Lue keskustelun säännöt.
Syöttekö aina koko perhe yhdessä säännöllisinä ruoka-aikoina?
16.10.2008 |
Olen potenut huonoa omaatuntoa siitä, että vaikka meillä lapselle annetaan ruokaa fiksusti ja oikeina ruoka-aikoina, meillä harvoin istutaan koko porukka pöydässä. Vanhemmat syövät mitä sattuu ja usein illalla tietokoneella tai jopa telkkarin ääressä. Annamme siis huonon mallin. Pitäisi varmaan terästäytyä ja syödä itsekin ateria-aikoina ja vain sellaista, minkä lapsenkin katse kestää (ts. ei salaa sellaisia herkkuja, joita ei anna lapselle)
Kommentit (103)
Lapsi syö heti päiväkodin jälkeen ja me miehen kanssa sitten, kun mies on tullut töistä. Yleensä se on samoihin aikoihin kuin lapsen iltapuuroaika, joten silloin siis syödään yhtä aikaa. Muuten aina eri aikaan, paitsi viikonloppuisin, jolloin pyritään syömään yhtä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tärkeää antaa lapselle malli siitä, että maltetaan keskittyä ruokailuun rauhassa ja se on myös hyvä paikka vaihtaa päivän kuulumisia! Nauttikaa ruoasta yhdessä.
T: perhetyöntekijä
Silloin kun käytiin molemmat töissä ja esikoinen oli hoidossa, meidän yhteiset ruokailut rajoittuivat pelkästään viikonloppuihin. Oli niin ainainen kiire ettei meillä koskaan ollut aikaa olla miehen kanssa edes yhtä aikaa kotona mihinkäään järkevään ruoka-aikaan.
Nyt kun olen kotona, me syödään lapsen kanssa lounas yhdessä ja usein myös toinen lämmin ateria sitten iltasella miehen tultua töistä. Tosin lounaat ovat välillä kyllä aikamoista hulinaa, jos vauva päättää ruveta parkumaan just silloin kun istutaan esikoisen kanssa pöydässä. Minä ravaan keittiön, vauvan ja ruokapöydän väliä hiki päässä... eipä siitäkään kovin hyvää mallia anna.
Aamupalalla klo 7.30 ovat minä ja lapset 5v ja 7v.
Lounas lapsilla eskarissa ja koulussa, samoin välipala.
Päivällinen 16.30 koko perheen kanssa, kun mies on tullut töistä.
Iltapala 19.00 koko perheen kanssa
Vauva liittynee joukkoon, kunhan aloittaa kiinteät :)
P.S Kun lapset on nukkumassa, meilläkin aikuiset syö herkkuja....
Mikä siinä on niin vaikeaa? Samalla kun tekee ruokaa lapselle, tekee sen verran ison annoksen että kaikille riittää!
Meillä lapset saavat hoidosta tultuaan välipalaa (juustoa, hedelmiä, voileivän tms.) ja päivällinen syödään koko perheellä noin klo 19. Silloin ovat kaikki kotiutuneet jo mahdollisista harrastuksistaan ja on aikaa istua rauhassa ja syödä yhdessä.
Onko teillä paino-ongelmia? USA:ssa tehtiin tutkimus, jonka mukaan muualla kuin pöydässä ruokailevilla on tosi suuri ylipainon riski. Tuijottaessa telkkaria tai koneen ruutua ahmii enemmän kuin tarvitsisi ja laatukin on usein huonompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivällisellä aikuiset syövät usein ruokaisan salaatin ja lapsi kunnollisen lämpimän ruuan. Joskus aikuisetkin toki syövät lämpimän ruuan.
Tv kiinni, lehdet ja lelut eivät ole koskaan kuuluneet meillä ruokailutapahtumaan.
Meillä ei kukaan syö olohuoneessa eikä tietokoneen ääressä. Miten sellaisen asian voisi kieltää lapselta, jos aikuinen itse ei kunnollista tapaa noudattaisi.
Me ollaan lyhennetty lasten hoitopäivää limittämällä työaikojamme. Siksi minä syön lasten kanssa aamiaisen, mies iltaruoan. Viikonloppuisin syömme sitten yhdessä.
Yllättäen, joka perheellä on omia ratkaisujaan. Jotkut panee koko päiväksi hoitoon ja ramppaa harrastuksissa iltaseitsemään, toiset sitten taas panostaa muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamupalaa ja iltapalaa syömme joskus yhdessä, ei aina.
Viikonloppuisin syömme yhdessä lähes kaikki ateriat.
Mutta arkisin minä syön yleensä lasten kanssa, se pitää. Mies tulee sen verran myöhään töistä että syö sitten yksin, me ei voida odottaa seitsemään saakka. Viikonloppuisin ovat kaikki ruokapöydässä, myös teini, vaikka se välillä pullikoi vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arkiaamuisin minä lähden töihin ennen kuin muut herää, mies syö lasten kanssa sitten aamupalaa ja vie hoitoon.
Päivällinen kun tullaan hoidosta, jos mies töissä niin sitten minä lasten kanssa, iltapala samoin. Mulla usein tekee tiukkaa syödä päivällistä klo 16.30/17 ja iltapalaa taas jo klo 19, mutta aina istun pöydässä lasten kanssa ja syön/juon jotain (päivällisellä tuota samaa ruokaa, iltapalalla joskus vaan juon vichyä) kun toinen lapsista huono syömään lämmintä ruokaa.
Ja saatan sitten syödä iltapalaa myöhemmin, kun lapset jo sängyssä.
Myös viikonloppuna lähtökohtaisesti syödään kaikki yhtä aikaa, tuo iltapala menee joskus niin että me aikuiset syödään vasta myöhemmin.
Periaatteena niin että kaikki läsnäolevat syövät samaan aikaan.
Opettelu tähän rytmiin oli minulle kyllä aluksi vaikeaa, mutta tekee hyvää ;) itse kun olen huono syömään niin nyt olen joutunut opettelemaan ja kroppakin voi paremmin. Sitäpaitsi säännöllisesti syömällä tekee herkkujakin mieli paljon vähemmän ja nykyään vain harvoin on tarve syödä niitäkään salaa vaan koko perheen yhteinen karkki-/herkkupäivä on lauantai.
Mikä siinä on niin vaikeaa? Samalla kun tekee ruokaa lapselle, tekee sen verran ison annoksen että kaikille riittää!
Meillä lapset saavat hoidosta tultuaan välipalaa (juustoa, hedelmiä, voileivän tms.) ja päivällinen syödään koko perheellä noin klo 19. Silloin ovat kaikki kotiutuneet jo mahdollisista harrastuksistaan ja on aikaa istua rauhassa ja syödä yhdessä.
Onko teillä paino-ongelmia? USA:ssa tehtiin tutkimus, jonka mukaan muualla kuin pöydässä ruokailevilla on tosi suuri ylipainon riski. Tuijottaessa telkkaria tai koneen ruutua ahmii enemmän kuin tarvitsisi ja laatukin on usein huonompaa.
Eikä vanhemmatkaan jaksa odottaa iltaan saakka lämmintä ruokaa, ja sitten jo kohta pitäisi syödä iltapala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiseksi meillä se vanhempi jonka vuoro ei ole hakea lasta hoidosta ei mitenkään välttämättä ole vielä kotiutunut klo 19.
Mikä siinä on niin vaikeaa? Samalla kun tekee ruokaa lapselle, tekee sen verran ison annoksen että kaikille riittää!
Meillä lapset saavat hoidosta tultuaan välipalaa (juustoa, hedelmiä, voileivän tms.) ja päivällinen syödään koko perheellä noin klo 19. Silloin ovat kaikki kotiutuneet jo mahdollisista harrastuksistaan ja on aikaa istua rauhassa ja syödä yhdessä.
Mikä siinä on niin vaikeaa? Samalla kun tekee ruokaa lapselle, tekee sen verran ison annoksen että kaikille riittää!
Meillä lapset saavat hoidosta tultuaan välipalaa (juustoa, hedelmiä, voileivän tms.) ja päivällinen syödään koko perheellä noin klo 19. Silloin ovat kaikki kotiutuneet jo mahdollisista harrastuksistaan ja on aikaa istua rauhassa ja syödä yhdessä.
Onko teillä paino-ongelmia? USA:ssa tehtiin tutkimus, jonka mukaan muualla kuin pöydässä ruokailevilla on tosi suuri ylipainon riski. Tuijottaessa telkkaria tai koneen ruutua ahmii enemmän kuin tarvitsisi ja laatukin on usein huonompaa.
Mutta jotenkin kirjoitustyylisi alkoi nyppiä minua...
Meillä lapsi ja isänsä syövät aamupalan kotona (minä olen jo siinä vaiheessa lähtenyt töihin). Molemmat vanhemmat syövät töissä ja lapsi syö päiväkodilla lounaan sekä välipalan noin klo 15. Lapselleni tuntuu riittävän aamupala, lounas, välipala päiväkodilla ja sen lisäksi syö iltapalan, joka on yleensä puuroa tms. noin klo 19.30 maissa. Eli emme syö viikolla päivällistä. Itse en halua syödä klo 18 jälkeen illalla, koska se ei sovi minulle. Lapsen isä tulee kotiin yleensä vasta 19 jälkeen ja syövät sitten lapsen kanssa yhdessä, mies leipää tai salaattia ja lapsi iltapalansa. Minä syön kun tulemme kotiin eli 17 maissa otan kupin teetä ja voileivän.
Viikonloppuna syömme tukevan aamupalan yhdessä, lounaaksi jotain kevyttä, lapselle laitan välipalan ja sitten iltapäivällä teemme yhdessä lämpimän aterian. Iltapalaksi laitamme lapselle yleensä hedelmiä tms. kevyttä, mikäli hänellä on nälkä.
Ap:lle sen verran, etten syö telkkaria katsoessa tai tietokoneen äärellä, mies tekee tätä joskus. Mutta ei joka päivä, periaatteena pidämme että ruokapöytä on ruokailua varten. Mutta saatan joskus viikonloppuna saunan jälkeen antaa lapselle hedelmiä ja saa syödä ne iltapalaksi olohuoneen pöydän ääressä .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koko perhe, siihen ainakin pyritään. Joskus kyllä osa porukasta (meitä on 6) syö eri aikaan kuin osa, mutta silloinkin aina vain ja ainoastaan ruokapöydän ääressä.
Paitsi ehkä ensi juhannuksena, kun toiseksi vanhinkin on jo täysi-ikäinen. Ei meillä edes kaikki mahdu keittiöön yhtä aikaa ja kukaan ei viitsi roudata ruokia ja astioita olkkarin isolle pöydälle, joten syödään silloin, kun on nälkä, ja yleensä se on kaikilla eri aikaan.
Elikkäs vanhimamt lapset syövät päivällä koulussa ja eskarissa. Nuorimmat lapset saavat syömistä n. 12 aikaan kotona. itse en yleensä silloin syö. Päivällisen laitan kun mies tulee kotiin. Ja jos tulee myöhemmin , niin ruoka on istten myöhemmin. päivällinen on hetki jolloin koko porukka (8 henkilöä) istuu saman pöydän ääressä, joten tästä hetkestä ei tingitä.
Eikä vanhemmatkaan jaksa odottaa iltaan saakka lämmintä ruokaa, ja sitten jo kohta pitäisi syödä iltapala.
Ei kai nyt mitään iltapalaa tarvita, jos heti päivällisen jälkeen mennään vaihtamaan yöpuvut, pesemään hampaat ja lukemaan iltasadut. Sen iltapalan sijasta syömme kotiin tultua välipalaa. Kyse on vain rytmityksestä ja järjestyksestä.
Meillä toimii todella hyvin se, että päivällinen syödään vasta illalla seitsemän-kahdeksan välillä. Se on ainoa keino koota perhe yhteen päivälliselle, joka on meille päivän tärkein hetki.
Töissä ja päivähoidossa syödään lämmin lounas ja kotiin tultua jotakin pientä, jotta jaksaa puuhailla kaikenlaista, käydä lenkillä tms. Jos söisimme heti neljän-viiden aikaan, emme voisi harrastaa esimerkiksi lainkaan urheilua. Itse en ainakaan halua mennä enää myöhään illalla lenkille tms. vaan laittaa lapset rauhassa yöpuulle.
Aamupalaa ei meillä syödä kotona, korkeintaan hedelmä ja kuppi kahvia aikuisille. Lapset saavat aamiaisen hoidossa. Kun lapset aloittavat koulun, täytyy alkaa heräämään sen verran aikaisemmin että saavat edes jotakin aamulla kurkusta alas. Päivällinen on siis tärkeä siksikin, että se on työrytmimme vuoksi ainoa koko perheen yhteinen ateria päivässä. Olisi kurjaa jos joutuisimme laittamaan sen kiireessä heti töistä tultua ja syömään niin, että joku lapsista olisi esim. vielä soittotunnillaan tai toinen vanhemmista ylitöissä tms.
kyllä. Mutta on mahdotonta tällä hetkellä.
Minä syön aamupalan klo 6.30 ennen kuin lähden töihin. Mies ja lapsi syövät 8.30 ennen kuin lähtevät.
Lapsi ja mies syövät kun tulevat kotiin noin klo 16.30 ja minä noin klo 17.30 kun minä tulen.
Lapsi syö iltapalan noin klo 19.30, jolloin aikuisilla ei ole vielä nälkä. Minä syön iltapalan n. klo 21.00, ja mies noin klo 22.00.
Pitäisi varmaan terästäytyä ja syödä itsekin ateria-aikoina ja vain sellaista, minkä lapsenkin katse kestää (ts. ei salaa sellaisia herkkuja, joita ei anna lapselle)
Paitsi jos olette ylipainoisia, jolloin herkuttelua tosiaan kannattaakin välttää.
Mutta ei meillä ainakaan ole kaikki sallittua lapsille, mikä aikuisille on. Ei me nyt tietenkään varta vasten ärsytetä syömällä toisten nenän edessä jotakin kiellettyä, mutta lasten mentyä nukkumaan voidaan hyvin syödä jotain mitä lapsille ei tarjota. Ja vaikka lapset näkisivät kaapissa jotain herkkua, ei se ole välttämättä heille sallittua. Kysyvät kyllä voisivatko saada, mutta jos vastaus on ei, ei siinä sen kummempaa.
Ja ihan ystävällisesti: miksette istu pöydässä lapsen kanssa? MInkä ikäinen hän on?
joskus on menoja tai mies tulee töistä niin myöhään että muu perhe ehtii syödä jo aiemmin.
vauvallekin annetaan soseita samaan aikaan kun muukin perhe syö. tai siis edelleen pyritään siihen, aina ei toteudu.