Ero, isän uusi rakkaus ja lapsen hylkääminen. Onko kanssasisaria linjoilla?

joka ei halua nähdä lapsiaan edes sitä vähää mitä on tarjolla ja ohessa taistella useampien tapaamisten puolesta.

Tässä ketjussa esiintyvä "isä" on just sellainen ulkokuori kiiltää-ihminen, joka kertoo naisille iskevää tarinaa siitä, kuinka ex-vaimo estää kaikin keinoin tapaamiset ja samalla jättää käyttämättä viikonlopputapaamiset hyväkseen, koska silloin pitää olla siellä baarissa pokaamassa seuraavaa elättäjää.

vaan omassa harhaisessa (ja todistettavasti harvinaisen sekavassa) mielessään kuvittelee tekevänsä ex-vaimolleen kiusaa ja osoittavansa valtaa kontrolloimalla muka tämän vapaa-aikaa - Mitä hiton merkitystä sillä oikeasti on enää kypsälle, aikuismaiselle ex-puolisolle mitä se entinen kumppani vapaa-aikanaan tekee ILMAN lapsia?

Mielestäni sitä paitsi molemmilla on eron jälkeen oikeus uuteen kumppaniin, kehuihan tämä kyseinen sekava-mieskin olevansa nyt uuden naisen kanssa.

Häirintyneeltä kaverilta tuo yksilö vaikuttaa ja ihan aiheesta tuossa jo aiemmin kirjoitin että tervejärkiset miehet kyllä saavat tapaamissopimukset halutessaan. Mutta tämä ihminen ei selkeästi mitään tapaamisia ja sopimuksia ole edes haluamassa. Toisaalta hyvä että tuli tuokin kaveri tähän ketjuun esimerkkinä isyyden "hämärämmästä puolesta".

t. vuoroviikkoisä

päätit ettet halua tavata ollenkaan?

Sellanen ei kyllä toimi että lapset saa viilettää vapaasti kahden kodin välillä miten lystää. Mietipä nyt vähän itekin. Lapsetko sen päättää missä kulloinkin ovat? En ymmärtänyt tuota systeemiä yhtään miten se toimisi mielestäsi. Normaaliin elämään kuuluu ohjelmallisuus, tietty päivärytmi, tietyt rutiinit. Alkaa tästä vähän rivien välistä paistaa miksi ero tuli ja miksi et lapsia saa tavata. Siis onko sulla omassa elämässäsi mitään suunnitelmallisuutta? Käytkö töissä kun taloustilanne kerran huono? Ei ole mikään hyvä kasvualusta ja miehenmalli jos iskä ilman ohjelmallisuutta lokoilee kotosalla. Jos sulla on esim masennus tms työkyvyttömyys niin et maininnut siitä. Musta vaikuttaa jotenkin siltä että et oikein ymmärrä mitä lapset tarvitsevat hyvään lapsuuteen.

Kyllä on paljon terveellisempi ympäristö telttailla esim. luonnossa kuin vierailla jossain laitoksessa, ja jos paikat on ennestään tutut niin mikä mättää, en tajua. en halua lapsilleni samaa ohjellmallisuutta mitä itse olen kokenut, että pakko mennä jokatoinen tai kolmasvkl isän luokse, erittäin vieraannuttavaa ja epä luonnollista lapsen pitää saada vapaasti asua molempien luona ja etenkin kun asutaan suhteellisen lähekkäin.

sanoipa joku lastenvalvo tosin niinkin että "ei ole luonnollista tavata luionnossa" kertoo aika paljon miten systeemi on vieraannuttanut ihmiset realiteeteistä.

Ei ole kyse siitä etteikö terveitä rajoja lapsi tarvitsisi. kahlitut ihmiset luulevat että on hyväksi lapselle kasvattaa yhtä rajoittunutta maailmankuvaa kuin mihin itse on sulkeutunut. kasvatus metodini kyllä poikkeavan suomalaisesta jähmeydestä, vaikken ihan täysin vapaakasvatuksen kannattajakaan ole.

maailmankuvat ovat menneet ristiin entisen elämän ihmisten kanssa, ovat hirveän suvaitsemattomia mm.

lapsi tarvitsee kokemuksen aukinaisesta maailmasta jossa myös omat onnistumisen elämykset ovat tärkeitä. lapsi on luonnostaan avoin maailman ilmiöille, näitä ilmiöitä ei aikuisenkaan kuulu menettää ihmettelemästä.

kyllä lapsen mielipidettä on lainkin mukaan kuultava mitä toivoo. ongelmana on tiukkapipoinen lähiäiti joka supistaa lapsieni maailmaa raakasti esim. tiukkoihin minuuttiaikatauluihin, joiden mukaan muka koko maailman pitäisi pyöriä. kummallista. näin ajattelevia ihmisiä taitaakin täällä enimmäkseeen ollakin, eikä ihme kun pahopinvointi lisääntyy jne. en ole sekava vaan hyvin selvillä asioista.

suunnitelmallisuutta on ja työtäkin, työni on harvinainen enkä paljasta enempää. pitäkää rajoittuneet mielipiteenne.

minua kiinnostaa tässä vain se mikä on oikein ja lapselle hyväksi. lapsi voisi ihan hyvin asua kahdessa osoitteessa jos molemmat vanhemmat pystyvät kommunikoimaan, näin ei valitettavasti ole ollut.

päätit ettet halua tavata ollenkaan?

Sellanen ei kyllä toimi että lapset saa viilettää vapaasti kahden kodin välillä miten lystää. Mietipä nyt vähän itekin. Lapsetko sen päättää missä kulloinkin ovat? En ymmärtänyt tuota systeemiä yhtään miten se toimisi mielestäsi. Normaaliin elämään kuuluu ohjelmallisuus, tietty päivärytmi, tietyt rutiinit. Alkaa tästä vähän rivien välistä paistaa miksi ero tuli ja miksi et lapsia saa tavata. Siis onko sulla omassa elämässäsi mitään suunnitelmallisuutta? Käytkö töissä kun taloustilanne kerran huono? Ei ole mikään hyvä kasvualusta ja miehenmalli jos iskä ilman ohjelmallisuutta lokoilee kotosalla. Jos sulla on esim masennus tms työkyvyttömyys niin et maininnut siitä. Musta vaikuttaa jotenkin siltä että et oikein ymmärrä mitä lapset tarvitsevat hyvään lapsuuteen.

Kyllä on paljon terveellisempi ympäristö telttailla esim. luonnossa kuin vierailla jossain laitoksessa, ja jos paikat on ennestään tutut niin mikä mättää, en tajua. en halua lapsilleni samaa ohjellmallisuutta mitä itse olen kokenut, että pakko mennä jokatoinen tai kolmasvkl isän luokse, erittäin vieraannuttavaa ja epä luonnollista lapsen pitää saada vapaasti asua molempien luona ja etenkin kun asutaan suhteellisen lähekkäin.

sanoipa joku lastenvalvo tosin niinkin että "ei ole luonnollista tavata luionnossa" kertoo aika paljon miten systeemi on vieraannuttanut ihmiset realiteeteistä.

Kirjoituksestasi huomaa,että ei ole kyse lapsista vaan valtataistelusta ja kostosta. Jos et saa lapsia kokonaan,tai niinkuin haluat et halua nähdä heitä ollenkaan?!! HERÄÄ JO. Jos rakastat lapsiasi näät niitä,aina kun se on mahdollista.

Mutta et taidakaan olla "ihan" tasapainoinen...

HYV AIKA! miksi hitossa yhtäkkiä jonkun muijan takia suostuisin viikonloppu isyyteen kun en koskaan sellainen ole ollut. ja "mahdollisuus" miksei lapsillani ole mahdollisuutta elää yhteishuoltajuuden nimeen yhtälailla isän kuin äidin kanssa. ettäö maksaisin siitä että noudatan jonkun häiriintyneen muijan tahtoa. mikä mies ja isä sellainen on. sellaista hiirulaista ei voi arvostaa, toivon tämän ajan jalostavan lapsiani koska tulevan varmasti aikuisina tajuamaan mitä äitinsä ja muusukunsa ovat aiheuttaneet ja vieneet. en tyydy pikku muruseen jos minulle kuuluu potista ainakin puolet, jollei enmmänkin.

joka ei halua nähdä lapsiaan edes sitä vähää mitä on tarjolla ja ohessa taistella useampien tapaamisten puolesta. Tässä ketjussa esiintyvä "isä" on just sellainen ulkokuori kiiltää-ihminen, joka kertoo naisille iskevää tarinaa siitä, kuinka ex-vaimo estää kaikin keinoin tapaamiset ja samalla jättää käyttämättä viikonlopputapaamiset hyväkseen, koska silloin pitää olla siellä baarissa pokaamassa seuraavaa elättäjää.

Miten vielä joku vuoroviikkoisä voi ylpeillä näillä epäoikeuden mukaisuuksilla. missä sun todisteet viestieni sekavuudesta on.



kuten jo useaan kertaan olen sanonut monessa viestissä minua kiinnostaa oikeudenmukainen ratkaisu näihin asioihin jota esim. etä ja lähi määritteet eivät vanhemmuudelle tarjoa. en ole kehuskellut suhteillani enkä yrittänyt rajoittaa toisen elämää vaan sitä tässä juuri tehdään minulle ja lapsilleni.

Miten vielä joku vuoroviikkoisä voi ylpeillä näillä epäoikeuden mukaisuuksilla. missä sun todisteet viestieni sekavuudesta on.

kuten jo useaan kertaan olen sanonut monessa viestissä minua kiinnostaa oikeudenmukainen ratkaisu näihin asioihin jota esim. etä ja lähi määritteet eivät vanhemmuudelle tarjoa. en ole kehuskellut suhteillani enkä yrittänyt rajoittaa toisen elämää vaan sitä tässä juuri tehdään minulle ja lapsilleni.

onko tuollaisia edes olemassa...

kerro mikset tapaa??



Et halua hyppiä exän "pillin mukaan"Joooo...mutta entäs ne lapset? Jospas ne haluis nähdä sua

ennan esimerkin: etkö olisi mielestäsi joutunut mukaan valtataisteluun jos sinua alettaisiin pitää kytkettynä kopissa ilman omaa haluasi niin että saisit käydä ulkona jokatoinen viikko kaksi tuntia ja sillä ehdolla että suostut siihen niin voidaan neuvotella saatko sitten toisenakin viikkona. mitä tekisit. kokisitko että oikeuksiasi rajoitetaan vai suostuisitko noihin ehtojen rajoihin. olisiko lapsellista vaatia ja yrittää selittää vangitsijoille että et kuulu sinne koppiin?

Kirjoituksestasi huomaa,että ei ole kyse lapsista vaan valtataistelusta ja kostosta. Jos et saa lapsia kokonaan,tai niinkuin haluat et halua nähdä heitä ollenkaan?!! HERÄÄ JO. Jos rakastat lapsiasi näät niitä,aina kun se on mahdollista.

Mutta et taidakaan olla "ihan" tasapainoinen...

HYV AIKA! miksi hitossa yhtäkkiä jonkun muijan takia suostuisin viikonloppu isyyteen kun en koskaan sellainen ole ollut. ja "mahdollisuus" miksei lapsillani ole mahdollisuutta elää yhteishuoltajuuden nimeen yhtälailla isän kuin äidin kanssa. ettäö maksaisin siitä että noudatan jonkun häiriintyneen muijan tahtoa. mikä mies ja isä sellainen on. sellaista hiirulaista ei voi arvostaa, toivon tämän ajan jalostavan lapsiani koska tulevan varmasti aikuisina tajuamaan mitä äitinsä ja muusukunsa ovat aiheuttaneet ja vieneet. en tyydy pikku muruseen jos minulle kuuluu potista ainakin puolet, jollei enmmänkin.

joka ei halua nähdä lapsiaan edes sitä vähää mitä on tarjolla ja ohessa taistella useampien tapaamisten puolesta. Tässä ketjussa esiintyvä "isä" on just sellainen ulkokuori kiiltää-ihminen, joka kertoo naisille iskevää tarinaa siitä, kuinka ex-vaimo estää kaikin keinoin tapaamiset ja samalla jättää käyttämättä viikonlopputapaamiset hyväkseen, koska silloin pitää olla siellä baarissa pokaamassa seuraavaa elättäjää.

Kuten haluavatkin. toissakesänä se oli sitä minuutti aika taulöun mukaan menemistä niin että jäi sitten jätkit kesken kaiken syömättä kun se raivohullu akka veti herneen nenään kun oli kymmenen minuuttia myöhässä. sekö on tervettä.?

kerro mikset tapaa??

Et halua hyppiä exän "pillin mukaan"Joooo...mutta entäs ne lapset? Jospas ne haluis nähdä sua

ennan esimerkin: etkö olisi mielestäsi joutunut mukaan valtataisteluun jos sinua alettaisiin pitää kytkettynä kopissa ilman omaa haluasi niin että saisit käydä ulkona jokatoinen viikko kaksi tuntia ja sillä ehdolla että suostut siihen niin voidaan neuvotella saatko sitten toisenakin viikkona. mitä tekisit. kokisitko että oikeuksiasi rajoitetaan vai suostuisitko noihin ehtojen rajoihin. olisiko lapsellista vaatia ja yrittää selittää vangitsijoille että et kuulu sinne koppiin?

Kirjoituksestasi huomaa,että ei ole kyse lapsista vaan valtataistelusta ja kostosta. Jos et saa lapsia kokonaan,tai niinkuin haluat et halua nähdä heitä ollenkaan?!! HERÄÄ JO. Jos rakastat lapsiasi näät niitä,aina kun se on mahdollista. Mutta et taidakaan olla "ihan" tasapainoinen...

HYV AIKA! miksi hitossa yhtäkkiä jonkun muijan takia suostuisin viikonloppu isyyteen kun en koskaan sellainen ole ollut. ja "mahdollisuus" miksei lapsillani ole mahdollisuutta elää yhteishuoltajuuden nimeen yhtälailla isän kuin äidin kanssa. ettäö maksaisin siitä että noudatan jonkun häiriintyneen muijan tahtoa. mikä mies ja isä sellainen on. sellaista hiirulaista ei voi arvostaa, toivon tämän ajan jalostavan lapsiani koska tulevan varmasti aikuisina tajuamaan mitä äitinsä ja muusukunsa ovat aiheuttaneet ja vieneet. en tyydy pikku muruseen jos minulle kuuluu potista ainakin puolet, jollei enmmänkin.

joka ei halua nähdä lapsiaan edes sitä vähää mitä on tarjolla ja ohessa taistella useampien tapaamisten puolesta. Tässä ketjussa esiintyvä "isä" on just sellainen ulkokuori kiiltää-ihminen, joka kertoo naisille iskevää tarinaa siitä, kuinka ex-vaimo estää kaikin keinoin tapaamiset ja samalla jättää käyttämättä viikonlopputapaamiset hyväkseen, koska silloin pitää olla siellä baarissa pokaamassa seuraavaa elättäjää.

Omien lasten tapaamisoikeuden eteen mitä vaan. Haluaisin näyttää lastenvalvojalle,että minuun voi luottaa ja pystyn noudattamaan sopimuksia ja olemaan tasapainoinen vanhempi.

"ennan esimerkin: etkö olisi mielestäsi joutunut mukaan valtataisteluun jos sinua alettaisiin pitää kytkettynä kopissa ilman omaa haluasi niin että saisit käydä ulkona jokatoinen viikko kaksi tuntia ja sillä ehdolla että suostut siihen niin voidaan neuvotella saatko sitten toisenakin viikkona. mitä tekisit. kokisitko että oikeuksiasi rajoitetaan vai suostuisitko noihin ehtojen rajoihin. olisiko lapsellista vaatia ja yrittää selittää vangitsijoille että et kuulu sinne koppiin?"



Taitaa olla hankkinut itselleen ainakin lähestymiskiellon omalla käytöksellään tekstiensä perusteella. Jokin on pahasti pielessä, mieli ailahtelee tässäkin ketjussa laidasta toiseen ja tuntuu unohtavan mitä aiemmin väitti ja kirjoitti. Huhhuh. Kaikenlaisia sitä...

miksi mun pitäisi todistela jollekin lastenvalvojalle mitään kun olen aina ennenkin ollut esimerkki isä niin miksi jonkun naisen oikusta pitäis alkaa jotain todistelee ja vapaaehtoisesti vähentää lasten tapaamisia.

vääriä sopimuksia en suostu noudattamaan vaikka giljotiiniin pitäisi mennä.

ennan esimerkin: etkö olisi mielestäsi joutunut mukaan valtataisteluun jos sinua alettaisiin pitää kytkettynä kopissa ilman omaa haluasi niin että saisit käydä ulkona jokatoinen viikko kaksi tuntia ja sillä ehdolla että suostut siihen niin voidaan neuvotella saatko sitten toisenakin viikkona. mitä tekisit. kokisitko että oikeuksiasi rajoitetaan vai suostuisitko noihin ehtojen rajoihin. olisiko lapsellista vaatia ja yrittää selittää vangitsijoille että et kuulu sinne koppiin?

Kirjoituksestasi huomaa,että ei ole kyse lapsista vaan valtataistelusta ja kostosta. Jos et saa lapsia kokonaan,tai niinkuin haluat et halua nähdä heitä ollenkaan?!! HERÄÄ JO. Jos rakastat lapsiasi näät niitä,aina kun se on mahdollista. Mutta et taidakaan olla "ihan" tasapainoinen...

HYV AIKA! miksi hitossa yhtäkkiä jonkun muijan takia suostuisin viikonloppu isyyteen kun en koskaan sellainen ole ollut. ja "mahdollisuus" miksei lapsillani ole mahdollisuutta elää yhteishuoltajuuden nimeen yhtälailla isän kuin äidin kanssa. ettäö maksaisin siitä että noudatan jonkun häiriintyneen muijan tahtoa. mikä mies ja isä sellainen on. sellaista hiirulaista ei voi arvostaa, toivon tämän ajan jalostavan lapsiani koska tulevan varmasti aikuisina tajuamaan mitä äitinsä ja muusukunsa ovat aiheuttaneet ja vieneet. en tyydy pikku muruseen jos minulle kuuluu potista ainakin puolet, jollei enmmänkin.

joka ei halua nähdä lapsiaan edes sitä vähää mitä on tarjolla ja ohessa taistella useampien tapaamisten puolesta. Tässä ketjussa esiintyvä "isä" on just sellainen ulkokuori kiiltää-ihminen, joka kertoo naisille iskevää tarinaa siitä, kuinka ex-vaimo estää kaikin keinoin tapaamiset ja samalla jättää käyttämättä viikonlopputapaamiset hyväkseen, koska silloin pitää olla siellä baarissa pokaamassa seuraavaa elättäjää.

Omien lasten tapaamisoikeuden eteen mitä vaan. Haluaisin näyttää lastenvalvojalle,että minuun voi luottaa ja pystyn noudattamaan sopimuksia ja olemaan tasapainoinen vanhempi.

antaa tän ketjun kuivua rauhassa kokoon.

Tulee vaan huono olo siitä että tuollaisella on lapsia :(

teillä tuntuu ne harhaiset mielet olevat. ei, ei ole lähestymis kieltoa.

"ennan esimerkin: etkö olisi mielestäsi joutunut mukaan valtataisteluun jos sinua alettaisiin pitää kytkettynä kopissa ilman omaa haluasi niin että saisit käydä ulkona jokatoinen viikko kaksi tuntia ja sillä ehdolla että suostut siihen niin voidaan neuvotella saatko sitten toisenakin viikkona. mitä tekisit. kokisitko että oikeuksiasi rajoitetaan vai suostuisitko noihin ehtojen rajoihin. olisiko lapsellista vaatia ja yrittää selittää vangitsijoille että et kuulu sinne koppiin?"

Taitaa olla hankkinut itselleen ainakin lähestymiskiellon omalla käytöksellään tekstiensä perusteella. Jokin on pahasti pielessä, mieli ailahtelee tässäkin ketjussa laidasta toiseen ja tuntuu unohtavan mitä aiemmin väitti ja kirjoitti. Huhhuh. Kaikenlaisia sitä...

käsittämättömän ilkeitä ihmisiä!



teidät täältä ilmeisesti pitäis järjestää jonnekin toiselle planeetalle.

säälittää toisinaan katsoa lapsia äitiensä hermojen ikeenalla. miten jotkut nalkuttaa miehilleen kaupoissa ja huutaa lapsilleen. olette varmaan just niitä.

antaa tän ketjun kuivua rauhassa kokoon.

Tulee vaan huono olo siitä että tuollaisella on lapsia :(

minä olen toiselts planetaalta kun ufot kidnappssi minut. tietosirun siirsi. kamala lähiäiti oli paha avaruusolio ei antanut tavata lapsia niin usein kui9n halusin. olen sekaisin. apua tarvimn. lapsia tarvin. kaipaan heitä. en halua tavata ellenh saa kaiken haluamanj eli miljoona ja uus ufo aluis.

lasten etu omien tunteiden edelle ja tehdä ero lapsille mahdollisimman vähän traumatisoivaksi kokemukseksi. Vaikka minkälainen viha ja katkeruus jylläisi sisällä. Vaikka joutuisi nielemään oman ylpeytensä. Vaikka olisi joutunut väärin kohdelluksi.

Nyt sulla oma ylpeys menee kaiken muun edelle. Lasten edelle. Lapset eivät ymmärrä sun katkeruutta ja vihaa ja sun syitä miksi et halua tavata edes sitä vähää mitä saat. Vaikka exäsi olisi millainen paskiainen tahansa, kenties yhtä kykenemätön näkemään lasten parasta, kenties manipuloi lapsia sua vastaan, niin rakastavana isänä laittaisit omat tunteesi syrjään ja antaisit lapsille sen mitä pystyt. Ees sen vähän. Lapset ei ymmärrä sun syitäsi, lapset ymmärtää vain sen ettet halua tavata heitä. Että eivät ole sinulle tärkeitä.

Olen ollut etä-äiti ja annoin lapsen isälle asumaan, koska ajattelin sen olevan tasa-arvoista, minulle jäi toinen lapsi. Mutta isäpä alkoi estellä tapaamisia, oli tosi kusipäinen mm puhui minusta lapselle "hoitotätinä" ym käsittämätöntä johtuen katkeruudesta. Mustamaalasi minua. Miespuolinen lastenvalvoja oli isän puolella, hän mm sanoi minulle että kolmevuotias ei saisi olla luonani kolmea vuorokautta pidempään koska lapselle on psyykkisesti haitallista olla enempää kuin vuosi per ikävuosi "vieraassa paikassa". Ja lapsi oli asunut kanssani koko ikänsä! Mutta arvaapa mitä? Minä en kieltäytynyt tapaamasta lasta, vaikka en koskaan tiennyt toteutuuko sovitut tapaamiset ja monesti meni itkuksi kun lapsi ei tullutkaan. Näin mentiin pari vuotta kunnes huomasin jotain outoa, lasta oli jätetty yksin ja muuten laiminlyöty. Tein lastensuojeluilmoituksen ja isä kutsuttiin sossuun ja he alkoivat tarkkailla tilannetta. Laiminlyönnit jatkuivat ja sosiaalityöntekijä sai viimein keskusteluin isän vapaaehtoisesti antamaan lapsen minun luokseni pysyvästi.

Sinä et voi tietää mitä lähivuosina tapahtuu lastesi elämässä. Mutta jos vaikka lastesi äiti sairastuisi, väsyisi ym niin sosiaalityöntekijät eivät määräisi lapsia sinulle koska et olisi tavannut heitä vuosiin ja olisivat jo vieraantuneita sinusta.

Mieti myös sitä että joskus lapsesi ovat aikuisia, mitä he ajattelevat sinusta silloin? Ovatko kenties katkeria kun itse kieltäydyit tapaamasta heitä koska olit äidilleen vihainen? Ovatko lapset syypäitä exäsi käytökseen, miksi rankaiset heitä hylkäämisen kokemuksella ja isättömyydellä? He ottaisivat varmaan mielellään ne pienet hetket isän kanssa jotka ovat sinusta vähäpätöisiä. Joku pikainen jätskillä käyminen voi olla juuri sellainen lapsuusmuisto ja hetki isän kanssa joka jää mieleen. Minusta on surullista ettet halua antaa lapsillesi edes sitä pientä hetkeä joka saattaisi heille olla se tärkeä muistutus siitä että isä rakastaa. Nämä hetket auttavat lapsia ikävässä siihen saakka kun on paremmat ajat ja saatte taas olla enemmän yhdessä.

miksi mun pitäisi todistela jollekin lastenvalvojalle mitään kun olen aina ennenkin ollut esimerkki isä niin miksi jonkun naisen oikusta pitäis alkaa jotain todistelee ja vapaaehtoisesti vähentää lasten tapaamisia.

vääriä sopimuksia en suostu noudattamaan vaikka giljotiiniin pitäisi mennä.

ennan esimerkin: etkö olisi mielestäsi joutunut mukaan valtataisteluun jos sinua alettaisiin pitää kytkettynä kopissa ilman omaa haluasi niin että saisit käydä ulkona jokatoinen viikko kaksi tuntia ja sillä ehdolla että suostut siihen niin voidaan neuvotella saatko sitten toisenakin viikkona. mitä tekisit. kokisitko että oikeuksiasi rajoitetaan vai suostuisitko noihin ehtojen rajoihin. olisiko lapsellista vaatia ja yrittää selittää vangitsijoille että et kuulu sinne koppiin?

Kirjoituksestasi huomaa,että ei ole kyse lapsista vaan valtataistelusta ja kostosta. Jos et saa lapsia kokonaan,tai niinkuin haluat et halua nähdä heitä ollenkaan?!! HERÄÄ JO. Jos rakastat lapsiasi näät niitä,aina kun se on mahdollista. Mutta et taidakaan olla "ihan" tasapainoinen...

HYV AIKA! miksi hitossa yhtäkkiä jonkun muijan takia suostuisin viikonloppu isyyteen kun en koskaan sellainen ole ollut. ja "mahdollisuus" miksei lapsillani ole mahdollisuutta elää yhteishuoltajuuden nimeen yhtälailla isän kuin äidin kanssa. ettäö maksaisin siitä että noudatan jonkun häiriintyneen muijan tahtoa. mikä mies ja isä sellainen on. sellaista hiirulaista ei voi arvostaa, toivon tämän ajan jalostavan lapsiani koska tulevan varmasti aikuisina tajuamaan mitä äitinsä ja muusukunsa ovat aiheuttaneet ja vieneet. en tyydy pikku muruseen jos minulle kuuluu potista ainakin puolet, jollei enmmänkin.

joka ei halua nähdä lapsiaan edes sitä vähää mitä on tarjolla ja ohessa taistella useampien tapaamisten puolesta. Tässä ketjussa esiintyvä "isä" on just sellainen ulkokuori kiiltää-ihminen, joka kertoo naisille iskevää tarinaa siitä, kuinka ex-vaimo estää kaikin keinoin tapaamiset ja samalla jättää käyttämättä viikonlopputapaamiset hyväkseen, koska silloin pitää olla siellä baarissa pokaamassa seuraavaa elättäjää.

Omien lasten tapaamisoikeuden eteen mitä vaan. Haluaisin näyttää lastenvalvojalle,että minuun voi luottaa ja pystyn noudattamaan sopimuksia ja olemaan tasapainoinen vanhempi.

en kertaakaan ole ajatellut pienenpieniä yhteisiä hetkiä lapsieni kanssa mitättöminä. Olen pyrkinyt korostamaan tuollaisten hetkien tärkeyttä.

karmeaa tässä o se ettei näillä hetkillä ole sossujen ja niiden lasiei lähipiirin silmissä mitään arvoa, ja usein oi eksä on pilaut n pienet hetket. lapseni eivät ole tyhmiä ja tulevt tietämään ja jo tietävätkin kunka sairas esimerkisi tämä poliittinen ilmapiiri on. oikesavusajani palaa lomilta elokuussa ja toivon näkeväni lapseni taas syksyllä, viimeksi näin uutena vuonna ja keväällä pikaisesti kun lapsi kirmasi kouluun odotin lasani koulutien varrella vataakseni puhelinnumeroa koska eksä ei ole sosunut numeroa lapselleni antamaan, siinä pari sanaa vaihdettiin. nuorempaa tapasin päiväkodinpihalla viisi minuuttia, mutta en kaempaa koska tapaamise olivat "luvattomia" koska "asiasta ei ole sovittu" sen exän kaa.

en halunnut tai pystny siinä päiväkodinpihalla kauenmpaa olemaan koska tuntuukauhealta että minkälaisen säkuvan lapseni saavat kun näkevät isänsä alisteisessa asemassa, kun ei voi hakea lastaan päiväkodista tai koulusta koska exä on sen kieltänyt vaikka lapseni ovat usein kysyneet että milloin isi tulee taas hakemaan..

vuosi takaperin tapasin juuri näillä minuutti aikatauluilla, kuitenkin jouduin stoppaamaan koska olisi pitänyt päästää lapset tuntemattomaan taloon ilman varmennusta siitä että todella siirtyvät äitinsä luokse turvallisesti, tämä ei käynyt ettei vaan sen naisen tarvii nähdä minua. suostuisinko muka vaarantamaan lasteni turvallisuutta edes vaikka laki määräisi, suostuisitko sinä??

lasten etu omien tunteiden edelle ja tehdä ero lapsille mahdollisimman vähän traumatisoivaksi kokemukseksi. Vaikka minkälainen viha ja katkeruus jylläisi sisällä. Vaikka joutuisi nielemään oman ylpeytensä. Vaikka olisi joutunut väärin kohdelluksi.

Nyt sulla oma ylpeys menee kaiken muun edelle. Lasten edelle. Lapset eivät ymmärrä sun katkeruutta ja vihaa ja sun syitä miksi et halua tavata edes sitä vähää mitä saat. Vaikka exäsi olisi millainen paskiainen tahansa, kenties yhtä kykenemätön näkemään lasten parasta, kenties manipuloi lapsia sua vastaan, niin rakastavana isänä laittaisit omat tunteesi syrjään ja antaisit lapsille sen mitä pystyt. Ees sen vähän. Lapset ei ymmärrä sun syitäsi, lapset ymmärtää vain sen ettet halua tavata heitä. Että eivät ole sinulle tärkeitä.

Olen ollut etä-äiti ja annoin lapsen isälle asumaan, koska ajattelin sen olevan tasa-arvoista, minulle jäi toinen lapsi. Mutta isäpä alkoi estellä tapaamisia, oli tosi kusipäinen mm puhui minusta lapselle "hoitotätinä" ym käsittämätöntä johtuen katkeruudesta. Mustamaalasi minua. Miespuolinen lastenvalvoja oli isän puolella, hän mm sanoi minulle että kolmevuotias ei saisi olla luonani kolmea vuorokautta pidempään koska lapselle on psyykkisesti haitallista olla enempää kuin vuosi per ikävuosi "vieraassa paikassa". Ja lapsi oli asunut kanssani koko ikänsä! Mutta arvaapa mitä? Minä en kieltäytynyt tapaamasta lasta, vaikka en koskaan tiennyt toteutuuko sovitut tapaamiset ja monesti meni itkuksi kun lapsi ei tullutkaan. Näin mentiin pari vuotta kunnes huomasin jotain outoa, lasta oli jätetty yksin ja muuten laiminlyöty. Tein lastensuojeluilmoituksen ja isä kutsuttiin sossuun ja he alkoivat tarkkailla tilannetta. Laiminlyönnit jatkuivat ja sosiaalityöntekijä sai viimein keskusteluin isän vapaaehtoisesti antamaan lapsen minun luokseni pysyvästi.

Sinä et voi tietää mitä lähivuosina tapahtuu lastesi elämässä. Mutta jos vaikka lastesi äiti sairastuisi, väsyisi ym niin sosiaalityöntekijät eivät määräisi lapsia sinulle koska et olisi tavannut heitä vuosiin ja olisivat jo vieraantuneita sinusta.

Mieti myös sitä että joskus lapsesi ovat aikuisia, mitä he ajattelevat sinusta silloin? Ovatko kenties katkeria kun itse kieltäydyit tapaamasta heitä koska olit äidilleen vihainen? Ovatko lapset syypäitä exäsi käytökseen, miksi rankaiset heitä hylkäämisen kokemuksella ja isättömyydellä? He ottaisivat varmaan mielellään ne pienet hetket isän kanssa jotka ovat sinusta vähäpätöisiä. Joku pikainen jätskillä käyminen voi olla juuri sellainen lapsuusmuisto ja hetki isän kanssa joka jää mieleen. Minusta on surullista ettet halua antaa lapsillesi edes sitä pientä hetkeä joka saattaisi heille olla se tärkeä muistutus siitä että isä rakastaa. Nämä hetket auttavat lapsia ikävässä siihen saakka kun on paremmat ajat ja saatte taas olla enemmän yhdessä.

miksi mun pitäisi todistela jollekin lastenvalvojalle mitään kun olen aina ennenkin ollut esimerkki isä niin miksi jonkun naisen oikusta pitäis alkaa jotain todistelee ja vapaaehtoisesti vähentää lasten tapaamisia.

vääriä sopimuksia en suostu noudattamaan vaikka giljotiiniin pitäisi mennä.

ennan esimerkin: etkö olisi mielestäsi joutunut mukaan valtataisteluun jos sinua alettaisiin pitää kytkettynä kopissa ilman omaa haluasi niin että saisit käydä ulkona jokatoinen viikko kaksi tuntia ja sillä ehdolla että suostut siihen niin voidaan neuvotella saatko sitten toisenakin viikkona. mitä tekisit. kokisitko että oikeuksiasi rajoitetaan vai suostuisitko noihin ehtojen rajoihin. olisiko lapsellista vaatia ja yrittää selittää vangitsijoille että et kuulu sinne koppiin?

Kirjoituksestasi huomaa,että ei ole kyse lapsista vaan valtataistelusta ja kostosta. Jos et saa lapsia kokonaan,tai niinkuin haluat et halua nähdä heitä ollenkaan?!! HERÄÄ JO. Jos rakastat lapsiasi näät niitä,aina kun se on mahdollista. Mutta et taidakaan olla "ihan" tasapainoinen...

HYV AIKA! miksi hitossa yhtäkkiä jonkun muijan takia suostuisin viikonloppu isyyteen kun en koskaan sellainen ole ollut. ja "mahdollisuus" miksei lapsillani ole mahdollisuutta elää yhteishuoltajuuden nimeen yhtälailla isän kuin äidin kanssa. ettäö maksaisin siitä että noudatan jonkun häiriintyneen muijan tahtoa. mikä mies ja isä sellainen on. sellaista hiirulaista ei voi arvostaa, toivon tämän ajan jalostavan lapsiani koska tulevan varmasti aikuisina tajuamaan mitä äitinsä ja muusukunsa ovat aiheuttaneet ja vieneet. en tyydy pikku muruseen jos minulle kuuluu potista ainakin puolet, jollei enmmänkin.

joka ei halua nähdä lapsiaan edes sitä vähää mitä on tarjolla ja ohessa taistella useampien tapaamisten puolesta. Tässä ketjussa esiintyvä "isä" on just sellainen ulkokuori kiiltää-ihminen, joka kertoo naisille iskevää tarinaa siitä, kuinka ex-vaimo estää kaikin keinoin tapaamiset ja samalla jättää käyttämättä viikonlopputapaamiset hyväkseen, koska silloin pitää olla siellä baarissa pokaamassa seuraavaa elättäjää.

Omien lasten tapaamisoikeuden eteen mitä vaan. Haluaisin näyttää lastenvalvojalle,että minuun voi luottaa ja pystyn noudattamaan sopimuksia ja olemaan tasapainoinen vanhempi.

"lapseni eivät ole tyhmiä ja tulevt tietämään ja jo tietävätkin kunka sairas esimerkisi tämä poliittinen ilmapiiri on"

nyt hyvä mies, lue tämä: et halua tehdä virallista sopimusta lasten tapaamisista mutta toimit sen sijaan aivan kummallisella tavalla ominpäin. Miksi näin?



Miksi et voisi yrittää sopia asioista kypsällä tavalla ilman vihanpitoa, ilman exän tai viranomaisten haukkumista ja uskomisia johonkin "sairaaseen poliittiseen ilmapiiriin". Miksi sun pitää oikeasti viedä normaali, aikuisten kesken selvitettävä asia tuollaiselle pimeälle salaliittoteoriatasolle?



Neuvon sinua nyt miehenä vähän ryhdistäytymään ja pyrkimään irti noista epäterveistä tunteistasi.

Olen normaali, koulutettu, työssäkäyvä isä ja koskaan en ole kokenut että Suomen poliittinen ilmapiiri olisi jotenkin sairas tai minua vainottaisiin.



Koetko useinkin että yhteiskunta on sinua vastaan? Koetko että asunnottomuutesi ja työttömyytesi on yhteiskunnan ansiota eikä itse aiheuttamaasi?



Ajattelisit lapsiasi edes sen verran että et siirtäisi tuota samaa sairasta ajatusmallia heille. Hae jostain ammattiapua ja jätä alkoholi, nimittäin on vaikea noista kirjoitusvirheistä uskoa että kirjoittelet selvinpäin.

Kaikella kunnioituksella,

AV-isä jolla on järki päässä