oisko täällä ketään kuka ois ollut aamuteeveessä?

Tekivät etukäteen puhelimessa taustahaastattelun, mikä auttoi tosi paljon saamaan oikean asian suusta ulos oikeaan aikaan (kun oli jo kerran vastaillut niihin kysymyksiin). Jännittäminen ei koskaan näy yhtä pahasti kuin itse kuvittelee, mutta jos on oikein paha ramppikuume niin siihen voi ilmeisesti saada jonkinlaisen lääkityksenkin. Itse en yleensä jännitä, jos on kysymys aiheesta jonka asiantuntija olen. Näinhän usein aamu-tv:ssä onkin. Silloin on helppo luottaa siihen, että osaan asian ainakin paremmin kuin toimittajat ja katsojat.



Sellainen huomio, että silloin kohdalleni sattunut maskeeraaja teki ihan karsean meikin minulle. Onneksi olin mennyt paikalle hyvissä ajoin ja ottanut varmuuden vuoksi omat meikit mukaan. Niitä kävin sitten itse vessassa sutimassa ennen lähetystä! :D

Uskon, että vaikka olisin kuinka asiantuntija niin ramppikuume olisi tajuttoman kova!

Riippuu haastattelijasta kuin helppoa tulee. Ainakin läski-Late on aika tiukka haaastattelija ollut

Tuskin joutuisin mihinkään tiukkaan haastateluun. vaa lähinnä esittelemään firman juttuja.

Olen siis vetänyt suoria lähetyksiä monta vuotta ja esiintynyt myös aamutv:ssä.



Älä lääkitse. Parempi on harjoitella esiintymistä, esiintymiskoulutuksia järjestää monikin taho ja siitä olisi ilman muuta pysyvämpää hyötyä sinulle, jos joudut muutenkin esiintymään uudessa työssäsi.



Kysypä vaikka siellä töissä, missä muut vastaavassa asemassa olevat ovat olleet koulutuksessa. Varmasti osa on ollutkin!



Itse se tilanne on yllättävän ok ja helppo. Etukäteen voit jännittää, mutta kun istut siinä haastateltavana, tilanne on intiimi. Et ajattele niitä katsojia, koska heitä ei siinä tilassa näy... Erittäin harva menee täysin puihin, useimmilla ainoa oire on lievä punoitus, ja senkin tv-meikki peittää tehokkaasti. Keskityt vaan juttelemaan toimittajille itsellesi tutusta aiheesta. Kuuntele kysymykset ja juttele ikäänkuin juttelisit jollekin uteliaalle maallikolle: älä käytä liikaa ammattislangia ja pyri pysymään suht tiiviissä ilmaisussa (ei siis liian monimutkaisia selityksiä alkaen muinaisista kreikkalaisista).



Sinä tiedät jo haastattelusta sovittaessa, mitä sinulta tullaan kyselemään, siis aihepiirin nyt ainakin. ÄLÄ mieti etukäteen sanatarkkoja vastauksia, koska se kipsaa pahasti, jos alat muistella pää tyhjänä, miten se lause taas menikään, mitä tässä kohdassa ajattelin sanoa.



Sinä kumminkin hallitset oman alasi, joten voit relata sen suhteen. Voit miettiä, mitä asioita haluat ottaa esille tietyissä kohdissa, mutta älä hermostu siitäkään, vaikka et nyt ihan kaikkea pääsisikään sanomaan - yleensä haastattelut ovat aika lyhyitä, eikä niissä päästä kovin syvälle aiheeseen.



LISÄKSI aamutv:n haastatteluissa on aika useinkin useampi ihminen, joten vaikka sinulla jossakin kohdassa hiukan ajatus seisoisikin, et ole ainoa vastuullinen puhuja.



Tsemppiä, se on PALJON helpompaa kuin luulisi.