempaa kun pääsee ottamaa omaa aikaa ystävien kanssa kaljan ja musiikin kera sillointällöin. En edes malta odottaa kun pääsen asioita tohuamaan perheenä ja näkemään "työni" tuloksen lapsessani. Ei mikään viina tai kuppila vie voittoa siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastauksista päätellen, nuorena sitoutuu ja tekee lapsia naiset, jotka on ryypänneet ja juhlineet 12-18 ikävuosien välillä niin, että ovat kyllästyneet jo.
Minusta on huolestuttavaa, jos pitää lapsena jo juhlia niin rajusti, että on parikymppisenä jo ihan kypsä siihen. Liekö jotain teinijuoppoja, jotka pelastautuvat llapsentekoon,etteivät kokonaan alkoholioidu.
Itse tein lapset vast 30v, koska elämässä oli niin paljon ennen sitä. Matkustelu, opiskelu, hyvä työpaikka.
En ole koskaan ryypännyt, eikä ole miehenikään. Lapset on tehty nuorena, meille se on ollut oikein hyvä vaihtoehto. Milloin ja miten tämä nyt sitten kostautuu? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika usein ne nuorena solmitut liitot ei kestä. Ehdit hyvin erota, perustaa uusioperheen ja tehdä lisää lapsia vanhempana. Tämä näkyy olevan se nykyinen buumi.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 18:24"]
En ole koskaan ryypännyt, eikä ole miehenikään. Lapset on tehty nuorena, meille se on ollut oikein hyvä vaihtoehto. Milloin ja miten tämä nyt sitten kostautuu? :)
[/quote]
14,
Loppuiko elämäsi siihen kun teit lapset ? Hyvä työpaikka muuttui huonoksi, matkustelun on korvanneet lapset. Noh, elämä jatkuu, sitten ehkä viisikymppisenä.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 18:21"]
Vastauksista päätellen, nuorena sitoutuu ja tekee lapsia naiset, jotka on ryypänneet ja juhlineet 12-18 ikävuosien välillä niin, että ovat kyllästyneet jo.
Minusta on huolestuttavaa, jos pitää lapsena jo juhlia niin rajusti, että on parikymppisenä jo ihan kypsä siihen. Liekö jotain teinijuoppoja, jotka pelastautuvat llapsentekoon,etteivät kokonaan alkoholioidu.
Itse tein lapset vast 30v, koska elämässä oli niin paljon ennen sitä. Matkustelu, opiskelu, hyvä työpaikka.
[/quote]
Kyllä sitä voi matkustella, opiskella ja saada hyvä työpaikka vaikka lapsia on nuorena tehnytki. Ei ole huono äiti tai huonot vanhemmat vaikka lähtevätki ranta-kaupunkilomalle jättäen vaikka lapsi hoitoon. Pieni ero tekee myös lapselle hyvää. Ja matkustaa voi myös lapsen kanssa. Itse matkustan paljon lapsieni kanssa ja niiden kanssa kokee loman ihan yhtä mahtavana kun ennen lapsiakin.
Muuttui tietenkin siksi, että reissuun lähtö ei ole enää niin helppoa. Emme enää miehen kanssa lähde reppureissulle kuukaudeksi, kuten ennen lapsia. Emme jätä lapsia mummolaan hoitoon viikoiksi, vaan totta kai elämämme on muuttunut sen jälkeen kun olemme saaneet lapsia.
Ja kun on hyväpalkkainen työ, on elämä huolettomampaa äitiyslomallakin, kun sain hyvän äitiyspäivärahan. Ei ole ollut taloudellisia huolia.
Toki tiedän naisia, jotka ajattelee, että lapsi ei saa muuttaa elämää. Heidän lapsens ovatkin hoidossa siellä sun täällä mahdollisimman pitkään. Minä en ole halunnut lapsille sellaista elämää, joten meidän elämä on muuttunut lapsien saannin jälkeen erilaiseksi.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 18:28"]
14,
Loppuiko elämäsi siihen kun teit lapset ? Hyvä työpaikka muuttui huonoksi, matkustelun on korvanneet lapset. Noh, elämä jatkuu, sitten ehkä viisikymppisenä.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 18:26"]
Aika usein ne nuorena solmitut liitot ei kestä. Ehdit hyvin erota, perustaa uusioperheen ja tehdä lisää lapsia vanhempana. Tämä näkyy olevan se nykyinen buumi.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 18:24"]
En ole koskaan ryypännyt, eikä ole miehenikään. Lapset on tehty nuorena, meille se on ollut oikein hyvä vaihtoehto. Milloin ja miten tämä nyt sitten kostautuu? :)
[/quote]
[/quote]
No, toistaiseksi meillä menee enemmän kuin hyvin, joten ero ei ole ajankohtainen. Lisää lapsiakaan en aio tehdä, olen sentään jo yli nelikymppinen. :) Joten edelleenkään en tiedä, miten tämä nuorena solmittu avioliitto kostautuu. :)
Ei kai tässä kostautumisesta nyt olekaan mitään puhetta. Tai luulisin niin. Nykyään vain on ihmisillä tapana, että eka satsi jos tehdään nuorena, toinen tehdään uuden miehen kanssa sitten nelikymppisenä. Se nyt on vain nykyään muotia. Mitä sitten. Onko se yksi liitto sitten joku ihanne,mihin pitää pyrkiä.
Eikö se ole sama, jos kyllästyy puolisoon, eroaa ja perustaa uuden perheen. Kai se on ihan luonnollista, että jos eka kerralle epäonnistuu, haluaa kokeilla uudelleen.
Jotkut elää yhdessä sen ensimäisen puolison kanssa. Mutta uusioperheitä on nykyään niin paljon, että ydinperhe alkaa olla kohta harvinaisuus.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 18:26"]
Aika usein ne nuorena solmitut liitot ei kestä. Ehdit hyvin erota, perustaa uusioperheen ja tehdä lisää lapsia vanhempana. Tämä näkyy olevan se nykyinen buumi.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 18:24"]
En ole koskaan ryypännyt, eikä ole miehenikään. Lapset on tehty nuorena, meille se on ollut oikein hyvä vaihtoehto. Milloin ja miten tämä nyt sitten kostautuu? :)
[/quote]
[/quote]
No, toistaiseksi meillä menee enemmän kuin hyvin, joten ero ei ole ajankohtainen. Lisää lapsiakaan en aio tehdä, olen sentään jo yli nelikymppinen. :) Joten edelleenkään en tiedä, miten tämä nuorena solmittu avioliitto kostautuu. :)
[/quote]
itse juhlin 14-19 vuotiaana ihan riittävästi. aina olen ollut kovin äidillinen ihninen. muutin 15 vuotiaana omillekkin..20 vuotiaana ostettiin mehen (6vuotta minua vanhempi) kanssa asunto ja tehtiin 2 lasta. lapset ovat nyt yli 10 vuotiaita ja tässä ollaan niin vetreänä vielä! kohta alotetaan taas juhliminen ;)