maksamattomien elat.maksujen periminen
hei, ryhdyin vihdoin perimään lasteni isän maksamattomia elatusmaksuja v2000-2003 yht n 1400 e. ja arvatkaa nousiko meteli isän taholta...siksi vetkutinkin asiaa, koska pelkäsin sitä ja pelkään että hän puhuu lapsille (10-14v) . ja että kaikki hankaloituu nyt joksikin aikaa. raskasta. ja ei mies oo maksanut kuin minimijä 3 lapsesta, ja tehnyt montaa työtäkin, silti tekytyy aina köyhäksi. miksiköhän? kyllä raskasta.
Kommentit (6)
-äiti80-:
jonka jälkeen ilmoitin, että jos ei kahden viikon sisällä maksa koko summaa, vien asian suoraan lakimiehelle ja oikeuteen. .
Miksi alat vaatia rahoja, kun tiedät, että siitä sota syttyy ?
Unohda koko raha ja nauti lapsistasi, elämästäsi.
Voi Vekka! Jos isä on velvoitettu elareita maksamaan niin eikö äiti saa siitä pitää kiinni. Ei se raha puussa kasva ja lapset kuluttaa. Taidat itse olla miespuolinen henkilö, jos et niin et kyllä osaa asettua toisen asemaan. Itse en ainakaan hyvää hyvyyttäni " antaisi anteeksi" maksamattomia elareita. Minä myös laitan suoraan ulosottoon jos ei rahoja kuulu, toisaalta me ei ollakaan yhtään minkäänlaisissa väleissä exän kanssa.
tsemppiä ap:lle, pidä kiinni lapsesi oikeuksista!
-HN-
Itsellä sellainen tilanne, että ex on maksanut varmaan ensimmäisen vuoden sitä elatusta mikä kuuluu (määräättiin markka-aikana 1000mk/kk) ja sen jälkeen jos jollakin syyllä maksanut sitä aina vaan vähemmän.
Yhdessä vaiheessa suostuin siihen, että sain minimin, mies maksoi itse 47 euroa/kk ja sossu loput (että siitä tuli se 118 ja risat), koska mies oli psyykkisistä syistä sairauslomalla niin annoin sen verran periksi.
No, annoin viime keväänä vähäksi aikaa periksi, että maksaa 140 euroa (oikea maksu siis 169). Aluksi kyse oli jostakin autolainasta kun oli pakko ostaa uusi auto rikkoutuneen tilalle, että pääsi töihin. Sanoin, että elo/syyskuussa on alettava maksamaan sitä mikä pitää. Ei alkanut.
Taas valitettiin rahapulaa ja annoin periksi, että vuoden loppuun. Vaan eipä ole maksanut vieläkään sitä, mikä pitää. Meni naimisiin ja kuljetaan rehvakkaasti timanttisormukset sormissa, uudella autolla ja nyt on sitten kuulemma asuntokin ostettu! Vaimokin kuulemma tekee vain osa-aikaista työtä... toisellekin lapselleen pitää elarit maksaa ja plaa plaa plaa...
Ja samaan aikaan me asutaan vuokralla, mieheni on ollut jalkaleikkauksestaan asti työtön (nyt sai vähäksi ajaksi töitä) ja minä äitiyslomalla, meidän auto on vm-89... Ja kun MINÄ yritän sanoa, ettei ole rahaa kuule meilläkään, niin siinä vaiheessa ex sulkee korvansa, sanoo joo joo joo ja lopettaa jollain tekosyyllä puhelun.
Minäkään en ole halunnut aiheuttaa riitaa pistämällä ulosottoon. En ymmärrä mitä hän voittaa sillä, että maksaa että 29 euroa vähemmän kun pitää, mutta minulle se on suuri raha. Nyt aion pistää kovan kovaa vastaan ja jos ei maksa sitä mitä pitää, niin pistän se minäkin sitten paperit menemään.
Mikä oikeus hänellä on ajella uusilla autoilla, ostella timanttisormuksia ja asuntoja? Poikansako pitää ne kaikki maksaa? Ehei!
Nyt alan ajatella minäkin, kuten meidän sossun lastenvalvoja sanoi: Ne ovat lapsesi rahoja ja Sinun on ajateltava lapsesi etua. Ole tiukkana vaan!
Tosiaan riittää kun ilmoitat esim. sossun lastensuojeluviranomaiselle mikä on tilanne. Näin tein itse kun oma mies jätti maksamatta elatusmaksuja. Sossu laittoi heti rahat ulosmittaukseen ja asia hoitui heti.Ne rahat on tosiaan tarkoitettu lapsen elatukseen (vaatteet, ruoka jne.) ja olet täysin oikeutettu saamaan ne lapsesi elämistä varten. Kyllä isänkin pitää ottaa vastuu lapsen elättämisestä jos on sellaisen tekemiseen osallistunut. Itse tosiaan tarvitsin jokaikisen pennin aikoinaan, koska olin silloin työttömänä ja tosiaankin tiukoilla.Enkä jaksa ymmärtää näitä ihmisiä, jotka antaa vaan neuvoksi antaa asian olla. Ilmeisesti heillä ei vastaavaa tilannetta ole koskaan ollut tai ovat niiin hyvätuloisia, ettei heitä itseään hetkauttaisi jos elatusmaksut jäävät saamatta!
Jos miehesi suuttuu niin sille ei voi mitään-pidä sinä lapsesi oikeuksista kiinni.
jonka jälkeen ilmoitin, että jos ei kahden viikon sisällä maksa koko summaa, vien asian suoraan lakimiehelle ja oikeuteen. Sanoin myös, että sitten samalla vaadin korotuksia. Mies suuttui, mutta oli ottanut asioista selvää ja tiesi " häviävänsä" , joten maksoi kiltisti rahat muutaman päivän päästä. Kova kovaa vasten.. Ei anneta periksi. Jaksamista sinulle.