Pakollinen hehkutus !!!!!!!!!

Olen kihloissa ja minulla on pieni lapsi. Minun tappavan tylsää arkeani värittää "toinen mies". Nyt en todellakaan tarkoita mitään panosuhdetta, vaan pidämme toisiimme yhteyttä ja näemme silloin tällöin, tosin aika harvoin, koska hän asuu n. 120km päässä minusta.



Olemme nähneet kahdesti. Tänään näimme taas. Sanoin miehelleni meneväni lapsemme päiväunilla "kävelylle", ja niinhän minä olin "kävelyllä" pari tuntia. Todellisuudessa tämä mies tuli hakemaan minut jonkin matkan päästä kotoani. Ajelimme kotiseutujani ympäri ämpäri, koska nämä seudut olivat miehelle uusia seutuja.



Olemme tavanneen Internetissä. Aluksi en kertonut perheestäni, mutta ensimmäisen tapaamisemme jälkeen kerroin. Mies tietenkin loukkaantui salailuni vuoksi. Noin kolme viikkoa sitten kuitenkin laitoin hänelle viestiä Facebookissa, johon hän vastasi. Olimme molemmat ihastuneita, emmekä saaneet toisiamme mielestämme. Päätimme siis jatkaa yhteydenpitoa ja mies antoi minulle anteeksi.



Emme ole suudelleet, olemme halanneet kerran, ensitapaamisellamme. Hän on melko ujo ja niin olen ehkä minäkin, ainakin sen suutelemisen suhteen. Hän ei ehkä ole ulkonäöltään "unelmadeitti", koska hän on todella hoikka, mutta hän on kyllä komea... Ja toisaalta hoikka vartalo näyttää todella seksikkäältä, kun olen tottunut tanakampaan vartaloon, jonka oma mieheni omaa. Ja tämä "toinen mies" on ihana luonteeltaan. Todella ajattelevainen ja huolehtivainen. Ja hauska ja kaikkea muuta hyvää.



En pode huonoa omaatuntoa, tai muuta, valehtelustani. Olen ihastunut! Mieheni on kohdellut minua huonosti, joten en todellakaan murehdi tekemisiäni. Enkä ole vielä ainakaan pettänyt, silloin ehkä omatuntoni voisikin kolkuttaa.



Vielä siitä, kun emme ole suudelleet. Onpa, mitä odottaa! Minusta tällainen tutustumisvaihe on todella ihanaa aikaa. Voisin kuvitella, että tulevaisuudessa perustaisin perheen tämän "toisen miehen" kanssa, ja jättäisin oman mieheni. Aika näyttää.