Lue keskustelun säännöt.
Suomen Pisa-tulokset romahtaneet, mutta tutkijoiden mukaan syytä ei edes tiedetä Yle tänään
14.10.2026 |
Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet poikkeuksellisen jyrkästi, vaikka oppilaskohtainen rahoitus on ollut suuren osan ajasta kasvussa.
Tutkijat arvostelevat sitä, että suomalaisia kouluja on uudistettu vuosikymmeniä ilman kunnollista tietoa uudistusten vaikutuksista.
Ratkaisuksi ehdotetaan valtakunnallisia kokeita ja parempaa tiedonkeruuta kouluista. Osa kasvatustieteilijöistä vastustaa ajatusta, koska pelkää koulujen paremmuuslistoja ja opetuksen kaventumista.
Miksi Suomen koululaitosta on uudistettu vuosikymmeniä ilman näyttöä siitä, parantavatko uudistukset oppimistuloksia? Kuka tästä epäonnistumisesta vastaa?
Pitäisikö Suomen kouluissa ottaa käyttöön valtakunnalliset kokeet, jotta vihdoin nähtäisiin, missä kouluissa lapset oikeasti oppivat ja missä eivät?
Kommentit (68)
Alkaa tilanne olla jo huolestuttava. Olisi hauskaa lueskella noiden työhakemuksia. Varmaan tyyliin "paljonko??? palkka", "tarvinko??? ajo kortin"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen nuori on pilalle lellitty someriippuvainen pelle, jolta ei kukaan vaadi mitään.
En olisi itse osannut paremmin pukea ajatustani sanoiksi. Täysin samaa mieltä!
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteilijä tässä moi, nyt kun kysyitte voin ihan kertoa syyt. Ei ne mitään salaisia ole.
Oppimistulosten lasku kansallisessa aineistossa alkaa jo vuonna 2000. Syvin lasku osuu 2010-luvulle.
1. 90-luvun laman aikaiset leikkaukset koulutukseen olivat parin miljardin luokkaa. Samalla säästettiin todella paljon kirjastojen rahoituksesta. Tämä alkaa näkyä siinä 2000-luvulla oppimistulosten laskuna.
2. Koulutuksen desentralisaatio yleisen politiikan mukaisesti. Jokainen koulu sai alkaa muokata oppimissuunnitelmaa omansa näköiseksi. Painotusluokat pahensivat tätä ongelmaa. Ennen oli yksi oppimissuunnitelma, jota todella tarkkailtiin koulutarkastajilla, jotka kiersivät kouluissa.
3. Epäonnistunut inkluusio. Inkluusioita ei koskaan ollut tarkoitus käyttää säästökeinona. Kunnat kuitenkin armottomasti säästivät lopettamalla pienluokkia. Se ei ole kenenkään etu.
4. Sipilän hallituksen digiloikka säästökeinona. Tämä tuli ihan hallitusohjelmasta. Kukaan ei tiennyt miten toteutetaan ja homma lähti taas ihan käsistä. Tämä oli vain yksi uusi säästökeino.
5. Muuttuneet vanhemmat. Opettajien auktoriteettia syö vanhempien muuttuneet asenteet. Oppilas ei ole enää oppilas vaan asiakas, mutta eihän tämä toimi. Ei jokaiselle voi olla erillistä opetusta mielihalujen mukaan, eikä opettaja enää voi tehdä kurinpidollisia toimia rauhassa, vaan vanhemmat ovat herkästi haastamassa oikeuteen jne.
6. Isojen kaupunkien segregaatiokehitys. Koulushoppailun mahdollistaminen painotusluokkien avulla.
7. Some. Tarvitseeko edes selittää.
8. Jatkuvat säästöt peruskouluun. Pienten koulujen lopetus ja koulumatkojen pidentyminen maaseudulla.
9. Yhteiskunnan muutokset. Koulu ei ole mikään erillinen saari yhteiskunnassa. Köyhyys ja eriytyminen näkyvät koulujen arjessa.
Ei nämä mitään salaisuuksia ole. Kertovat vain siitä, että oikeistolainen koulutuspolitiikka on epäonnistunut. Koulusta ei voi jatkuvasti vain säästää ja odottaa samoja oppimistuloksia, kuin 1990-luvulla.
Ei selity tuolla. Kyse ei ole vain kansallisesta kehityksestä vaan yleisestä kehityksestä länsimaissa. Jostain syystä Kiinassa, Koreassa ja Japanissa ei vastaavaa ole havaittavissa. Tämä kertoo myös sen ettei vika ole älylaitteissakaan tai somessa.
Edelliseen viitaten, täältä voi katsella eri maiden tuloksia kätevästi
https://www.oecd.org/en/data/dashboards/pisa-education-and-skills/perfo…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettanut yläkoulussa yli 25 vuotta. Toisin kuin tässäkin ketjussa väitetään, vika ei ole maa hanmuutossa. Kantasuomalaisten lasten osaaminen on romahtanut riippumatta siitä, onko koulussa tai luokalla maa hanmuuttajataustaisia oppilaita. Ja monet maa hanmuuttajataustaiset oppilaat ovat ihan keskitasoa ja jotkut parempiakin. Se on totta, että heikoiten suomea osaavat pitäisi pitää kauemmin valmistavassa opetuksessa. Mutta syypää osaamisen romahdukseen on lukemisen loppuminen kotona, välinpitämätön asenne ja käsitys, että itse ei tarvitse tehdä mitään, kun ope hoitaa. Ja keskittymisen mahdottomuus. Mutta helpompi on toki syyttää jotain ulkopuolista pahaa. Hah, suurimmassa osassa Suomea ei edes ole ma muja ja näillä alueilla on itse asiassa kaikkein heikoimmat tulokset. Osaa teistä vaan ei totuus kiinnosta.
Olemme tutkineet, että PISA-tulokset korreloivat korrelaatiokertoimella 0,8 älykkyysosamäärän kanssa. Sukupolvi X eli vv. 1965-1980 syntyneet omaavat Länsimaissa korkeimman mitatun älykkyysosamäärän, jonka jälkeen älykkyysosamäärä on alentunut 7 pistettä uutta sukupolvea kohden. Älykkyysosamäärä on rajussa laskusuunnassa Länsimaissa, ja tämä selittää 2/3 PISA-tulosten laskusta Länsimaissa.
PISA-tulosten ja ÄO-testitulosten välillä on korrelaatio, mutta molemmat mittaavat osittain samaa asiaa (eli tietynlaista kognitiivista kapasiteettia). Eli korrelaatio ei ole kausaliteetti ja molempien testien tulosten laskun taustalla on todennäköisesti samoja syitä.
Vierailija kirjoitti:
Edelliseen viitaten, täältä voi katsella eri maiden tuloksia kätevästi
https://www.oecd.org/en/data/dashboards/pisa-education-and-skills/perfo…
Hyvin Suomi ottanut kehitysmaat kiinni noissa tuloksissa...
Minun mielestäni perusopetuksessa tulee:
-Opetussuunnitelmasta tulee karsia noin 30-40 prosenttia "turhaa/ylimääräistä" sisältöä pois. Panostus matematiikkaan, äidinkieleen, englantiin ja vapaavalintaisiin kieliin. Nyt oppiaineiden sisällöt ovat järjettömän laajoja yläkoulussa. Mieluummin tarjotaan pienempi määrä tietoa ja hyvät tiedonhankintataidot jatkossa. Se pieni määrä tietoa pitäisi oppia syvällisemmin.
-Valtakunnalliset kokeet ja opetussuunnitelman seuraaminen ympäri maan. Eli opettajien sooloilua pitäisi vähentää. Samat kriteerit, samat tavoitteet ja samat sisällöt. Vaikka tätä ihan hyvistä syistä on Suomessa kasvatustieteissä vastustustettu, on toisaalta niin, että oppilaat eivät ole keskenään tasa-arvoisessa asemassa esimerkiksi peruskoulun päättyessä (ja myöskin koulutuksen saajina). Opettajat voivat tehdä keskenään todella erilaisia kokeitakin ja arvioida oppilaita eri tavoin. Perusopetuksen päättötodistukset eivät esimerkiksi ole keskenään vertailukelpoisia.
-Vaikka puolustan kielten opetusta, nyt on aika luopua pakkoruotsista.