Lue keskustelun säännöt.
Taapero hoidossa, vauva kotona
18.03.2012 |
Hei. Olen töissä päiväkodissa ja meillä on pienten puolella ainakin kolme lasta (1,5-2,5 -vuotiaita) joiden äidit ovat kotona vauvan kanssa. Kun lapset aloittivat syksyllä, äidit kulkivat vielä vatsa pystyssä. Nyt lapset tulevat aamulla isän kanssa ja päivällä unien jälkeen äidit hakevat heidät kotiin. Kun vauvat syntyivät, esikoiset olivat kotona maksimissaan pari päivää.
En ymmärrä miksi lapsia ei pidetä kotona. Itselläni on kolme lasta. Isoin oli neljä vuotta ja päiväkodissa kun seuraava syntyi. Siitä alkaen hän oli vain puoli päivää ja seuraavan vuoden seurakunnan kerhossa, sitten puoli päivää eskarissa. Keskimmäinen on mennyt hoitoon vasta kuukautta ennen viisi vuotis synttäreitään, samaan aikaan nuorimman kanssa. Olinhan kotona, miksi olisin vienyt lapsen pois. Terveydenhoitaja ehdotti sitä muutamaan kertaan, mutta itse mietin mitä lapsi olisi pitänyt siitä, että hänet viedään pois kun äiti on pikkuveljen kanssa kotona.
Yritän kysellä miksi vanhempi viedään hoitoon, miksi hän ei saa nauttia rauhallisesta kotielämästä ja luoda suhdetta vauvaan? Alle kolmevuotiaan kohdalla on mielestäni väärin perustella asiaa kavereilla. Se mitä sen ikäinen tarvitsee kavereita, löytyy varmaan leikkipuistosta/ seurakunnan äiti-lapsi -piiristä/tuttavapiiristä jossa samanikäisiä. Kertokaa minulle? Yrittäkää saada minut ymmärtämään?
Sanon vielä tämän. Tuo aika kotona lasten kanssa oli ajoittain raskasta, mutta myös parasta. Se ei koskaan palaa joten se on lämpimänä mielessä ja talletettu syvälle sydämeen.
Hyvää kevättä!
Kommentit (36)
Tänään kuulin, että nuorimman näistä, joiden äiti on kotona, sisarus on jo haettu hoitoon. Tulee heti kun pääsee :(
nytkö sun mielestä sen lisäksi, ettei vanhempaa lasta saa pitää hoidossa, ei nuorempaakaan saisi tuoda hoitoon, kun äiti menee töihin? Mitä jos vain tekisit työtäsi eli hoitaisit lapsia ja lopettaisit nämä ärsyttävät voivottelusi. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
henkilökohtaista päätöstä yrittää saada lisää lapsia, nro 10!!!!!!!!
Ekan lapsen saaminen aiheutti minulle jonkinlaisen "kriisin", en osannut varautua kaikkiin niihin muutoksiin, joita vauvan saaminen aiheuttaa äidille henkisesti. Se alku oli jotenkin sellaista myllerrystä. Ja lisäksi oli kauheat imetysvaikeudet, jotka vetivät mielialan aika alas. Nyt kun olen päässyt puhumaan asioista, olen oivaltanut miten iso myytti vanhemmuus meidän yhteiskunnassa on. Vanhemmuus on tehtävä, josta pitää selvitä. Ilman valitusta, ilman ulkopuolista apua ja VARSINKIN ilman mitään yhteiskunnan tarjoamaa apua. Jos rohkenet vihjata, että vointi on vähän huono, niin annas olla, joku tekee susta lastensuojeluilmoituksen, joka onkin toinen meidän yhteiskunnan myytti. Apua et saa sieltäkään hakea ilman, että leimaudut naapurien silmissä syrjäytyneeksi ja kyvyttömäksi huolehtia lapsistasi.
Olen nyt paremmassa kunnossa henkisesti kuin koskaan elämässäni. Odotamme tätä lasta koko perhe innolla ja tiedän, että minulla on nyt palon paremmat eväät jaksaa vauva-arki kuin esikoisen kanssa. Mutta jos jostain syystä eteen tulee tilanne, että oma jaksaminen ontuu, niin piru vie, minä viis veisaan muiden mielipiteistä ja haen apua. Se jos mikä on vastuuntuntoa itsestä sekä lapsista. Näitä viestejä lukiessa en osaa muuta sanoa kuin, että aika monen ajatusmaailma on yläasteikäisen tasolla ja yleistäminen niin räikeää, että aivan pahaa tekee. Miksi meidän yhteiskunnassa edelleen avun hakeminen on merkki heikkoudesta ja vanhemmuudesta on tullut kilpailuvaltti, josta äidit pyrkivät kilvan selviytymään??? MIKSI??? terveisin nro 7
Sääliksi käy lapsiparkoja, tiedän tälläkin hetkellä monta äitiä, jotka vauvoineen kotona kun isi kuskaa pientä isosisarusta aamulla hoitoon. Meillä kolme lasta vuoden välein ja kotona olen lapset aina pitänyt.
Minulla oli henkisesti aika raskasta olla kotona lapsen kanssa, kun eka lapsemme syntyi. Nyt odotan toista ja mietimme kyllä jatkaako esikoinen puolipäivähoidossa vauvan syntymän jälkeen. En nimittäin halua kokea samaa kuin ekan kanssa. Ajattelen siis itseni ja perheeni hyvinvointia. Ei kannata ajatella mustavalkoisesti näistä asioista. Meidän esikoinen sattuu vielä olemaan erittäin aktiivinen ja tarvitseee virikkeitä ja tekemistä ja vielä seuraa siihen tekemiseen kaiken aikaa. Miten sen toteutan vauvan kanssa? Esikoinen pitää todella paljon hoitopaikastaan ja viihtyy erinomaisesti. En halua ottaa sitä häneltä pois kokonaan. Kyllä hän saa luoda suhdetta vauvaa emmekä me häntä ole hylkäämässä, vaan haluamme ajatella koko perheen hyvinvointia. Toivoisin, että mustavalkoinen ajattelu ja iänikuinen syyllistäminen tässä asiassa loppuisi. Vaikka sinä itse et tekisikään näin, ei tarkoita ettei kukaan muu niin saisi tehdä tai että se olisi jotenkin väärin! Asioita olisi terveellistä oppia näkemään hiukan laajemmin, oman navan ulkopuolelle.
..jos et jaksa yhtäkään hoitaa???? Yhteiskunnalleko niitä teet? Vie saman tien lastenkotiin.
Kututtaa tämä verojen maksu, kun tällaiseten voimattomien täytyy pykätä pentuja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin sitä posket punaisina ja sormet sauhuten, olen jotenkin vihkiytynyt tuon asian esille tuomiseen, koska se on niin väärin monia äitejä kohtaan. t. nro 7 ja 14 viestien kirjoittaja
Hassua oli, että neuvolan nuori sijaisth suositteli "varmuuden vuoksi" laittamaan esikoisen päivähoitoon ainakin puolipäiväisesti. Kun kuulemma tulee kuitenkin niin mahdottoman rankkaa. Jos ns. asiantuntijaa olisin uskonut, esikoinen kai olisi hoitoon pitänyt laittaa. Ja ihan normaalipärjääviä ja asiamme ja lapsemme hyvin hoitavia ihmisiä olemme, mitään erityistä huolenaihetta ei th:lla voinut olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun niitä on sitten murrosiässä liuta, niin väsyneet mammat saavat tuta, mitä tuli tehtyä.
Kyllä se on ihan hyvä kysymys, että miksi pitää lisääntyä, kun ei ole kykyä kasvattaa eikä hoitaa.
tästä yläasteikäisten tasoisesta ajatusmaailmasta?? Tässä taas yksi malliesimerkki, anna mun nauraa!!!!!
..jos et jaksa yhtäkään hoitaa???? Yhteiskunnalleko niitä teet? Vie saman tien lastenkotiin.Kututtaa tämä verojen maksu, kun tällaiseten voimattomien täytyy pykätä pentuja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sukupolvea...ollaan väsyneitä, ei jakseta...ei haluta..pitää olla omaa aikaa..pitää sitä ja tätä..MUTTA mukeloita ei kenenkään tarvitse tehdä!!!!!!!!!!!!!!!! Jos ei ole kykyä eikä halua niitä hoitaa ITSE!!
jos tulee jonkinasteisia jaksamisen vaikeuksia lapsen saannin jälkeen??? Miksi niin järisyttävän valtava elämänmuutos ei saisi tuntua missään? Miksi teille monelle avuntarpeen myöntäminen on niin häpeällistä/tuomittavaa/ jollain muulla tavalla väärin? Pitääkö kaikkien pärjätä, vaikka voimat on vähissä? Eikö apua saa hakea, vaikka siitä hyötyisi koko perhe? Miten JULMIA ihmiset voivatkaan olla?????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tästä yläasteikäisten tasoisesta ajatusmaailmasta?? Tässä taas yksi malliesimerkki, anna mun nauraa!!!!!
..jos et jaksa yhtäkään hoitaa???? Yhteiskunnalleko niitä teet? Vie saman tien lastenkotiin. Kututtaa tämä verojen maksu, kun tällaiseten voimattomien täytyy pykätä pentuja..
laittaneet 1 v 4 kk esikoista hoitoon, emmekä minkään valtakunnan hoitopaikkaa hakeneet. Eikä edes ollut mahdottoman "rankkaa", mutta ymmärrän kyllä senkin, että joillain voi ollakin (jos tavallista enemmän sairastelua, koliikkia tai ennalta-arvaamattomia elämäntilanteeseen liittyviä asioita).
Meille syntyivät lapset (toivotusti) 1 v 4 kk ikäerolla. Hassua oli, että neuvolan nuori sijaisth suositteli "varmuuden vuoksi" laittamaan esikoisen päivähoitoon ainakin puolipäiväisesti. Kun kuulemma tulee kuitenkin niin mahdottoman rankkaa. Jos ns. asiantuntijaa olisin uskonut, esikoinen kai olisi hoitoon pitänyt laittaa. Ja ihan normaalipärjääviä ja asiamme ja lapsemme hyvin hoitavia ihmisiä olemme, mitään erityistä huolenaihetta ei th:lla voinut olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinusta voisi joku tehdä kantelun johtajalle jos urkit toisten yksityisasioita.
Lapsia saa laittaan hoitoon, ilman minkäänlaisia perusteluja.
Minulla on itselläni 5 lasta enkä näe tarvetta nostaa omaa itseäni toisten yläpuolelle.
Aika lapsuuteen ei tosiaan koskaan palaa, Hauskaa kevättä sinullekin! :)
Mutta jos tekee lisää lapsia pienellä ikäerolla niin kyllä silloin pitäisi edes lähtöoletuksena olla ne pystyy hoitamaan. Jos sitten vauva syntyy sairaana tai äiti sairastuu niin totakai sitten voidaan hakea hoitopaikka.
Mutta jos jo lähtökohtaisesti ei ole edellytystä hoitaa molempia niin eikö silloin kannattaisi ottaa pidempi ikäero?
En usko että mulla on yläasteikäisen ajatusmaailma ja ymmärrä moniakin vaikeita tilanteita oikein mainiosti mutta lastentekoa pienillä ikäeroilla en jaksa ymmärtää jos jo tietää ettei oikeistaan jaksa.
Itse tiedostin tämän rajallisen jaksamiseni ja lapsilla 5 v ikäeroa ettei tarvitse lasten kärsiä äidin heikosta pinnasta. Ei ole väärin pyytää apua mutta asiohin voi itsekin vaikuttaa ennakkoon.
Kun niitä on sitten murrosiässä liuta, niin väsyneet mammat saavat tuta, mitä tuli tehtyä.
Kyllä se on ihan hyvä kysymys, että miksi pitää lisääntyä, kun ei ole kykyä kasvattaa eikä hoitaa.
taitaa kirjoitella joku, jonka suurin (ainoa?) meriitti on kotiäitiys.
Sanoisiko joku noin, jos lapsi olisi seurakunnan kerhossa tai kävisi mummon kanssa uimassa äidin ollessa vauvan kanssa kotona?
Kun niitä on sitten murrosiässä liuta, niin väsyneet mammat saavat tuta, mitä tuli tehtyä.
Kyllä se on ihan hyvä kysymys, että miksi pitää lisääntyä, kun ei ole kykyä kasvattaa eikä hoitaa.
taitaa kirjoitella joku, jonka suurin (ainoa?) meriitti on kotiäitiys.
Sanoisiko joku noin, jos lapsi olisi seurakunnan kerhossa tai kävisi mummon kanssa uimassa äidin ollessa vauvan kanssa kotona?
sukupolvea...ollaan väsyneitä, ei jakseta...ei haluta..pitää olla omaa aikaa..pitää sitä ja tätä..MUTTA mukeloita ei kenenkään tarvitse tehdä!!!!!!!!!!!!!!!! Jos ei ole kykyä eikä halua niitä hoitaa ITSE!!
No itse asiassa nimenomaan NYKYINEN sukupolvi hoitaa lapsia paljon enemmän itse kuin mitä aiemmin. Ensin lapset olivat sisarusten ja raihnaisten vanhusten hoidettavina, sittemmin kun ei ollut hoitovapaita, he olivat päivähoidossa. Nykyisin sentään se puolipäivähoidossa olevakin voi olla pitkän päivän kotona.
Minne seurakunnan Jeesus-piiriin ne lapset pitää viedä? Miksi se on parempi kuin tuttu päiväkoti?
inhimillisyys ennen kaikkea ja jos on jotakin ongelmaa, niin ymmärrän täysin silloin että tarvitaan toipumisaikaa. Mutta jos ei ole mitään syytä? Ollaan hyvässä kunnossa ja mennään ja juostaan vauvan kanssa? Tottahan se sekin on, ettemme aina tiedä päivähoidossakaan kaikkea, mitä kotona tapahtuu.
Tänään kuulin, että nuorimman näistä, joiden äiti on kotona, sisarus on jo haettu hoitoon. Tulee heti kun pääsee :(