Toinen eli ensimmäisen naisen näkökulma
Olen lukenut tältä palstalta lukuisia toisten naisten juttuja suhteistaan varattujen miesten kanssa. Ne tuntuvat todella pahalta lukea. Minä olen se ensimmäinen nainen. Mieheni on pettänyt minua monta kertaa. Yleensä kyse on ollut satunnaisista yhden yön suhteista, joista hän on jäänyt saman tien kiinni. Olen jopa sulkenut silmäni ja suuni, kun olen saanut asian selville. Miehelläni on ollut myös pidempi suhde. Hän voisi hyvin olla mies, jota nuori nainen on kuvannut pitkissä ketjuissaan pitkin kevättä, eli menestyvä, ilo silmälle ja sulavakäytöksinen. En nyt siis usko enkä väitä, että kyse olisi minun miehestäni, vaan tarkoitan, että sellaista todella tapahtuu. Se kosketti hyvin omakohtaisesti, koska oli niin samankaltainen minun kokemusteni kanssa.
Masokistisesti ahmin niitä ketjuja. Tunsin iloa, kun luin, miten mies oli kohdellut naista suhteen lopuksi. Hän ansaitsi tulla nöyryytetyksi ja pahoinpidellyksi. Se oli oikein. Tällainen minusta on tullut. Tiedän, että oikea syyllinen on mieheni, mutta en voi olla tuntematta vihaa jokaista toiseksi naiseksi ryhtyvää kohtaan.
Miettikää kaksi kertaa, viettekö toisen naisen miehen edes hetkeksi. Seurauksena on paljon vihaa tähän maailmaan.
Kommentit (30)
varattu kultani kertoi vasta saatuaan mut "koukkuun", että on naimisissa. Koen melkein, että vaimonsa on toinen nainen. Semmoista se on. Mies tässä on se syyllinen valheineen.
Jos sellaisen hetimullekaikkitänne tyypin valitsee.
Sitä en ymmärrä, että toivot pahaa toisille naisille. En voisi ikinä iloita siitä, että uskoton mies raiskaa toisen naisen, oli tausta mikä tahansa. Se on paljon pahempi kohtalo kuin petetyksi tuleminen.
En minäkään olisi halunnut muuttua tällaiseksi. Miehelleni olen voinut antaa anteeksi, mutta ei minulla ole syytä tuntea mitään niitä toisia naisia kohtaan, paitsi vihaa.
Kyllä, jopa raiskaus on minusta oikeus ja kohtuus. Olen tyytyväinen, että ainakin yksi heistä on saanut ansionsa mukaan. AP
Sinulla on tietenkin oikeus tuntea mitä tunnet, ja on ymmärrettävää, että koet itsesi petetyksi ja tunnet vihaa. Kannattaako kuitenkaan pitää siitä vihasta kynsin hampain kiinni? Ketä autat sillä?
Minunkin mieheni on ollut uskoton. Kaduttaa, että pilasin niin monta vuotta elmämästäni katkeruudella ja valtapeleillä. Kun fakta on kuitenkin se, että avioliittossani ja perheessäni ja elämäntavassamme on niin paljon hyvää, ettei mieheni minua jätä enkä minä jätä häntä. Tämä on nyt puhuttu auki.
Minulla ei ole enää mitään syytä pelätä uskottomuutta tai edes sitä, että olen itse uskoton. Maailmamme ei kaadu siihen.
Ei liity ihan sun asiaasi mutta ketjussa josta puhut ei se nainen tiennyt että mies oli naimisissa. yhtä syytön oli kuin säkin olet.
En minäkään olisi halunnut muuttua tällaiseksi. Miehelleni olen voinut antaa anteeksi, mutta ei minulla ole syytä tuntea mitään niitä toisia naisia kohtaan, paitsi vihaa.
Kyllä, jopa raiskaus on minusta oikeus ja kohtuus. Olen tyytyväinen, että ainakin yksi heistä on saanut ansionsa mukaan. AP
Et vain uskalla vihata häntä niin paljon kun hän tekojensa mukaan ansaitsisi, joten projisoit tuon vihan noihin toisiin naisiin. He ovat tehneet huonoja ja moraalittomia ratkaisuja, mutta he eivät ole mitään sinulle velkaa. Kuitenkin jos kohdistaisit kaiken tuon vihan oikeaan kohteeseensa, olisi sinun pakko lähteä suhteestasi ja koska tuo on liian vaikea ja kipeä ajatus, olet huomaamattasi alkanut vierittämään syyn viattoman niskaan. Eivät nuo naiset sinua petä, sen tekee miehesi.
mainitset aloituksessasi. Ensinnäkin olen tosi pahoillani, että miehesi on aiheuttanut sulle surua. Mun tilanne oli se, että en tosiaankaan tiennyt kuukausiin, että mies oli naimisissa. Suhteen päätin siihen, kun sain sen selville. Voin vakuuttaa sulle, että se mitä sitten tapahtui jätti pysyvät jälkensä ja vaikuttaa mun elämääni vieläkin, ehkä aina. Minusta se ei ollut oikein.
Toivon sulle kaikkea hyvää, joko miehesi kanssa tai ilman häntä. Pidä itsestäsi huolta äläkä suostu hautautumaan vihan alle.
Minulla on syyni antaa miehelleni anteeksi, mutta ei mitään syytä niille toisille naisille. Kokonaan en voi antaa anteeksi enkä ikinä unohtaa tai luottaa. En kuitenkaan halua koskaan olla yksinhuoltaja, en halua elintasoni putoavan, en halua lasten ikävöivän isäänsä ja mikä surkuhupaisinta, rakastan edelleen miestäni. AP
En minäkään olisi halunnut muuttua tällaiseksi. Miehelleni olen voinut antaa anteeksi, mutta ei minulla ole syytä tuntea mitään niitä toisia naisia kohtaan, paitsi vihaa. Kyllä, jopa raiskaus on minusta oikeus ja kohtuus. Olen tyytyväinen, että ainakin yksi heistä on saanut ansionsa mukaan. AP
Et vain uskalla vihata häntä niin paljon kun hän tekojensa mukaan ansaitsisi, joten projisoit tuon vihan noihin toisiin naisiin. He ovat tehneet huonoja ja moraalittomia ratkaisuja, mutta he eivät ole mitään sinulle velkaa. Kuitenkin jos kohdistaisit kaiken tuon vihan oikeaan kohteeseensa, olisi sinun pakko lähteä suhteestasi ja koska tuo on liian vaikea ja kipeä ajatus, olet huomaamattasi alkanut vierittämään syyn viattoman niskaan. Eivät nuo naiset sinua petä, sen tekee miehesi.
varattu kultani kertoi vasta saatuaan mut "koukkuun", että on naimisissa. Koen melkein, että vaimonsa on toinen nainen. Semmoista se on. Mies tässä on se syyllinen valheineen.
Olen itse vähän samanlaisessa tilanteessa. Miehen suhde eksäänsä on nyt ohi, mutta en kestä ajatusta siitä, että mies on sumeilematta valehdellut mulle pidemmän aikaa.
Sinä et taida puhua nyt aivan totta. Siksi on vaikea tuntea sympatiaa sinua kohtaan. AP
mainitset aloituksessasi. Ensinnäkin olen tosi pahoillani, että miehesi on aiheuttanut sulle surua. Mun tilanne oli se, että en tosiaankaan tiennyt kuukausiin, että mies oli naimisissa. Suhteen päätin siihen, kun sain sen selville. Voin vakuuttaa sulle, että se mitä sitten tapahtui jätti pysyvät jälkensä ja vaikuttaa mun elämääni vieläkin, ehkä aina. Minusta se ei ollut oikein. Toivon sulle kaikkea hyvää, joko miehesi kanssa tai ilman häntä. Pidä itsestäsi huolta äläkä suostu hautautumaan vihan alle.
Eräänlainen elintasohuora sinäkin.
En minäkään olisi halunnut muuttua tällaiseksi. Miehelleni olen voinut antaa anteeksi, mutta ei minulla ole syytä tuntea mitään niitä toisia naisia kohtaan, paitsi vihaa.
Kyllä, jopa raiskaus on minusta oikeus ja kohtuus. Olen tyytyväinen, että ainakin yksi heistä on saanut ansionsa mukaan. AP
Minulla on syyni antaa miehelleni anteeksi, mutta ei mitään syytä niille toisille naisille. Kokonaan en voi antaa anteeksi enkä ikinä unohtaa tai luottaa. En kuitenkaan halua koskaan olla yksinhuoltaja, en halua elintasoni putoavan, en halua lasten ikävöivän isäänsä ja mikä surkuhupaisinta, rakastan edelleen miestäni. AP
En minäkään olisi halunnut muuttua tällaiseksi. Miehelleni olen voinut antaa anteeksi, mutta ei minulla ole syytä tuntea mitään niitä toisia naisia kohtaan, paitsi vihaa. Kyllä, jopa raiskaus on minusta oikeus ja kohtuus. Olen tyytyväinen, että ainakin yksi heistä on saanut ansionsa mukaan. AP
Et vain uskalla vihata häntä niin paljon kun hän tekojensa mukaan ansaitsisi, joten projisoit tuon vihan noihin toisiin naisiin. He ovat tehneet huonoja ja moraalittomia ratkaisuja, mutta he eivät ole mitään sinulle velkaa. Kuitenkin jos kohdistaisit kaiken tuon vihan oikeaan kohteeseensa, olisi sinun pakko lähteä suhteestasi ja koska tuo on liian vaikea ja kipeä ajatus, olet huomaamattasi alkanut vierittämään syyn viattoman niskaan. Eivät nuo naiset sinua petä, sen tekee miehesi.
Ja olet vihainen noille toisille naisille siitä, että he ovat yrittäneet viedä ne pois sinulta, vai? Mitä noissa toisissa naisissa sinä vihaat? Entä mikset usko, että oikeasti naisiakin petetään valehtelemalla eroa hakevasta vaimosta, jättämällä kertomatta perheestä ylipäänsä tms? Ymmärräthän, että tuo viha vaikuttaa elämääsi ihan äärettömän paljon ja väistämättä siirrät myös lapsiisi epämääräistä vihaa tuntemattomia naisia kohtaan.
Millä perusteella, 16, sanot minua sairaaksi?
Viha vaikuttaa elämääni, mutta se ei ole jokahetkistä eikä jokapäiväistä. Se on tapani suhtautua asiaan ja kestää se. AP
APn olla, se haluaa jatkaa elämäänsä katkerana ja vihaavana naisena. Ei se halua olla oikeasti onnellinen eikä tasapainoinen.
Jos haluaisi, niin varmasti muuttaisi elämässään joitain asioita. Mutta onhan se vaan niin paljon helpompaa hautautua siihen marttyyriuteen ja vihata, harmi vaan ettei siinä pilaa muiden elämää vaan omansa vain.
Säälittävää.
mies on luvannut kulkea kanssasi myötä- ja vastamäet, kunnioittaa ja rakastaa kunnes kuolema erottaa jne. Hänen petoksensa sitten kuitenkin sulatetaan, viha koskee tätä toista naista joka ei ole sulle mitään velkaa. Tosi loogista... Mutta kai se viha täytyy johonkin kohdistaa, mies ei käy koska hänen kanssaan "täytyy" jatkaa yhteiseloa, ulkoistetaanpa siis viha toiseen naiseen.
Sille jota rakastaa, voi antaa anteeksi. Siitä avioliitossa on kyse.
Minä en vihaa vain niitä naisia, jotka ovat mieheni kanssa maanneet vaan kaikkia toisia, eli toisen luokan, naisia. Mitään hyvää en heille osaa toivoa. Jonkin aikaa vihaan miestänikin, mutta rakkaus voittaa. AP
mies on luvannut kulkea kanssasi myötä- ja vastamäet, kunnioittaa ja rakastaa kunnes kuolema erottaa jne. Hänen petoksensa sitten kuitenkin sulatetaan, viha koskee tätä toista naista joka ei ole sulle mitään velkaa. Tosi loogista... Mutta kai se viha täytyy johonkin kohdistaa, mies ei käy koska hänen kanssaan "täytyy" jatkaa yhteiseloa, ulkoistetaanpa siis viha toiseen naiseen.
Sille jota rakastaa, voi antaa anteeksi. Siitä avioliitossa on kyse.
Minä en vihaa vain niitä naisia, jotka ovat mieheni kanssa maanneet vaan kaikkia toisia, eli toisen luokan, naisia. Mitään hyvää en heille osaa toivoa. Jonkin aikaa vihaan miestänikin, mutta rakkaus voittaa. APmies on luvannut kulkea kanssasi myötä- ja vastamäet, kunnioittaa ja rakastaa kunnes kuolema erottaa jne. Hänen petoksensa sitten kuitenkin sulatetaan, viha koskee tätä toista naista joka ei ole sulle mitään velkaa. Tosi loogista... Mutta kai se viha täytyy johonkin kohdistaa, mies ei käy koska hänen kanssaan "täytyy" jatkaa yhteiseloa, ulkoistetaanpa siis viha toiseen naiseen.
saanko kysyä miksi jäät tuommoiseen suhteeseen? Onko näillä naisilla nolla itsekunnioitusta tai? sitä en ymmärrä. Mun x mies petti, jäi kiinni, petti kun olin raskaana, jäi kiinni ja lensi pihalle laukkunsa kanssa. Tästä jo 14 vuotta enkä ole katunut päivääkään. Sen verran selkärankaa mulla on. Nouse pystyyn ja kävele ylpeänä pois, nurkan takana odottaa jotain paljon parempaa. Lupaan sen.