Lue keskustelun säännöt.
Kauppaketju Kärkkäinen on ryhtynyt sakottamaan itse näpistelijöijä
12.03.2012 |
Kun näpistyksestä poliisi antaa 15 päiväsakkoa eli 90 euroa, niin kauppaketju Kärkkäinen lätkäisee oman 500 euron sakon päälle. Yksityinen sakko on nimetty vartiointipalvelumaksuksi. Tämä herrättää kysymyksiä. Onko yksityinen lisäsakko näpistelijälle laillinen? Voiko sakon suuruus olla mitä tahansa?
Kommentit (84)
periä voidaan VAIN aiheutuneet kustannukset. Ja ne aiheutuneet kusyannukset pitää pystyä todistamaan OIKEUDESSA !!!!Tuo yllä väittämästi koskee vahingonkorvauksoikeutta, jossa vallitsee rikastumiskielto ja todellisen vahingon korvaamisen periaate.
Sopimusperusteisesti voidaan periä vaikka minkälaisia sopimussakkoja. Sopimus pähtökohtaisesti sitoo, mutta korvausta voidaan poikkeustilanteissa sovitella (kohtuuttomuus) jos partit ovat hyvin epätasapainoiset. Oikeustoimilakiinkin vetoaminen on mahdollista, joskaan ei yleensä kovin tehokasta.
Kärkkäis-tapauksen ytimessä on kysymys, voidaanko tilanne käsittää sopimuskonstruktiona vai onko kyseessä yksityisen itselleen luvatta ottama viranomaistehtävä. Parkkifirman tapauksessa Korkein oikeus päätyi sopimuskonstruktioon.
Tässä voidaan päätyä mihin tahansa. Analogisesti tilanne muistuttaa parkkifirmaa, mutta varkaan puolella on rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate, jos vartiointimenettelyn katsotaan olevan luvatonta tosiasiallista julkisen vallan ja lisäksi tuomiovallan käyttöä.
Tällä hetkellä varkaalla ei nähdäkseni ole muita oikeusturvakeinoja kuin viedä juttu oikeuteen niin, että hän on maksanut maksun tai sitten olla maksamatta, jolloin Kärkkäinen mahdollisesti lähtee perimään saataviaan ja juttu ratkeaa sitä kautta. Poliisihan on menettelyn hyväksynyt, joten rikosilmoitus ei nyt tule kyseeseen. Ehkäpä kantelu oam:lle tai ok:lle kannattaisi tehdä.
julkisen vallan käyttönä, jonka oikeutuksen tulisi perustua lakiin. Kuitenkin KKO linjasi, että pysäköinnin valvontaa voi harjoittaa sopimukseen perustuvasti. Lisäksi mitä tulee yksityisalueeseen/julkiseen tilaan, niin samalla tavalla parkkialue voitaisiin tulkita julkiseksi paikaksi (suurimmalle osalle alueista pääsee kuka tahansa parkkeeraamaan). Eli lähtökohtaisesti Kärkkäisen tilanteen voisi olettaa menevän samalla tulkinnalla, kuin pysäköintifirman.
Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan ratkaisu tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan ratkaisu tehdään.
Ainakin itse ihmettelen, jos joku kehtaa sen jälkeen, kun on yrittänyt viedä toisen omaisuutta riitauttaa sellaisen pikkusumman kuin 500 e.
Aivan vasta oli juttua, kuinka paljon yksittäinen kauppa häviää myymälävarkaille, tuo on pikkusumma siihen nähden.
Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan ratkaisu tehdään.
Ainakin itse ihmettelen, jos joku kehtaa sen jälkeen, kun on yrittänyt viedä toisen omaisuutta riitauttaa sellaisen pikkusumman kuin 500 e.
Aivan vasta oli juttua, kuinka paljon yksittäinen kauppa häviää myymälävarkaille, tuo on pikkusumma siihen nähden.
Parkkifirmojen summat ovat vielä pienempiä ja silti saatiin asia KKO:n käsiteltäväksi muutaman vuoden viiveellä.
Parkkifirmojen summat ovat vielä pienempiä ja silti saatiin asia KKO:n käsiteltäväksi muutaman vuoden viiveellä.
ennakkoratkaisun pohjalta. Ei tarvitse viedä KKO:n, että voi periä sopimuksen mukaisen veloituksen.
periä voidaan VAIN aiheutuneet kustannukset. Ja ne aiheutuneet kusyannukset pitää pystyä todistamaan OIKEUDESSA !!!!
Tuo yllä väittämästi koskee vahingonkorvauksoikeutta, jossa vallitsee rikastumiskielto ja todellisen vahingon korvaamisen periaate. Sopimusperusteisesti voidaan periä vaikka minkälaisia sopimussakkoja. Sopimus pähtökohtaisesti sitoo, mutta korvausta voidaan poikkeustilanteissa sovitella (kohtuuttomuus) jos partit ovat hyvin epätasapainoiset. Oikeustoimilakiinkin vetoaminen on mahdollista, joskaan ei yleensä kovin tehokasta. Kärkkäis-tapauksen ytimessä on kysymys, voidaanko tilanne käsittää sopimuskonstruktiona vai onko kyseessä yksityisen itselleen luvatta ottama viranomaistehtävä. Parkkifirman tapauksessa Korkein oikeus päätyi sopimuskonstruktioon. Tässä voidaan päätyä mihin tahansa. Analogisesti tilanne muistuttaa parkkifirmaa, mutta varkaan puolella on rikosoikeudellinen legaliteettiperiaate, jos vartiointimenettelyn katsotaan olevan luvatonta tosiasiallista julkisen vallan ja lisäksi tuomiovallan käyttöä. Tällä hetkellä varkaalla ei nähdäkseni ole muita oikeusturvakeinoja kuin viedä juttu oikeuteen niin, että hän on maksanut maksun tai sitten olla maksamatta, jolloin Kärkkäinen mahdollisesti lähtee perimään saataviaan ja juttu ratkeaa sitä kautta. Poliisihan on menettelyn hyväksynyt, joten rikosilmoitus ei nyt tule kyseeseen. Ehkäpä kantelu oam:lle tai ok:lle kannattaisi tehdä.
julkisen vallan käyttönä, jonka oikeutuksen tulisi perustua lakiin. Kuitenkin KKO linjasi, että pysäköinnin valvontaa voi harjoittaa sopimukseen perustuvasti. Lisäksi mitä tulee yksityisalueeseen/julkiseen tilaan, niin samalla tavalla parkkialue voitaisiin tulkita julkiseksi paikaksi (suurimmalle osalle alueista pääsee kuka tahansa parkkeeraamaan). Eli lähtökohtaisesti Kärkkäisen tilanteen voisi olettaa menevän samalla tulkinnalla, kuin pysäköintifirman. Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan ratkaisu tehdään.
KUKAAN ei ole vielä suomessa joutunut maksamaan oikeudessa yksityistä parkkimaksua vaikka KKO noin linjasi !!!!!!!!
Tammikuussa 2012 kuluttajariitalautakunta on antanut jälleen uuden päätöksen (dnro 1167/39/2011, katso kuva). Uusi päätös on täsmälleen lokakuussa 2011 annetun ensimmäisen päätöksen linjan mukainen. Valvontayhtiön on näytettävä toteen sopimussuhteen syntyminen, sopimuskumppaninsa ja osoitettava yksityinen pysäköintivalvontamaksu sopimuksen tehneelle ajoneuvon kuljettajalle. Mikäli ajoneuvon omistaja tai haltija kiistää toimineensa kuljettajana on näyttövelvollisuus yksiselitteisesti valvontayhtiöllä.
Kuluttajariitalautakunnan viimeisinkin päätös noudattaa tarkalleen aikaisemmin kaikissa alemmissa oikeusasteissa noudatettua linjaa käännetystä todistustaakasta. Käännettyä todistustaakkaa ei ole. Valvontayhtiön vaikeus todistaa sopimuskumppaninsa ei käännä todistustaakkaa sopimuksen velvoitteista kuluttajalle. Käännetty todistustaakka olisi täysin sopimusoikeudellisten periaatteiden vastainen, mutta ennen kaikkea periaate rikkoisi räikeästi kuluttajansuojalakia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ovissa ilmoittaa jonkun maksavan, kyllä se maksu voidaan periä. Sopimuksen pitää näkyä sisään tullessa. Varas itse päättää, yrittääkö varastaa ja sen tehdessään hän hyväksyy seuraamuksen.
Autoon tunkeutumisesta peritään poliisilaitoksen määräämän sakon lisäksi puhdistus ja huoltomaksu 2000 €. Ja kesämökille kanssa. Siis voinko lappuja liimaamalla saada paremman korvauksen varkaalta? Jos tälläinen ylimääräinen suojauskeino on olemssa, antavatko vakuutusyhtiöt alennusta varkausvakuutuksesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin mikseipä kaupoiltakin.
Kun se maksu ei ole "sakko" vaan sopimuskonstruktioon perustuva suoritusvelvollisuus.
Tai näin ainakin KKO asian hahmotti. Tietenkin av asiantuntemuksessaan ylittää Korkeimman oikeuden mennen tullen...
Voinko mä kiinnittää itseeni lapun että jokainen sana jonka suustani jonkun pyynnöstä lausun maksaa 1e/kpl
Jos minua yleensä puhutellaan alkumaksu ja hengitysilma-alueeni loukkaaminen maksaa 7e/sekunti
Jos joku tönäisee minua kaupassa se maksaa 50e/kpl, jos nuo kaikki lukee takissani näkyvillä niin minulla kaiketi on oikeus maksuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maksuvelvoitteesta joudut todennäköisesti riitelemään siviiliasiana käräjäoikeudessa ja sieltä eteenpäinkin mitä todennäköisimmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin mikseipä kaupoiltakin.
Kun se maksu ei ole "sakko" vaan sopimuskonstruktioon perustuva suoritusvelvollisuus.
Tai näin ainakin KKO asian hahmotti. Tietenkin av asiantuntemuksessaan ylittää Korkeimman oikeuden mennen tullen...
Miten niin kauppa on julkinen tila? Kysymys siis sille, joka näin sanoi..
vaan yleensä kauppiaan omistama tai toiselta yksityiseltä taholta käyttöön vuokraama.
Minusta kaupoille pitäisi antaa oikeus periä vartioinnin kulut osittain näiltä näpistelijöiltä ja varkailta. Kaupalle kuitenkin aiheutuu ihan todellisia kuluja vartioiden käytöstä. Jos kuluja ei peritä varkailta, ne peritään sinulta ja minulta.
Mitään vääryyttä ei tapahtu, jos kaupan sisääntulossa selkeästi ilmoitetaan, että heillä on käytössä vartiointimaksu. On sitten ihan oma asia, käyttäytyykö kaupassa niin, että siihen pitää vartioiden puuttua, vai osaako olla asiallisesti.
Eli kannatetaan!
Siksi siellä saa kuvatakin.
Kauppaliikkeet OVAT julkisia tiloja, niihin on kaikilla vapaa pääsy. Mikäli kauppa olisi tarkoitettu vain tietylle ryhmälle tai ovella perittäisiin pääsymaksu ja muilta evättäisiin sisäänpääsy, olisi kauppaliike yksityistilaa, jolloin siellä kuvaaminen olisi kielletty.
Julkinen tila on jokainen sellainen tila, johon kaikilla on vapaa pääsy eli kaupat, pankit, asemat, postit, kadut jne. Poikkeuksena henkilökunnan omat tilat kaupassa, puistossa järkätty aidattu yksityistilaisuus johon vain kutsuvieraille pääsy jne.
Tutuskaas te muut lakeihin hieman tarkemmin. Komppi 14:lle vielä tuosta kuvausoikeuden tietämyksestä! (lisäyksenä, että ketä tahansa saa kuva lupaa kysymättä julkisella paikalla ja julkaista otoksensa, ainoastaan asiayhteys ei saa olla loukkaava kuvauksen kohteelle)
Vasta aloittamassa talta illalta, ratiomeetio siis.
mutta onko nyt tullut selvaksi, etten nuoleskele? En toDELLakkaan. Silla ehtolla saa tulla. Ja avain on annettava.
Kuvitteleeko joku oikeasti, että kaikki sopimukset hyväksytetään poliisilla? Notaarilla niitä voi käydä vahvistamassa. Epäilen kuitenkin, ettei myymälävaras kävele notariaattiin ennen varkauttaan yhdessä Kärkkäisen työntekijän kanssa.
Oulussa kuitenkin poliisitalossa on paljon muutakin, siellä on hyvin voitu notaarilta kysyä kanta tuohon. Tuskin notaari vastustaa sopimusesitystä.
Sopimus on vahvistettu joko ehtojen mukaan tai kun molemmat hyväksyvät sen. Tässä on helppo todeta, että varas omaehtoisesti ottaa Kärkkäisen omaisuutta ja kävelee sen kanssa kassojen ohi. Koska sille on ilmoitettu hinta ja teko on selvä, on toimi selkeä sopimus. Vähän kuin parkkihallin sisään ajaminen.
Jos vastapuoli ei riitauta, sopimus on yhtä selvä kuin kenen tahansa autokauppa. Jos riitauttaa, silloin oikeus arvioi, onko riittävän selvästi todennettavissa, että ehdot on täytetty ja sopimusvapaus toteutunut. Koska ketään ei velvoiteta kävelemään ulos maksamatta myymälän tavaroita, eikä edes ottaa mitään, on sopimusvapaus toteutunut.
Eiköhän myymälävarkaiden ole parempi leikata pitkät kyntensä. Kärkkäisellä se voi tulla pitkäkyntiselle kalliiksi, muualla liikkeet kärsivät, kun vain yksittäisen rikoksentekijän vahinko korvataan.