Jos kerran lukio ja ammatillinen koulutus ovat nykyään tasaveroisia vaihtoehtoja...
Miksi kaikki akateemisesti koulutetut laittavat lapsensa lukioon?
Kommentit (14)
Siksi, kun menneitten sukupolvien aikaan seuraavan sukupolven piti saada aika korkeampi koulutus kuin edellisen. Siitä syystä akateemisista on noloa, jos jälkeläisillä ei ole vähintään sama koulutustaso kuin vanhemmillaan.
Miksi siis käydä amis, jos on tavoitteena yliopisto? Varsinkin jos ei ole tiedossa selkeästi omaa alaa.
Sehän sen koko koulun tarkoitus on, valmistaa yliopisto-opiskeluihin.
Miksi siis käydä amis, jos on tavoitteena yliopisto? Varsinkin jos ei ole tiedossa selkeästi omaa alaa.
Lisäksi ammattikouluopetus on monesti tosi huonoa, valitettavasti. Näin olen kuullut monen ammattikoulussa opiskelleen sanovan. Ammattikoulussa menee monesti tosi paljon aikaa kurinpitoon.
Yliopisto-opinnoissa tarvitsee yleissivistäviä aineita ja kieliä, ei vaikkapa suurtalouskokin taitoja.
vaan vanhemmat heidät laittaa johonkin päättämäänsä suuntaan?
Amiksen kauttakin pääsee yliopistokoulutukseen. Pointti on se mitä nyt tahtoo opiskella. Ei se itse lukio/ammattikoulu ole enää tämänpäivän pakkoajattelua.
Voisiko se johtua samasta syystä miksi samat ihmiset käyvät taidenäyttelyissä joissa esitellään rumia valokuvia ja lapsenpiirroksia hienoina? Tai jossain teatterissa/oopperassa melkein tuolille nukahtaen?
Osaksi siis on kyse teatterista jonka avulla on tarkoitus samaistua hienostoon vaikkei mitään aitoa kiinnostusta, geneettistä sidettä tai edes sosioekonomista sidettä sinne ole.
Toinen juttu mitä en tajua on se miksi lapset täytyy laittaa kilpailemaan 'hyvään' lukioon pääsystä? Kuka tahansa 18-vuotias (tai erityisluvalla NUOREMPI) pääsee lukioon jos hänellä on pulssi, siis aikuislukioon. Onko sillä jotain väliä minkä niminen se lukio on josta ne arvosanat ja kirjoitukset tulee? Eikö se ole ihan sama kun opintomenestys on itsestä kiinni vai antaako ne niissä huonoissa lukioissa vittuillessan huonommat arvosanat?
Mitä järkeä on siinä että alle 18-vuotiaan lukiolaisen pitää käydä melkein tuplasti enemmän kursseja kuin alle 18-vuotiaana aikuislukion aloittaneen teinin? Ja hyvin harva ihminen tietää näistä asioista mitään. Kaikki kasvatetaan kuvittelemaan että asiat pitää tehdä just tällä tavalla vaikeimman kautta.
Ja miten kaksoistutkinto sopii tähän aloittajan kysymykseen?
vaan vanhemmat heidät laittaa johonkin päättämäänsä suuntaan? Amiksen kauttakin pääsee yliopistokoulutukseen. Pointti on se mitä nyt tahtoo opiskella. Ei se itse lukio/ammattikoulu ole enää tämänpäivän pakkoajattelua.
..päästä yliopsitoon. Teoriassa kyllä mutta ei käytännössä.
Olemme akateemisia. Lapsemme yritti murrosiässä koetella meitä ja sanoi hakevansa amikseen. Sanoin, että oma on asiasi, minne menet, mutta jonnekin menet. Taustalla taisi olla silloisen poikaystävän mielipide (hän oli keskeyttänyt lukion). Tyttö valitsi kuitenkin lukion ja kirjoitti erinomaisin arvosanoin ja opiskee nyt yliopistossa. Luulen, että valitsi itsellen oikean tien.
Toinen juttu mitä en tajua on se miksi lapset täytyy laittaa kilpailemaan 'hyvään' lukioon pääsystä? Kuka tahansa 18-vuotias (tai erityisluvalla NUOREMPI) pääsee lukioon jos hänellä on pulssi, siis aikuislukioon. Onko sillä jotain väliä minkä niminen se lukio on josta ne arvosanat ja kirjoitukset tulee?
Meillä ainakin toinen heistä (peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 10) halusi ihan itse lukioon, jonne oli korkea keskiarvoraja. Tärkein syy oli se, että hän halusi lukioon, jossa hän saisi kerrankin olla ihan tavallinen oppilas muiden joukossa. Toiseksi hän halusi lukioon, jossa yleinen opiskeluilmapiiri on myönteinen ja tunneilla voidaan edetä nopeasti, kun kaikkea ei tarvitse selittää hitaasti moneen kertaan. Kyllä hän varmasti saisi hyvät tulokset yo-kirjoituksista, vaikka hän kävisi mitä tahansa lukiota, mutta se itse koulunkäynti on paljon hauskempaa samanlaisessa seurassa.
Toinenkin valitsi ihan itse oman lukionsa, toisen kuin vanhempi lapsi.
Eivät ne ole.
Tasa-arvoisuus on pelkkää opetusministeriön propagandaa. Se aloitettiin kun tajuttiin että yhteiskunta ei toimi jos kaikki ovat maistereita ja johtotehtävissä muiden esimiehinä.
Voisiko se johtua samasta syystä miksi samat ihmiset käyvät taidenäyttelyissä joissa esitellään rumia valokuvia ja lapsenpiirroksia hienoina? Tai jossain teatterissa/oopperassa melkein tuolille nukahtaen?
Osaksi siis on kyse teatterista jonka avulla on tarkoitus samaistua hienostoon vaikkei mitään aitoa kiinnostusta, geneettistä sidettä tai edes sosioekonomista sidettä sinne ole.
Toinen juttu mitä en tajua on se miksi lapset täytyy laittaa kilpailemaan 'hyvään' lukioon pääsystä? Kuka tahansa 18-vuotias (tai erityisluvalla NUOREMPI) pääsee lukioon jos hänellä on pulssi, siis aikuislukioon. Onko sillä jotain väliä minkä niminen se lukio on josta ne arvosanat ja kirjoitukset tulee? Eikö se ole ihan sama kun opintomenestys on itsestä kiinni vai antaako ne niissä huonoissa lukioissa vittuillessan huonommat arvosanat?
Mitä järkeä on siinä että alle 18-vuotiaan lukiolaisen pitää käydä melkein tuplasti enemmän kursseja kuin alle 18-vuotiaana aikuislukion aloittaneen teinin? Ja hyvin harva ihminen tietää näistä asioista mitään. Kaikki kasvatetaan kuvittelemaan että asiat pitää tehdä just tällä tavalla vaikeimman kautta.
Ja miten kaksoistutkinto sopii tähän aloittajan kysymykseen?
tämä kirjoitus kertoo kyllä enemmän sinusta kuin niistä ihmisistä, joita kritisoit. Voin vastata näihin sun kysymyksiin, mutta en usko, että sua mun vastaukseni kiinnostaa.
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että ihmiset käyvät taidenäyttelyissä siksi, että heitä kiinnostaa taide? He kokevat siellä jotain, joka saa ajattelemaan, tuntemaan tmv. Oletko tullut ajatelleeksi, että ihmiset pitävät erilaisista asioista? Se, että SINÄ et pidä jostain, ei tarkoita sitä, että se on koko totuus asiasta. Jos sinua ei kiinnosta ooppera, ei kai se tarkoita sitä, että muita ei voi kiinnostaa?
Lukiossa opitaan sellaisia asioita, joita tarvitaan akateemisissa opinnoissa. Se on myös yleissivistävä koulu. Ja lukioissa on eroja esim. siinä, miten opetetaan ja mitä opetetaan, tämän eron voi nähdä esim. ylioppilaskokeiden tuloksissa: paremmista lukioista kirjoitetaan parempia arvosanoja. Niistä myös päästään helpommin sellaisiin opiskelupaikkoihin, joihin on vaikeampi päästä sisään. Kaksoistutkinnon suorittajat taas usein menestyvät heikommin kirjoituksissa, koska he myös opiskelevat yleissivistäviä aineita vähemmän.
Olen itse käynyt yhden vuoden päivälukiota ja 2 vuotta iltalukiota. Iltalukiossa ei opiskella ollenkaan taideaita ja liikuntaa, se vie jo paljon kursseja pois. Jäljelle jääneiden aineiden kurssimäärä ei ole valtavan paljon pienempi - en muista tarkkoja määriä.
Tätä en ymmärrä:
"Ja hyvin harva ihminen tietää näistä asioista mitään. Kaikki kasvatetaan kuvittelemaan että asiat pitää tehdä just tällä tavalla vaikeimman kautta."
Miksi siis käydä amis, jos on tavoitteena yliopisto? Varsinkin jos ei ole tiedossa selkeästi omaa alaa.
Lisäksi ammattikouluopetus on monesti tosi huonoa, valitettavasti. Näin olen kuullut monen ammattikoulussa opiskelleen sanovan. Ammattikoulussa menee monesti tosi paljon aikaa kurinpitoon.
Yliopisto-opinnoissa tarvitsee yleissivistäviä aineita ja kieliä, ei vaikkapa suurtalouskokin taitoja.
vaan sieltä tulee työelämään henkilöitä joiden oppimisen taso ja älylliset valmiudet vastaavat keskimäärin ehkä ekaluokkalaista. Valitettavasti.
Voisiko se johtua samasta syystä miksi samat ihmiset käyvät taidenäyttelyissä joissa esitellään rumia valokuvia ja lapsenpiirroksia hienoina? Tai jossain teatterissa/oopperassa melkein tuolille nukahtaen?
Osaksi siis on kyse teatterista jonka avulla on tarkoitus samaistua hienostoon vaikkei mitään aitoa kiinnostusta, geneettistä sidettä tai edes sosioekonomista sidettä sinne ole.
Toinen juttu mitä en tajua on se miksi lapset täytyy laittaa kilpailemaan 'hyvään' lukioon pääsystä? Kuka tahansa 18-vuotias (tai erityisluvalla NUOREMPI) pääsee lukioon jos hänellä on pulssi, siis aikuislukioon. Onko sillä jotain väliä minkä niminen se lukio on josta ne arvosanat ja kirjoitukset tulee? Eikö se ole ihan sama kun opintomenestys on itsestä kiinni vai antaako ne niissä huonoissa lukioissa vittuillessan huonommat arvosanat?
Mitä järkeä on siinä että alle 18-vuotiaan lukiolaisen pitää käydä melkein tuplasti enemmän kursseja kuin alle 18-vuotiaana aikuislukion aloittaneen teinin? Ja hyvin harva ihminen tietää näistä asioista mitään. Kaikki kasvatetaan kuvittelemaan että asiat pitää tehdä just tällä tavalla vaikeimman kautta.
Ja miten kaksoistutkinto sopii tähän aloittajan kysymykseen?
tämä kirjoitus kertoo kyllä enemmän sinusta kuin niistä ihmisistä, joita kritisoit. Voin vastata näihin sun kysymyksiin, mutta en usko, että sua mun vastaukseni kiinnostaa.
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että ihmiset käyvät taidenäyttelyissä siksi, että heitä kiinnostaa taide? He kokevat siellä jotain, joka saa ajattelemaan, tuntemaan tmv. Oletko tullut ajatelleeksi, että ihmiset pitävät erilaisista asioista? Se, että SINÄ et pidä jostain, ei tarkoita sitä, että se on koko totuus asiasta. Jos sinua ei kiinnosta ooppera, ei kai se tarkoita sitä, että muita ei voi kiinnostaa?
Lukiossa opitaan sellaisia asioita, joita tarvitaan akateemisissa opinnoissa. Se on myös yleissivistävä koulu. Ja lukioissa on eroja esim. siinä, miten opetetaan ja mitä opetetaan, tämän eron voi nähdä esim. ylioppilaskokeiden tuloksissa: paremmista lukioista kirjoitetaan parempia arvosanoja. Niistä myös päästään helpommin sellaisiin opiskelupaikkoihin, joihin on vaikeampi päästä sisään. Kaksoistutkinnon suorittajat taas usein menestyvät heikommin kirjoituksissa, koska he myös opiskelevat yleissivistäviä aineita vähemmän.
Olen itse käynyt yhden vuoden päivälukiota ja 2 vuotta iltalukiota. Iltalukiossa ei opiskella ollenkaan taideaita ja liikuntaa, se vie jo paljon kursseja pois. Jäljelle jääneiden aineiden kurssimäärä ei ole valtavan paljon pienempi - en muista tarkkoja määriä.
Tätä en ymmärrä:
"Ja hyvin harva ihminen tietää näistä asioista mitään. Kaikki kasvatetaan kuvittelemaan että asiat pitää tehdä just tällä tavalla vaikeimman kautta."
Voisiko se johtua samasta syystä miksi samat ihmiset käyvät taidenäyttelyissä joissa esitellään rumia valokuvia ja lapsenpiirroksia hienoina? Tai jossain teatterissa/oopperassa melkein tuolille nukahtaen?
Osaksi siis on kyse teatterista jonka avulla on tarkoitus samaistua hienostoon vaikkei mitään aitoa kiinnostusta, geneettistä sidettä tai edes sosioekonomista sidettä sinne ole.
Toinen juttu mitä en tajua on se miksi lapset täytyy laittaa kilpailemaan 'hyvään' lukioon pääsystä? Kuka tahansa 18-vuotias (tai erityisluvalla NUOREMPI) pääsee lukioon jos hänellä on pulssi, siis aikuislukioon. Onko sillä jotain väliä minkä niminen se lukio on josta ne arvosanat ja kirjoitukset tulee? Eikö se ole ihan sama kun opintomenestys on itsestä kiinni vai antaako ne niissä huonoissa lukioissa vittuillessan huonommat arvosanat?
Mitä järkeä on siinä että alle 18-vuotiaan lukiolaisen pitää käydä melkein tuplasti enemmän kursseja kuin alle 18-vuotiaana aikuislukion aloittaneen teinin? Ja hyvin harva ihminen tietää näistä asioista mitään. Kaikki kasvatetaan kuvittelemaan että asiat pitää tehdä just tällä tavalla vaikeimman kautta.
Ja miten kaksoistutkinto sopii tähän aloittajan kysymykseen?
tämä kirjoitus kertoo kyllä enemmän sinusta kuin niistä ihmisistä, joita kritisoit. Voin vastata näihin sun kysymyksiin, mutta en usko, että sua mun vastaukseni kiinnostaa.
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että ihmiset käyvät taidenäyttelyissä siksi, että heitä kiinnostaa taide? He kokevat siellä jotain, joka saa ajattelemaan, tuntemaan tmv. Oletko tullut ajatelleeksi, että ihmiset pitävät erilaisista asioista? Se, että SINÄ et pidä jostain, ei tarkoita sitä, että se on koko totuus asiasta. Jos sinua ei kiinnosta ooppera, ei kai se tarkoita sitä, että muita ei voi kiinnostaa?
Lukiossa opitaan sellaisia asioita, joita tarvitaan akateemisissa opinnoissa. Se on myös yleissivistävä koulu. Ja lukioissa on eroja esim. siinä, miten opetetaan ja mitä opetetaan, tämän eron voi nähdä esim. ylioppilaskokeiden tuloksissa: paremmista lukioista kirjoitetaan parempia arvosanoja. Niistä myös päästään helpommin sellaisiin opiskelupaikkoihin, joihin on vaikeampi päästä sisään. Kaksoistutkinnon suorittajat taas usein menestyvät heikommin kirjoituksissa, koska he myös opiskelevat yleissivistäviä aineita vähemmän.
Olen itse käynyt yhden vuoden päivälukiota ja 2 vuotta iltalukiota. Iltalukiossa ei opiskella ollenkaan taideaita ja liikuntaa, se vie jo paljon kursseja pois. Jäljelle jääneiden aineiden kurssimäärä ei ole valtavan paljon pienempi - en muista tarkkoja määriä.
Tätä en ymmärrä:
"Ja hyvin harva ihminen tietää näistä asioista mitään. Kaikki kasvatetaan kuvittelemaan että asiat pitää tehdä just tällä tavalla vaikeimman kautta."
Pointtini ei nyt oikein avautunut sinulle. Se mitä tarkoitin noilla taidejutuilla sun muilla on se että osa ihmisistä ihailee mitä tahansa jos kokee että se on 'hienoa'. Ja akateemisesti suuntautuneella väellä on kovempi paine käyttäytyä niin. Tosiasia kuitenkin on se, että se mikä monesti käy juhlitusta nykytaiteesta vaatii paljon vähemmän kuin 'amisten' sarjikset mutta vain toiselle taiteelle annetaan se hienouden leima.
-
Aivan kuten se että joku tietää paljon laitteista ja tekniikasta ei ole fiiniä tietoa jos se tulee opituksi jossain oppilaitoksessa joka ei ole yliopisto. Kun taas ihmisen kehon ronkkimista yliopistossa opiskeleva ihminen on hieno vaikka tieto on tietoa.
Ja minä en edelleenkään nähnyt syytä sille miksei mistä tahansa lukiosta voisi kirjoittaa ihan samoja arvosanoja. Eiköhän tuo ero johdu enemmänkin siitä että parempiosainen väki hakeutuu tietyille alueille ja tiettyjä kouluja suositaan jo ihan statuksenkin takia. Edelleenkin ne arvosanat johtuvat siis oppilaista itsestään. Näin ollen olisi ihan sama jos alaikäisetkin saisivat opiskella missä lukiossa haluavat ilman rajoituksia.
Aikuislukiossa on pakollisia kursseja 44. Teinilukiossa muistaakseni 77.
Miksi siis käydä amis, jos on tavoitteena yliopisto? Varsinkin jos ei ole tiedossa selkeästi omaa alaa.
Lisäksi ammattikouluopetus on monesti tosi huonoa, valitettavasti. Näin olen kuullut monen ammattikoulussa opiskelleen sanovan. Ammattikoulussa menee monesti tosi paljon aikaa kurinpitoon.
Yliopisto-opinnoissa tarvitsee yleissivistäviä aineita ja kieliä, ei vaikkapa suurtalouskokin taitoja.
vaan sieltä tulee työelämään henkilöitä joiden oppimisen taso ja älylliset valmiudet vastaavat keskimäärin ehkä ekaluokkalaista. Valitettavasti.
Aikuinen jonka älylliset valmiudet vastaisivat ekaluokkalaista olisi vakavasti jälkeenjäänyt eikä selviäisi itsenäisestä elämästä. Tällaiset kommentit osoittavat ammattiopiston ja yliopiston rajan olevan erittäin häilyvä ja molempien kävijöiden edustavan keskivertoihmisiä, koska myös ammattiopistoissa opiskelleet ihmiset tuottavat yhtä tyhmiä kommentteja.
Mitä väliä sillä on SINULLE, mihin ne pennut "laitetaan"?
Sehän sen koko koulun tarkoitus on, valmistaa yliopisto-opiskeluihin.