Ekaluokkalainen sai käytetyn aapisen!!

Mitenköhän nyt oikein voi selvitä elämän haasteista :-(. surullista.

Siihen ei tehdä yhtään tehtävää, niin koulun omaisuutta on ja kiertoon menee ilman muuta. Jos haluat lapsellesi uuden aapisen ja jäävän sen itselleen voi tietysti ostaa sellaisen kirjakaupasta. Silloin se on oma.

Onhan se nyt järkevää! Toisin kuin meidän aikaan, jolloin vanhat kirjat kiikutettiin vaan roskiin. Hyvänä on lapset kirjaa pitäneet, jos kerta lapsesi on jo neljäs käyttäjä! Esimerkillistä!

kieltämättä munkin mielestä se eka aapinen voisi olla kaikille oma ja jäädä muistoksi, vaikka muita koulukirjoja kierrätetäisiinkin. Ainakin mulle se aapinen oli tosi rakas ja tärkeä!

Lapsi lukee jo sujuvammin kuin tokalle menneet kaverinsa plus meillä on tuo sama kirja jo valmiiksi.



Tuollakin kirjarahalla lapselle olisi voinut hommata taitojen mukaisen kirjan.



Peruskoulu....

jos jonkun kirjan antaisivat omaksi, niin se saisi olla kotitalouskirja. Sillä olisi monelle merkitystä myöhemmässäkin elämässä moneen tilanteeseen.

me kuulimme jo keväällä tutustumistilaisuudessa, että aapiset kierrätetään, eli ei jää omaksi ja tulee käytettynä.



Jos nyt jonkun kirjan, niin aapisen soisi saavan ihan uutena ja ihan omaksi. Olisi vaikka vähemmän niitä kaikenmaailman harjoituskirjoja ylemmillä luokilla ja enemmän vihkotyöskentelyä jos se on rahasta kiinni.



Minulla on oma aapiseni tallessa ja kaksi vanhempaa lastamme ovat aapisensa saaneet uutena ja omaksi. No joo, saahan sen ostettua jos sen haluaa, mutta uskoisi että ei nyt sentään aapisesta tarvitsisi säästää.

Luuseri siitä kuitenkin tulee ja veltto elätti. Oppiiko edes lukemaan jos on vanhempiensa tuotos. Kirjoittamaan ei ainakaan.

jos jonkun kirjan antaisivat omaksi, niin se saisi olla kotitalouskirja. Sillä olisi monelle merkitystä myöhemmässäkin elämässä moneen tilanteeseen.

Mutta kyllä mä aapisen soisin samaan kastiin. Näkee kuinka siinäkin maailma muuttuu: Me tavattiin TAA TA TAA TU TATU ja sekös naurattaa omia lapsia.

Minulla on omilta kouluajoilta säästössä kirjat:

- Piiri pieni pyörii - musiikkikirja 1-2 luokat, ihan huippu, ollaan lasten kanssa lollotettu niitä lauluja!

- Köksän kirja

- oma aapinen

- Englannin ja Ruotsin kieliopit lukiosta (ostettu itse tietenkin)

- se ikivanha kartasto. Oli jäänyt lapsuudenkotiin ja nyt siitä on hauska aina välillä katsia kuinka Eurooppa onkaan muuttunut noista ajoista.

Mutta siis voihan ne toki ostaa jos muistoja haluaa...koulusta saa sitten vaan niin kauheasti kaikkea turhaa harjoituskirjaa, sama voitaisiin tehdä vihkoon.

Vaikka aapisen merkitys lukemaanoppimisen taikakirjana on nykyään vähentynyt, aapinen on kuitenkin koululaisen ensimmäinen koulukirja. Säästää kannattaisi mieluummin muissa materiaaleissa. Onneksi omassa koulussani ja lasteni koulussa näin on tehty. On totta, että 80-luvun koulukirjakulttuuri oli aika hurjaa. Hyvä, että niistä ajoista on opittu kierrättämään.



t. Ope

jos jonkun kirjan antaisivat omaksi, niin se saisi olla kotitalouskirja. Sillä olisi monelle merkitystä myöhemmässäkin elämässä moneen tilanteeseen.

Mutta kyllä mä aapisen soisin samaan kastiin. Näkee kuinka siinäkin maailma muuttuu: Me tavattiin TAA TA TAA TU TATU ja sekös naurattaa omia lapsia.

Minulla on omilta kouluajoilta säästössä kirjat:

- Piiri pieni pyörii - musiikkikirja 1-2 luokat, ihan huippu, ollaan lasten kanssa lollotettu niitä lauluja!

- Köksän kirja

- oma aapinen

- Englannin ja Ruotsin kieliopit lukiosta (ostettu itse tietenkin)

- se ikivanha kartasto. Oli jäänyt lapsuudenkotiin ja nyt siitä on hauska aina välillä katsia kuinka Eurooppa onkaan muuttunut noista ajoista.

Mutta siis voihan ne toki ostaa jos muistoja haluaa...koulusta saa sitten vaan niin kauheasti kaikkea turhaa harjoituskirjaa, sama voitaisiin tehdä vihkoon.

vaikka sain sen aapisen uutena ja omaksi :) Tarkoitin TEE AA TA TEE UU TU = TATU.

koska heidän opensa oli yksi ko. aapisen tekijöistä.



Oli muuten aivan huippuope. Harmi, että ehti jäädä eläkkeelle eikä ollut enää kuopukselle opettamassa.

lukea, tavata ja kirjoittaa osasin jo kouluun mennessäni, joten eipä siitä opuksesta juuri iloa ollut.



Jokainen ostakoon muksulleen itse kirjat, jos omia tai käyttämättömiä kaipaa.

minäkään kauhean vanha ole, mutta aikoinaan me saatiin sentään aapinen uutena ja omaksi. Kaikki muut kirjat kierrätettiin ja hyvä niin.



Myös mun vanhempi lapsi sai aapisen omaksi, ei tosin ollut kunnan koulu, vaan valtion.



Ja on mulla rahaa ostaa kaupasta uusi, lapseni osaa jo lukea, mutta se on vaan se fiilis mikä lapselle tulis siitä ikiomasta ensimmäisestä koulukirjasta.



-ap-

pojalle lukeminen tuotti välillä sellasta tuskaa, että ihan kiva, kun se monta kertaa seinään heitetty kirja jäi muistoksi ;)



Nyt sai taas uuden lukukirjan tokalla, mutta sitä ei kuulemma saa pitää, se kierrätetään, joten nyt pitääkin pitää kirjasta hyvä huoli

Vaikka aapisen merkitys lukemaanoppimisen taikakirjana on nykyään vähentynyt, aapinen on kuitenkin koululaisen ensimmäinen koulukirja. Säästää kannattaisi mieluummin muissa materiaaleissa. Onneksi omassa koulussani ja lasteni koulussa näin on tehty. On totta, että 80-luvun koulukirjakulttuuri oli aika hurjaa. Hyvä, että niistä ajoista on opittu kierrättämään.



t. Ope

Mä jotenkin kuvittelin, että aapinen on se ensimmäinen ikioma koulukirja, jokaiselle puhdas ja uusi, joka jää sitten itselle muistoksi.

No, ei sit ollutkaan. Meidän lapsen aapista on huonosti kumitettujen nimien perusteella tavannut jo kolme lasta aiemmin, ja varmaan menee kiertoon edelleen...

Olin jo menossa lahjoittamaan rahaa Itä-Afrikan nälkää näkeville lapsille mutta onneksi ehdin huomata, että Suomessakin ihmisillä on todellinen hätä:/

mutta jos halusisen säilyttää kävi keväällä ostamassa koululle uuden aapisen. So simple!

Ja on mulla rahaa ostaa kaupasta uusi, lapseni osaa jo lukea, mutta se on vaan se fiilis mikä lapselle tulis siitä ikiomasta ensimmäisestä koulukirjasta.

-ap-

En tiedä muista, mutta omien isompien lasten kanssa se aapisten jakaminen luokassa on vaan ollut tosi iso juttu - oma koulukirja! Ne ovat olleet ainoat kirjat jotka on säästetty ja ainoat jotka on omaksi saatu.

Samaan aikaan suunnitellaan 2. asteen kirjojen maksuttomuutta. Kun nytkin peruskoulussa on noita harjoituskirjoja ihan yli tarpeen.

Aapisen pitää olla uusi.



maksoin wsoylta ostettuna 18 euroa kaksi vuotta sitten.



jossain vaiheessa ymmärsin tän kierrättämisen, mutten enää, kun kirjoja tulee karmeessa kunnossa vastaan. Lapset kun eivät osaa kunnioittaa toisen omaa, eikä ymmärrä mitä lainaus tarkoittaa...