Inhottavin tutkimus/toimenpide joka sinulle on tehty?

tehty sisätutkimus - hirvittävän kovakourainen runnominen täysin varoittamatta, ei mitään pahoittelua siitä, että tämä nyt sitten sattuu. Meinasi itku tulla, fyysisen kivun lisäksi oli henkisesti kamala.



- Imukuppisynnytys.

En ole siis pahemmin toimenpiteisiin joutunut.

Ihan vaan ensimmäinen perustutkimus gynekologilla on ollut se inhottavin. 16-vuotiaana ja paikallisessa terveyskeskuksessa.

päädyttiin sektioon ja kätilö sheivasi alapään yläpuolen karvat kertakäyttöterillä...

tehty sisätutkimus - hirvittävän kovakourainen runnominen täysin varoittamatta, ei mitään pahoittelua siitä, että tämä nyt sitten sattuu. Meinasi itku tulla, fyysisen kivun lisäksi oli henkisesti kamala.

- Imukuppisynnytys.

Mies oli mukana, meinasi tintata sitä lääkäriä.

Komppaan. Virtsarakon tähystys on aivan kamala ja kiusallisin toimenpide.

ja kerroin pitkään jatkuvista vatsakivuista. minulta otettiin labrassa monta putkiloa verta. tällä hetkellä tämä on päällimmäisenä mielessä.

tehty sisätutkimus - hirvittävän kovakourainen runnominen täysin varoittamatta, ei mitään pahoittelua siitä, että tämä nyt sitten sattuu. Meinasi itku tulla, fyysisen kivun lisäksi oli henkisesti kamala.

- Imukuppisynnytys.

Mulla ihan sama, tuli kyyneleet silmiin. Mies oli mukana, meinasi tintata sitä lääkäriä.

että samanlainen ikävä ronkkiminen on PALJON helpompi kestää, kun lääkäri kertoo etukäteen, että tämä sitten sattuu ja osoittaa jotenkin empatiaa tutkimuksen aikana. Eräs toinen lääkäri teki kaksi kertaa mulle samanlaisen kivuliaan sisätutkimuksen, mutta koska hän otti kipuni huomioon, tunne oli aivan eri.

Mä olin oikeasti aivan poissa tolaltani tuon synnytystapa-arvion jälkeen.

Koepalojen otto ei sattunut, mutta se huuhtelunäyte oli kamala. Keuhkoihin laitettiin pari desiä vettä ja tietenkin minua yskitti. Nielu ja nenä oli täynnä vettä ja luulin hukkuvani, menin ihan paniikkiin. Nopsasti ne kyllä sen veden sitten imaisi pois. Tutkimuspäivän iltana nousi kunnon kuume muutamaksi tunniksi.

mitä olette kokeneet, niin ette ole paljon kokeneet.



Itsekin inhoan sitä toki...

Tärykalvon puhkaisu pienenä.

Lukioaikana tutkittiin mahdollista skolioosia. Tutkimuksen aikana piti olla alusvaatteilla ja kumartua ja nousta ylös edestakaisin ja kävellä huoneessa. Vähäsen epämiellyttävää.

12-v (6-luokkalaisena) tehtiin sisäkautta ultra. Paikalla lääkäreitä ja kandeja.

Se oli järkyttävää, nöyryyttävää, todella kivuliasta ja pelottavaa.



Olen jälkeenpäin kuullut, että nykyään ei noin ultrata kuin vasta isompana, kun on sukupuolielämän aloittanut. Onneksi.

hammaslääkärissä ja sen takia kun ne kasvoivat vinoon

tehty sisätutkimus - hirvittävän kovakourainen runnominen täysin varoittamatta, ei mitään pahoittelua siitä, että tämä nyt sitten sattuu. Meinasi itku tulla, fyysisen kivun lisäksi oli henkisesti kamala.

- Imukuppisynnytys.

Mulla ihan sama, tuli kyyneleet silmiin. Mies oli mukana, meinasi tintata sitä lääkäriä.

että samanlainen ikävä ronkkiminen on PALJON helpompi kestää, kun lääkäri kertoo etukäteen, että tämä sitten sattuu ja osoittaa jotenkin empatiaa tutkimuksen aikana. Eräs toinen lääkäri teki kaksi kertaa mulle samanlaisen kivuliaan sisätutkimuksen, mutta koska hän otti kipuni huomioon, tunne oli aivan eri.

Mä olin oikeasti aivan poissa tolaltani tuon synnytystapa-arvion jälkeen.

Lääkäri ronkki sen näköisenä, että nautti kun sai satuttaa. Ja sanoi, että näin saadaan synnytyskin käyntiin. Olisin odottanut kiltisti ilman tuota.

Tumpelo tt-lääkäri, puudutti huonosti eikä lopulta saanut aikansa runnottuaan sitä piikkiä läpi. Hoitaja piti päätäni paikallaan ja taju meinasi karata, kun tietysti unohdin hengittääkin välillä.



Ei enää ikinä kukaan tule moisten tikkujen kans mun lähelle!

ei myöskään tuntunut hyvältä, se sattui, sitten pelko keskenmenosta ja tuloksista.

Sattui nimittäin niin paljon, että huusin suoraa huutoa kipulääkityksestä huolimatta. Ja toisilla sama toimenpide ei tunnu miltään...

ihan kauheeta kun sitä letkua piti niellä.tuntu että sitä yökkää koko ajan ja jossain vaiheessa pelkää tukehtuvansa.

Metallisirun poistaminen silmästä. Silmään puudutusainetippoja, sitten hoitsu repi silmää auki ja samalla näki kun lääkäri lähestyi instrumentti ojossa ronkkiakseen silmää. Homma huipentui siihen, että pienellä poranterällä tai tms. hiontalaitteella otettiin viimeiset muruset. Kuvittele itse, avuttomana silmä pakotettuna auki ja pora lähestyy silmää, hrr, vieläkin kylmää. Ei siis varsinaisesti sattunut, mutta ne näköaistimukset olivat melko puistattavia.