Miksi sitoutua ja tehdä lapsia nuorena?

Meillä kävi ihan vanhanaikaisesti vahinko ja päätettiin sitten pitää lapsi ja sitoutua ihan oikeasti. Minä olin 19 ja mies vähän nuorempi. Ei elämä tietenkään aina ollut niin helppoa, mutta nyt myöhemmin ajateltuna sitoutuminen ja lapset olivat meille juuri oikea ratkaisu. Hauskaa meillä on keskenämme ja perheenä, baareja ja bilettämistä siihen ei tarvita. En ole koskaan ymmärtänyt miksi vakikumppani olisi este hauskan pitämiselle, juhlimiselle ja sille "nuoruuden elämiselle". Irtosuhteet eivät ole koskaan kiinnostaneet, seurustelukumppaneita kummallakin ehti olla ennen yhteen päätymistä. Viihteellekin olemme voineet lähteä suunnilleen aina kun siltä on tuntunut.

Minulle oma perhe, työ ja harrastukset edustavat sitä todellista elämää enkä ainakaan tässä tilanteessa, viidentoista yhteisen vuoden jälkeen, kaipaa mitään tämän ihmeellisempää. Tuskin olisin yhtään tämän onnellisempi vaikka olisinkin bilettänyt ja matkustellut kolmekymppiseksi ja sitten tehnyt lapset suunnilleen ensimmäisen eteen osuneen miehen kanssa.

No etkös sinä tehnyt lapset ensimäisen eteesi sattuneen miehen kanssa. Harva kolmikymppinen säilyy koskemattomana sinne asti, että tekaisisi lapsen ekan eteen sattuvan miehen kanssA :)

Logiikkasi ei oikein toimi :)

[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 18:52"]

Meillä kävi ihan vanhanaikaisesti vahinko ja päätettiin sitten pitää lapsi ja sitoutua ihan oikeasti. Minä olin 19 ja mies vähän nuorempi. Ei elämä tietenkään aina ollut niin helppoa, mutta nyt myöhemmin ajateltuna sitoutuminen ja lapset olivat meille juuri oikea ratkaisu. Hauskaa meillä on keskenämme ja perheenä, baareja ja bilettämistä siihen ei tarvita. En ole koskaan ymmärtänyt miksi vakikumppani olisi este hauskan pitämiselle, juhlimiselle ja sille "nuoruuden elämiselle". Irtosuhteet eivät ole koskaan kiinnostaneet, seurustelukumppaneita kummallakin ehti olla ennen yhteen päätymistä. Viihteellekin olemme voineet lähteä suunnilleen aina kun siltä on tuntunut.

Minulle oma perhe, työ ja harrastukset edustavat sitä todellista elämää enkä ainakaan tässä tilanteessa, viidentoista yhteisen vuoden jälkeen, kaipaa mitään tämän ihmeellisempää. Tuskin olisin yhtään tämän onnellisempi vaikka olisinkin bilettänyt ja matkustellut kolmekymppiseksi ja sitten tehnyt lapset suunnilleen ensimmäisen eteen osuneen miehen kanssa.

[/quote]

Olin ehtinyt seurustella muutaman muunkin kanssa ennen kuin tapasin mieheni. Tuolla "suunnilleen ensimmäisenä eteen osuneella miehellä" viittasin ennemminkin siihen kun vapaana liidelleet 30+ ikäiset kuulevat biologisen kellon tikityksen ja alkavat metsästää sopivaa ikäehdokasta. Ja ei, en missään tapauksessa tarkoita tällä läheskään kaikkia minua vanhempana lapsensa tehneitä.

[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 18:58"]

No etkös sinä tehnyt lapset ensimäisen eteesi sattuneen miehen kanssa. Harva kolmikymppinen säilyy koskemattomana sinne asti, että tekaisisi lapsen ekan eteen sattuvan miehen kanssA :)

Logiikkasi ei oikein toimi :)

[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 18:52"]

Meillä kävi ihan vanhanaikaisesti vahinko ja päätettiin sitten pitää lapsi ja sitoutua ihan oikeasti. Minä olin 19 ja mies vähän nuorempi. Ei elämä tietenkään aina ollut niin helppoa, mutta nyt myöhemmin ajateltuna sitoutuminen ja lapset olivat meille juuri oikea ratkaisu. Hauskaa meillä on keskenämme ja perheenä, baareja ja bilettämistä siihen ei tarvita. En ole koskaan ymmärtänyt miksi vakikumppani olisi este hauskan pitämiselle, juhlimiselle ja sille "nuoruuden elämiselle". Irtosuhteet eivät ole koskaan kiinnostaneet, seurustelukumppaneita kummallakin ehti olla ennen yhteen päätymistä. Viihteellekin olemme voineet lähteä suunnilleen aina kun siltä on tuntunut.

Minulle oma perhe, työ ja harrastukset edustavat sitä todellista elämää enkä ainakaan tässä tilanteessa, viidentoista yhteisen vuoden jälkeen, kaipaa mitään tämän ihmeellisempää. Tuskin olisin yhtään tämän onnellisempi vaikka olisinkin bilettänyt ja matkustellut kolmekymppiseksi ja sitten tehnyt lapset suunnilleen ensimmäisen eteen osuneen miehen kanssa.

[/quote]

[/quote]

Lainaukset näköjään meni miten meni, mutta 24 on 22 vastaamassa 23:lle :)

Sain esikoiseni, kun olin 24v. ja kuopukseni juuri 27v täytettyäni. Mieheni kanssa olin ollut yhdessä 3,5v, kun esikoinen syntyi. Molemmat lapset olivat toivottuja.
Ehdin bilettää, opiskella (amk), matkustella sekä käydä töissä ennen lasten syntymää. Lukio ja amk-aikoina koin sen "villin nuoruuden" tms, lapsena ei tarvinnut aloittaa biletystä.
Nyt olen kotiäitinä, kunnes sitten menen taas töihin tai ehkä opiskelemaan lisää. Mies on pari vuotta minua vanhempi.

et sinä kyllä kovin nuori ollut

[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 19:17"]

Sain esikoiseni, kun olin 24v. ja kuopukseni juuri 27v täytettyäni. Mieheni kanssa olin ollut yhdessä 3,5v, kun esikoinen syntyi. Molemmat lapset olivat toivottuja.
Ehdin bilettää, opiskella (amk), matkustella sekä käydä töissä ennen lasten syntymää. Lukio ja amk-aikoina koin sen "villin nuoruuden" tms, lapsena ei tarvinnut aloittaa biletystä.
Nyt olen kotiäitinä, kunnes sitten menen taas töihin tai ehkä opiskelemaan lisää. Mies on pari vuotta minua vanhempi.

[/quote]