Mistä tietää pitääkö sukset voidella? Ostin lapselle sukset kirppikseltä.
Sellaisiakin suksia kun on, joita ei tarvitse voidella.
Onko voideltavissa suksissa jotain tuntomerkkejä vai mistä ihmeestä saan selville.
Tuli mieleeni vasta kun olin jo ostanut sukset. Tai lähinnä ystäväni kysyi pitääkö ne voidella.
Kiitos jos joku asiantunteva voisi auttaa :-)
Kommentit (22)
Siis vaikka merkki, esim. Karhu tai Peltonen, ja mitä muuta suksessa lukee.
Jos siinä lukee esim. Nanogrip tai Optigrip, ne ovat niitä voitelemattomia.
Mutta siis kerro enemmän ostamistasi suksista.
koko suksen alapinta on samaa kamaa, pitää laittaa pitovoidetta keskelle ja luistoa muualle,
Nanogripeissä pohja on päästä päähän ihan samannäköinen
koko suksen alapinta on samaa kamaa, pitää laittaa pitovoidetta keskelle ja luistoa muualle,
Jos lukee nanogrip tai vastavaa, ei tarvitse voidella. Jos taas ei lue ja koko suksen alapinta on samaa kamaa
Suksissa tarra, jossa lukee FERAN Cap MC Sr
Suksien kärjestä n. 20 cm:n päästä alkaa ura, joka jatkuu suksen looppun asti.
ap
Olisit löytänyt vastauksen 2 sekunnissa
Suksien voitelu hallitaan muutamia yksinkertaisia perusasioita noudattamalla. Voitelun tarkoituksena on aikaansaada mahdollisimman hyvä luisto ja riittävä pito.
Pitovoiteet
Suomen suhteellisen vakaissa olosuhteissa voitelu on yksinkertaista. Talven kilpailuista ja harjoituksista selvitään 3-4 purkkivoiteella sekä 3-4 liisterillä. Selkeintä on voitelu pakkaskelillä.
Muutamalla violetilla ja sinisellä purkkivoiteella hallitaan koko pakkaskelien alue. Mikäli suksi ei pidä, on syytä ensin tarkistaa suksen soveltuminen ko. olosuhteisiin.
Muutamia vinkkejä pitovoitelussa:
- Voitele kelin mukainen pitovoide 50-70 cm matkalle kantalapusta eteen (voidepesä).
- Lisää pitovoidetta 3-5 ohutta kerrosta välillä korkilla tasoittaen.
- Purista liisteri molemmin puolin olasta tasaiseksi juovaksi.
- Tasoita liisteri voidekaapimella tai sormella. Voit lämmittää voiteen puhaltimella.
- Voitele sukset mieluiten huoneenlämmössä.
Luistovoiteet
Luistovoiteista voidaan erotella kovat pakkaskelin vahat, pehmeämmät lauhan kelin vahat sekä kosteille pakkaskeleille tarkoitetut fluorivoiteet, joita ovat fluoripulverit, vahat ja puristeet. Violetti ja sininen perusvaha riittävät suurimpaan osaan talven harjoituksista ja kilpailuista.
Muutamia vinkkejä luistovoiteluun:
- Sulata voide huolellisesti luistopinnoille.
- Voide ei saa sulatessa kärytä (oikea lämpötila).
- Jäähtymisen jälkeen siklaa akryylisiklillä.
- Harjaa urat auki karhealla harjalla siklauksen jälkeen.
- Hio lopuksi karhunkielellä ja kuituliinalla.
Voiteiden poisto ja suksien puhdistus
- Poista vanhat voiteet siklaamalla.
- Liisterin ja lopullisen voiteen poistamiseen voit käyttää kuumailmapuhallinta tai voiteenpoistoainetta.
- Voiteenpoistoaineen tulee haihtua ennen uutta voitelua.
Voitelun turvallisuus
Voiteissa käytetyistä raaka-aineista johtuen ja voitelun vaativasta lämmittämisestä johtuen on muistettava:
- Normaaleissa voitelutilanteissa nousee voitelutilan ilman hiukkaspitoisuus helposti yli haitallisten arvojen ja lisäksi fluoriyhdisteiden kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia yhdisteitä.
Hengityssuojainten käyttö on tarpeen kaikille voitelutiloissa oleskeleville tai
työskenteleville (urheilijat, valmentajat, huoltajat jne.) eikä siis missään nimessä vain voitelumestareille.
************************
Oikeastiko pitää olla puhaltimet, siiklit, kymmenet purkit ja purnukat? Eikö hiihtäminen onnistu muuten?
Perusvoitelu on helppoa. Perinteisen sukset voidellaan näin:
Osta pitoteippiä ja laita sitä ohjeen mukaan suksen keskelle. Pitoalue määritellään niin, että laitat lapsen seisomaan suksien päälle ja laitat paperin suksien alle. Se alue, jolla paperi liikkuu suksen alla, on pitoalue.
Muulle alueelle sulatat vanhalla silitysraudalla luistovoidetta (ensin voiden rautaan kiinni ja tiputtelet pohjalle, sitten levität raudalla voiteen tasaiseksi). Siklaat ylimääräiset pois. Vielä helpompaa on ostaa pikaluistoa, jolloin jää käryttäminen ja siklaaminen kokonaan pois.
Mukavia hiihtolenkkejä!
että kannattaa satsata lapsen suksiin. Sillä prisman halpissukset on muovipohjaisia, joihin ei voiteet edes tartu. Sukset ei luista ja lipsuu.
Ja aina huudetaan, että kirppikseltä saa hyviä suksia. Ei saa, koska suksien pito-osa pitää jokaiselle merkitä erikseen.
Lapset inhoaa siksi hiihtämistä, koska heillä on halpoja kirppissuksia, joilla on pitoalueet väärällä alalla ja ovat liian pitkiä useasti. Ovat halpsissuksia, joihin ei voiteet tartu.
Lisäksi harva poistattaa kirpparisuksista parafiinit pohjista (jos niitä on edes suojattu parafiinikerroksella) ja laittaa kunnon pohjustuksen ja sen päälle sulattaa ja siklaa usemman kerroksen pohjavoiteita. Lisäksi pitoalueen mittaus kunnolla ja ensin karhentaminen
Lasten hiihtointo viedään paskasuksilla ja huonolla voitelulla. Ostakaa sukset urheiluliikkeestä henkilökohtaisesti omat käyttäjälle.
Suksien voitelu hallitaan muutamia yksinkertaisia perusasioita noudattamalla. Voitelun tarkoituksena on aikaansaada mahdollisimman hyvä luisto ja riittävä pito.
Pitovoiteet
Suomen suhteellisen vakaissa olosuhteissa voitelu on yksinkertaista. Talven kilpailuista ja harjoituksista selvitään 3-4 purkkivoiteella sekä 3-4 liisterillä. Selkeintä on voitelu pakkaskelillä.
Muutamalla violetilla ja sinisellä purkkivoiteella hallitaan koko pakkaskelien alue. Mikäli suksi ei pidä, on syytä ensin tarkistaa suksen soveltuminen ko. olosuhteisiin.
Muutamia vinkkejä pitovoitelussa:
- Voitele kelin mukainen pitovoide 50-70 cm matkalle kantalapusta eteen (voidepesä).
- Lisää pitovoidetta 3-5 ohutta kerrosta välillä korkilla tasoittaen.
- Purista liisteri molemmin puolin olasta tasaiseksi juovaksi.
- Tasoita liisteri voidekaapimella tai sormella. Voit lämmittää voiteen puhaltimella.
- Voitele sukset mieluiten huoneenlämmössä.Luistovoiteet
Luistovoiteista voidaan erotella kovat pakkaskelin vahat, pehmeämmät lauhan kelin vahat sekä kosteille pakkaskeleille tarkoitetut fluorivoiteet, joita ovat fluoripulverit, vahat ja puristeet. Violetti ja sininen perusvaha riittävät suurimpaan osaan talven harjoituksista ja kilpailuista.
Muutamia vinkkejä luistovoiteluun:
- Sulata voide huolellisesti luistopinnoille.
- Voide ei saa sulatessa kärytä (oikea lämpötila).
- Jäähtymisen jälkeen siklaa akryylisiklillä.
- Harjaa urat auki karhealla harjalla siklauksen jälkeen.
- Hio lopuksi karhunkielellä ja kuituliinalla.Voiteiden poisto ja suksien puhdistus
- Poista vanhat voiteet siklaamalla.
- Liisterin ja lopullisen voiteen poistamiseen voit käyttää kuumailmapuhallinta tai voiteenpoistoainetta.
- Voiteenpoistoaineen tulee haihtua ennen uutta voitelua.Voitelun turvallisuus
Voiteissa käytetyistä raaka-aineista johtuen ja voitelun vaativasta lämmittämisestä johtuen on muistettava:
- Normaaleissa voitelutilanteissa nousee voitelutilan ilman hiukkaspitoisuus helposti yli haitallisten arvojen ja lisäksi fluoriyhdisteiden kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia yhdisteitä.Hengityssuojainten käyttö on tarpeen kaikille voitelutiloissa oleskeleville tai
työskenteleville (urheilijat, valmentajat, huoltajat jne.) eikä siis missään nimessä vain voitelumestareille.************************
Oikeastiko pitää olla puhaltimet, siiklit, kymmenet purkit ja purnukat? Eikö hiihtäminen onnistu muuten?
ennen kuin sulattelet mitään sinne pohjaan. Mielellään vanhoihin suksiin hionta, sitten pohjavoide ja sitten yleensä sinistä muutama kerros siklaten ja metalliharjalla harjaten.
Pitoteipit on perseestä. Kunnon pitovoitelua ei mikään voita.
Perusvoitelu on helppoa. Perinteisen sukset voidellaan näin:
Osta pitoteippiä ja laita sitä ohjeen mukaan suksen keskelle. Pitoalue määritellään niin, että laitat lapsen seisomaan suksien päälle ja laitat paperin suksien alle. Se alue, jolla paperi liikkuu suksen alla, on pitoalue.
Muulle alueelle sulatat vanhalla silitysraudalla luistovoidetta (ensin voiden rautaan kiinni ja tiputtelet pohjalle, sitten levität raudalla voiteen tasaiseksi). Siklaat ylimääräiset pois. Vielä helpompaa on ostaa pikaluistoa, jolloin jää käryttäminen ja siklaaminen kokonaan pois.
Mukavia hiihtolenkkejä!
Harmittaa niin, kun iso osa aikuista ja sitä myöten lapsetkin inhoavat hiihtämistä vain siitä syystä, että välineet on olleet perseestä.
Hiihto on aivan mielettömän mukavaa ja yksi tehokkaimmista liikuntamuodoista (sekä hapenottokyky että koko vartalon lihaskunto petrautuu), mutta valitettava totuus on, että se jos mikä on välineurheilua. Sukset pitää olla jäykkyydeltään käyttäjälleen sopivat (melkoinen tuuri siis saa olla jos kirppikseltä sellaiset osuu käteen) ja voitelun kohdallaan, niin kyllä luistaa ja pitää. Ja vasta sitten on kivaa.
Nollakeleillä teippiin tarrautuu koko hiihtolatu. Sitä lumimäärää saa sitten raahata perässään kiukuspäissään ja vähän väliä pysähtyä hankaamaan suksen pohjia puhtaiksi. Teippi toimii kunnolla vain isommilla pakkaskeleillä. Suosittelen siis voiteita, ei teippiä.
Jo on tehty vaikeaksi ja monimutkaiseksi!
Kuka tästä suorituu? Tavallinen ihminenkö? Mitä ne siellä Suomen Ladussa oikein miettivät? Eikö ihmisillä ole muuta elämää kuin hiihto?
Suksien voitelu hallitaan muutamia yksinkertaisia perusasioita noudattamalla. Voitelun tarkoituksena on aikaansaada mahdollisimman hyvä luisto ja riittävä pito. Pitovoiteet Suomen suhteellisen vakaissa olosuhteissa voitelu on yksinkertaista. Talven kilpailuista ja harjoituksista selvitään 3-4 purkkivoiteella sekä 3-4 liisterillä. Selkeintä on voitelu pakkaskelillä. Muutamalla violetilla ja sinisellä purkkivoiteella hallitaan koko pakkaskelien alue. Mikäli suksi ei pidä, on syytä ensin tarkistaa suksen soveltuminen ko. olosuhteisiin. Muutamia vinkkejä pitovoitelussa: - Voitele kelin mukainen pitovoide 50-70 cm matkalle kantalapusta eteen (voidepesä). - Lisää pitovoidetta 3-5 ohutta kerrosta välillä korkilla tasoittaen. - Purista liisteri molemmin puolin olasta tasaiseksi juovaksi. - Tasoita liisteri voidekaapimella tai sormella. Voit lämmittää voiteen puhaltimella. - Voitele sukset mieluiten huoneenlämmössä. Luistovoiteet Luistovoiteista voidaan erotella kovat pakkaskelin vahat, pehmeämmät lauhan kelin vahat sekä kosteille pakkaskeleille tarkoitetut fluorivoiteet, joita ovat fluoripulverit, vahat ja puristeet. Violetti ja sininen perusvaha riittävät suurimpaan osaan talven harjoituksista ja kilpailuista. Muutamia vinkkejä luistovoiteluun: - Sulata voide huolellisesti luistopinnoille. - Voide ei saa sulatessa kärytä (oikea lämpötila). - Jäähtymisen jälkeen siklaa akryylisiklillä. - Harjaa urat auki karhealla harjalla siklauksen jälkeen. - Hio lopuksi karhunkielellä ja kuituliinalla. Voiteiden poisto ja suksien puhdistus - Poista vanhat voiteet siklaamalla. - Liisterin ja lopullisen voiteen poistamiseen voit käyttää kuumailmapuhallinta tai voiteenpoistoainetta. - Voiteenpoistoaineen tulee haihtua ennen uutta voitelua. Voitelun turvallisuus Voiteissa käytetyistä raaka-aineista johtuen ja voitelun vaativasta lämmittämisestä johtuen on muistettava: - Normaaleissa voitelutilanteissa nousee voitelutilan ilman hiukkaspitoisuus helposti yli haitallisten arvojen ja lisäksi fluoriyhdisteiden kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia yhdisteitä. Hengityssuojainten käyttö on tarpeen kaikille voitelutiloissa oleskeleville tai työskenteleville (urheilijat, valmentajat, huoltajat jne.) eikä siis missään nimessä vain voitelumestareille. ************************ Oikeastiko pitää olla puhaltimet, siiklit, kymmenet purkit ja purnukat? Eikö hiihtäminen onnistu muuten?
Sitten vain pitoa ja pikaluistoa. Luistelusukset ovat helpommat, kunnon pohjustus ja avot.
Aivan käsittämätöntä että vanhempia vaaditaan hankkimaan ja huoltamaan tällaisia tarvikkeita. Ei kaikilla (tai välttämättä edes kovin monella) ole varaa tai halua ostaa kalliista erikoisliikkeistä henkilökohtaisia varusteita kaikille lapsille ja vielä sitten kasvun mukaan uusia!
Ei hiihto ole mikään sellainen yleisharrastus jota kaikkien pitäisi haluta harrastaa. Meillä ei ainakaan kukaan perheestä hiihtoa harrasta ja en todellakaan osta uusia suksia kaupasta jokaiselle viidelle lapselle vain niiden muutaman hiihtokerran takia mitä talven aikana koulussa on!
Luistimet vielä jotenkuten ymmärtää, niitä saa kirppikseltä ihan hyviä ja teroitus ei jossain marketin liikkeessä ihan hirveitä maksa, mutta hiihto ja sukset selvästikin on vaatimustasoltaan aivan liian suuret jokaisen lapsen hankinnaksi.
Fisher Sprint Crown -sukset. Niissä on pitoalueella "röpelöiseltä" tuntuva pohja (pohja on siis selvästi epätasainen), joka tapaa tarpeeksi hyvän pidon lähes kaikissa olosuhteissa. Nämä sukset eivät kaipaa mitään voitelua ja toimivat lähes joka kelissä. Ainoa poikkeus on silloin, jos latu on silkkaa jäätä. Tarkoitan jäätä nyt ihan kirjaimellisesti. Silloin sukset eivät pidä.
Tosin halutessaan näihin suksiin voi lisätä luistoalueelle pikaluistoa purkista, mutta se ei ole välttämätöntä.
Näillä suksilla omat lapseni ovat hiihtäneet jokainen satoja kilometrejä, parhaimmillaan 50 - 60 km yhtenä päivänä.
Nämä sukset eivät varmastikaan ole yhtä loistavat kuin oikein voidellut sukset parhaimmillaan, mutta ne ovat aina riittävän hyvät.
Urheilukaupoissa paketti, joka sisältää tällaiset sukset, siteet ja monot maksaa yleensä vähän yli satasen.
Kyllä ne on voideltava uusiksi n. 100km välein. Pikaluistot on kyllä ihan huuhaata. Pitovoiteet pitää laittaa periaatteessa jokaisen hiihtolenkin jälkeen.
Suksien voitelu hallitaan muutamia yksinkertaisia perusasioita noudattamalla. Voitelun tarkoituksena on aikaansaada mahdollisimman hyvä luisto ja riittävä pito. Pitovoiteet Suomen suhteellisen vakaissa olosuhteissa voitelu on yksinkertaista. Talven kilpailuista ja harjoituksista selvitään 3-4 purkkivoiteella sekä 3-4 liisterillä. Selkeintä on voitelu pakkaskelillä. Muutamalla violetilla ja sinisellä purkkivoiteella hallitaan koko pakkaskelien alue. Mikäli suksi ei pidä, on syytä ensin tarkistaa suksen soveltuminen ko. olosuhteisiin. Muutamia vinkkejä pitovoitelussa: - Voitele kelin mukainen pitovoide 50-70 cm matkalle kantalapusta eteen (voidepesä). - Lisää pitovoidetta 3-5 ohutta kerrosta välillä korkilla tasoittaen. - Purista liisteri molemmin puolin olasta tasaiseksi juovaksi. - Tasoita liisteri voidekaapimella tai sormella. Voit lämmittää voiteen puhaltimella. - Voitele sukset mieluiten huoneenlämmössä. Luistovoiteet Luistovoiteista voidaan erotella kovat pakkaskelin vahat, pehmeämmät lauhan kelin vahat sekä kosteille pakkaskeleille tarkoitetut fluorivoiteet, joita ovat fluoripulverit, vahat ja puristeet. Violetti ja sininen perusvaha riittävät suurimpaan osaan talven harjoituksista ja kilpailuista. Muutamia vinkkejä luistovoiteluun: - Sulata voide huolellisesti luistopinnoille. - Voide ei saa sulatessa kärytä (oikea lämpötila). - Jäähtymisen jälkeen siklaa akryylisiklillä. - Harjaa urat auki karhealla harjalla siklauksen jälkeen. - Hio lopuksi karhunkielellä ja kuituliinalla. Voiteiden poisto ja suksien puhdistus - Poista vanhat voiteet siklaamalla. - Liisterin ja lopullisen voiteen poistamiseen voit käyttää kuumailmapuhallinta tai voiteenpoistoainetta. - Voiteenpoistoaineen tulee haihtua ennen uutta voitelua. Voitelun turvallisuus Voiteissa käytetyistä raaka-aineista johtuen ja voitelun vaativasta lämmittämisestä johtuen on muistettava: - Normaaleissa voitelutilanteissa nousee voitelutilan ilman hiukkaspitoisuus helposti yli haitallisten arvojen ja lisäksi fluoriyhdisteiden kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia yhdisteitä. Hengityssuojainten käyttö on tarpeen kaikille voitelutiloissa oleskeleville tai työskenteleville (urheilijat, valmentajat, huoltajat jne.) eikä siis missään nimessä vain voitelumestareille. ************************ Oikeastiko pitää olla puhaltimet, siiklit, kymmenet purkit ja purnukat? Eikö hiihtäminen onnistu muuten?
Sitten vain pitoa ja pikaluistoa. Luistelusukset ovat helpommat, kunnon pohjustus ja avot.
Jos lukee nanogrip tai vastavaa, ei tarvitse voidella. Jos taas ei lue ja koko suksen alapinta on samaa kamaa, pitää laittaa pitovoidetta keskelle ja luistoa muualle, jos ne EIVÄT ole luistelusukset. Luistelusuksiin tulee pelkkää luistoa koko matkan.