IS tänään: Joka kolmas vuonna 1997 syntynyt nainen on saanut Kelan tukea mielenterveyteen. Miehistä joka seitsemäs

Oon tavannut pari 1997 syntynyttä niin ei yllätä.

Juuri näin.. Heikot sortuu elon tiellä.

Feminismi. Naiset ovat entistä tyytymättömiä itseensä naisina ja some ja älypuhelimet viimeistelevät toksisen mikserin

Miksi juuri 1997? Mikä meni pieleen? 

Vierailija kirjoitti:

Feminismi. Naiset ovat entistä tyytymättömiä itseensä naisina ja some ja älypuhelimet viimeistelevät toksisen mikserin

No onhan tuo miesten joka seitsemäs yhtä huolestuttavaa kun tietää että miehillä on paljon suurempi kynnys hakea mt-apua ja todennäköisemmin "hoitavat" ongelmia päihteillä. 

Kysyin tekoälyltä:

Vastaus:

Kirjaudu sisäänRekisteröidy ilmaiseksi

Sinä sanoit:

Mistä tämä johtuu? "Kolmasosa vuonna 1997 syntyneistä naisista on saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa eli Kelan tukemaa psykoterapiaa. Miehistä vastaavaa tukea on saanut noin joka seitsemäs."

ChatGPT sanoi:

Tuollainen luku on mahdollinen, mutta sitä kannattaa tulkita tarkasti. Se ei tarkoita, että kolmasosalla vuonna 1997 syntyneistä naisista olisi ollut mielenterveyden häiriö. Se tarkoittaa, että heistä noin kolmasosa on rekistereissä saanut ainakin jotakin tiettyä Kelan etuutta tai kuntoutusta mielenterveyden tai neurokehityksellisen ongelman perusteella.

Todennäköisesti taustalla on usean asian yhdistelmä:

Mielenterveysongelmien tunnistaminen on lisääntynyt. Esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin sekä ADHD:hen haetaan nykyisin aiempaa useammin diagnoosia ja hoitoa.

Palvelujen käyttö on kasvanut. Kela kertoo, että vuonna 2025 jo noin 75 % sen kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriön tai neurokehityksellisen oireyhtymän perusteella. Kuntoutuspsykoterapiaa sai noin 67 000 ihmistä. KKela

Naiset käyttävät mielenterveyspalveluja miehiä enemmän. Tämä voi liittyä sekä todellisiin sukupuolieroihin mielenterveyden ongelmien yleisyydessä että eroihin siinä, millaisissa tilanteissa haetaan apua, hakeudutaan tutkimuksiin ja päädytään etuuksien piiriin.

Neurokehitykselliset diagnoosit, erityisesti ADHD, ovat lisääntyneet. Jos tilastoon lasketaan neurokirjo mukaan, joukko kasvaa huomattavasti verrattuna pelkkiin esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin.

Luku on kumulatiivinen. Jos henkilö on saanut vaikkapa 25-vuotiaana Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, hän kuuluu tuohon kolmannekseen, vaikka hän olisi myöhemmin täysin työ- ja opiskelukykyinen. Kuntoutuspsykoterapian tarkoitus nimenomaan on tukea työssä tai opinnoissa pysymistä tai niihin siirtymistä. KKela

Sama henkilö voi kuulua useampaan kategoriaan. Esimerkiksi ensin sairauspäivärahalle ja myöhemmin kuntoutuspsykoterapiaan päätynyt henkilö lasketaan silti tässä henkilöpohjaisessa luvussa yhtenä henkilönä, jos kyseessä on "on saanut vähintään yhtä näistä".

Mutta sukupuoliero on todella suuri

Jos luvut ovat suunnilleen 33 % naisilla ja 14 % miehillä, ero ei selity yksinkertaisesti sillä, että "naisilla olisi kaksi kertaa enemmän mielenterveysongelmia". Etuustilasto mittaa paljon muutakin kuin sairauksien todellista esiintyvyyttä.

Esimerkiksi sairauspäivärahan saaminen edellyttää, että sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyttä, kun taas Kelan kuntoutuspsykoterapia edellyttää todettua mielenterveyden häiriötä ja psykiatrin arviota kuntoutuksen tarpeesta. KKela+1

Yksi kiinnostava kysymys onkin, miksi juuri 1997 syntyneillä ero on näin suuri. Siihen vaikuttavat todennäköisesti sekä sukupuolierot mielenterveydessä että se, miten miehet ja naiset hakeutuvat hoitoon ja päätyvät diagnoosien ja Kelan etuuksien piiriin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi juuri 1997? Mikä meni pieleen? 

Tutkittava ryhmä on -97 syntyneitä.  Toki tämä koskee kaikkia lähellä tätä olevia ikäluokkia.

Älylliseen kehitysvammaisuuteen tai neurokehityksellisiin oireyhtymiin liittyvät diagnoosit korostuivat miehillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi juuri 1997? Mikä meni pieleen? 

Tutkittava ryhmä on -97 syntyneitä.  Toki tämä koskee kaikkia lähellä tätä olevia ikäluokkia.

Tässä nimenomaan on nostettu esiin 97 syntyneet. Heistä on löytynyt tuo hälyttävâ fakta

Vierailija kirjoitti:

Älylliseen kehitysvammaisuuteen tai neurokehityksellisiin oireyhtymiin liittyvät diagnoosit korostuivat miehillä.

Mihin linkki hävisi?

kamala määrä. tosin naistenlehtien jututkin syynä nuoret naiset menee massan mukana.

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä:

Vastaus:

Kirjaudu sisäänRekisteröidy ilmaiseksi

Sinä sanoit:

Mistä tämä johtuu? "Kolmasosa vuonna 1997 syntyneistä naisista on saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa eli Kelan tukemaa psykoterapiaa. Miehistä vastaavaa tukea on saanut noin joka seitsemäs."

ChatGPT sanoi:

Tuollainen luku on mahdollinen, mutta sitä kannattaa tulkita tarkasti. Se ei tarkoita, että kolmasosalla vuonna 1997 syntyneistä naisista olisi ollut mielenterveyden häiriö. Se tarkoittaa, että heistä noin kolmasosa on rekistereissä saanut ainakin jotakin tiettyä Kelan etuutta tai kuntoutusta mielenterveyden tai neurokehityksellisen ongelman perusteella.

Todennäköisesti taustalla on usean asian yhdistelmä:

Mielenterveysongelmien tunnistaminen on lisääntynyt. Esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin sekä ADHD:hen haetaan nykyisin aiempaa useammin diagnoosia ja hoitoa.

Palvelujen käyttö on kasvanut. Kela kertoo, että vuonna 2025 jo noin 75 % sen kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriön tai neurokehityksellisen oireyhtymän perusteella. Kuntoutuspsykoterapiaa sai noin 67 000 ihmistä. KKela

Naiset käyttävät mielenterveyspalveluja miehiä enemmän. Tämä voi liittyä sekä todellisiin sukupuolieroihin mielenterveyden ongelmien yleisyydessä että eroihin siinä, millaisissa tilanteissa haetaan apua, hakeudutaan tutkimuksiin ja päädytään etuuksien piiriin.

Neurokehitykselliset diagnoosit, erityisesti ADHD, ovat lisääntyneet. Jos tilastoon lasketaan neurokirjo mukaan, joukko kasvaa huomattavasti verrattuna pelkkiin esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin.

Luku on kumulatiivinen. Jos henkilö on saanut vaikkapa 25-vuotiaana Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, hän kuuluu tuohon kolmannekseen, vaikka hän olisi myöhemmin täysin työ- ja opiskelukykyinen. Kuntoutuspsykoterapian tarkoitus nimenomaan on tukea työssä tai opinnoissa pysymistä tai niihin siirtymistä. KKela

Sama henkilö voi kuulua useampaan kategoriaan. Esimerkiksi ensin sairauspäivärahalle ja myöhemmin kuntoutuspsykoterapiaan päätynyt henkilö lasketaan silti tässä henkilöpohjaisessa luvussa yhtenä henkilönä, jos kyseessä on "on saanut vähintään yhtä näistä".

Mutta sukupuoliero on todella suuri

Jos luvut ovat suunnilleen 33 % naisilla ja 14 % miehillä, ero ei selity yksinkertaisesti sillä, että "naisilla olisi kaksi kertaa enemmän mielenterveysongelmia". Etuustilasto mittaa paljon muutakin kuin sairauksien todellista esiintyvyyttä.

Esimerkiksi sairauspäivärahan saaminen edellyttää, että sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyttä, kun taas Kelan kuntoutuspsykoterapia edellyttää todettua mielenterveyden häiriötä ja psykiatrin arviota kuntoutuksen tarpeesta. KKela+1

Yksi kiinnostava kysymys onkin, miksi juuri 1997 syntyneillä ero on näin suuri. Siihen vaikuttavat todennäköisesti sekä sukupuolierot mielenterveydessä että se, miten miehet ja naiset hakeutuvat hoitoon ja päätyvät diagnoosien ja Kelan etuuksien piiriin.

Hyvä esimerkki siitä että AI antaa todella typeriä vastauksia. 

Tutkimuksen tulos EI OLLUT SE että juuri  1997 syntyneillä olisi paljon ongelmia. Tutkimuksessa otettiin kohdejoukoksi PELKÄSTÄÄN NÄMÄ. Muita ei edes tutkittu! 

Vierailija kirjoitti:

Oon tavannut pari 1997 syntynyttä niin ei yllätä.

Suomella on loistavia tulevaisuuden veronmaksajia 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älylliseen kehitysvammaisuuteen tai neurokehityksellisiin oireyhtymiin liittyvät diagnoosit korostuivat miehillä.

Mihin linkki hävisi?

Sehän on aloituksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä:

Vastaus:

Kirjaudu sisäänRekisteröidy ilmaiseksi

Sinä sanoit:

Mistä tämä johtuu? "Kolmasosa vuonna 1997 syntyneistä naisista on saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa eli Kelan tukemaa psykoterapiaa. Miehistä vastaavaa tukea on saanut noin joka seitsemäs."

ChatGPT sanoi:

Tuollainen luku on mahdollinen, mutta sitä kannattaa tulkita tarkasti. Se ei tarkoita, että kolmasosalla vuonna 1997 syntyneistä naisista olisi ollut mielenterveyden häiriö. Se tarkoittaa, että heistä noin kolmasosa on rekistereissä saanut ainakin jotakin tiettyä Kelan etuutta tai kuntoutusta mielenterveyden tai neurokehityksellisen ongelman perusteella.

Todennäköisesti taustalla on usean asian yhdistelmä:

Mielenterveysongelmien tunnistaminen on lisääntynyt. Esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin sekä ADHD:hen haetaan nykyisin aiempaa useammin diagnoosia ja hoitoa.

Palvelujen käyttö on kasvanut. Kela kertoo, että vuonna 2025 jo noin 75 % sen kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriön tai neurokehityksellisen oireyhtymän perusteella. Kuntoutuspsykoterapiaa sai noin 67 000 ihmistä. KKela

Naiset käyttävät mielenterveyspalveluja miehiä enemmän. Tämä voi liittyä sekä todellisiin sukupuolieroihin mielenterveyden ongelmien yleisyydessä että eroihin siinä, millaisissa tilanteissa haetaan apua, hakeudutaan tutkimuksiin ja päädytään etuuksien piiriin.

Neurokehitykselliset diagnoosit, erityisesti ADHD, ovat lisääntyneet. Jos tilastoon lasketaan neurokirjo mukaan, joukko kasvaa huomattavasti verrattuna pelkkiin esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin.

Luku on kumulatiivinen. Jos henkilö on saanut vaikkapa 25-vuotiaana Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, hän kuuluu tuohon kolmannekseen, vaikka hän olisi myöhemmin täysin työ- ja opiskelukykyinen. Kuntoutuspsykoterapian tarkoitus nimenomaan on tukea työssä tai opinnoissa pysymistä tai niihin siirtymistä. KKela

Sama henkilö voi kuulua useampaan kategoriaan. Esimerkiksi ensin sairauspäivärahalle ja myöhemmin kuntoutuspsykoterapiaan päätynyt henkilö lasketaan silti tässä henkilöpohjaisessa luvussa yhtenä henkilönä, jos kyseessä on "on saanut vähintään yhtä näistä".

Mutta sukupuoliero on todella suuri

Jos luvut ovat suunnilleen 33 % naisilla ja 14 % miehillä, ero ei selity yksinkertaisesti sillä, että "naisilla olisi kaksi kertaa enemmän mielenterveysongelmia". Etuustilasto mittaa paljon muutakin kuin sairauksien todellista esiintyvyyttä.

Esimerkiksi sairauspäivärahan saaminen edellyttää, että sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyttä, kun taas Kelan kuntoutuspsykoterapia edellyttää todettua mielenterveyden häiriötä ja psykiatrin arviota kuntoutuksen tarpeesta. KKela+1

Yksi kiinnostava kysymys onkin, miksi juuri 1997 syntyneillä ero on näin suuri. Siihen vaikuttavat todennäköisesti sekä sukupuolierot mielenterveydessä että se, miten miehet ja naiset hakeutuvat hoitoon ja päätyvät diagnoosien ja Kelan etuuksien piiriin.

Hyvä esimerkki siitä että AI antaa todella typeriä vastauksia. 

Tutkimuksen tulos EI OLLUT SE että juuri  1997 syntyneillä olisi paljon ongelmia. Tutkimuksessa otettiin kohdejoukoksi PELKÄSTÄÄN NÄMÄ. Muita ei edes tutkittu! 

AI taitaa tietää paljon paremmin kuin sä tässä asiassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi juuri 1997? Mikä meni pieleen? 

Tutkittava ryhmä on -97 syntyneitä.  Toki tämä koskee kaikkia lähellä tätä olevia ikäluokkia.

Tässä nimenomaan on nostettu esiin 97 syntyneet. Heistä on löytynyt tuo hälyttävâ fakta

Ei vaan tutkimuskohteena oli vain tuo. Ei tiedetä onko yhtä paljon vai jopa enemmän 1996 tai 1998 syntyneillä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi juuri 1997? Mikä meni pieleen? 

Tämä minuakin kiinnostaisi tietää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tekoälyltä:

Vastaus:

Kirjaudu sisäänRekisteröidy ilmaiseksi

Sinä sanoit:

Mistä tämä johtuu? "Kolmasosa vuonna 1997 syntyneistä naisista on saanut mielenterveyteen tai neurokirjoon liittyvää sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä tai Kelan kuntoutuspsykoterapiaa eli Kelan tukemaa psykoterapiaa. Miehistä vastaavaa tukea on saanut noin joka seitsemäs."

ChatGPT sanoi:

Tuollainen luku on mahdollinen, mutta sitä kannattaa tulkita tarkasti. Se ei tarkoita, että kolmasosalla vuonna 1997 syntyneistä naisista olisi ollut mielenterveyden häiriö. Se tarkoittaa, että heistä noin kolmasosa on rekistereissä saanut ainakin jotakin tiettyä Kelan etuutta tai kuntoutusta mielenterveyden tai neurokehityksellisen ongelman perusteella.

Todennäköisesti taustalla on usean asian yhdistelmä:

Mielenterveysongelmien tunnistaminen on lisääntynyt. Esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireisiin sekä ADHD:hen haetaan nykyisin aiempaa useammin diagnoosia ja hoitoa.

Palvelujen käyttö on kasvanut. Kela kertoo, että vuonna 2025 jo noin 75 % sen kuntoutujista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriön tai neurokehityksellisen oireyhtymän perusteella. Kuntoutuspsykoterapiaa sai noin 67 000 ihmistä. KKela

Naiset käyttävät mielenterveyspalveluja miehiä enemmän. Tämä voi liittyä sekä todellisiin sukupuolieroihin mielenterveyden ongelmien yleisyydessä että eroihin siinä, millaisissa tilanteissa haetaan apua, hakeudutaan tutkimuksiin ja päädytään etuuksien piiriin.

Neurokehitykselliset diagnoosit, erityisesti ADHD, ovat lisääntyneet. Jos tilastoon lasketaan neurokirjo mukaan, joukko kasvaa huomattavasti verrattuna pelkkiin esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin.

Luku on kumulatiivinen. Jos henkilö on saanut vaikkapa 25-vuotiaana Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, hän kuuluu tuohon kolmannekseen, vaikka hän olisi myöhemmin täysin työ- ja opiskelukykyinen. Kuntoutuspsykoterapian tarkoitus nimenomaan on tukea työssä tai opinnoissa pysymistä tai niihin siirtymistä. KKela

Sama henkilö voi kuulua useampaan kategoriaan. Esimerkiksi ensin sairauspäivärahalle ja myöhemmin kuntoutuspsykoterapiaan päätynyt henkilö lasketaan silti tässä henkilöpohjaisessa luvussa yhtenä henkilönä, jos kyseessä on "on saanut vähintään yhtä näistä".

Mutta sukupuoliero on todella suuri

Jos luvut ovat suunnilleen 33 % naisilla ja 14 % miehillä, ero ei selity yksinkertaisesti sillä, että "naisilla olisi kaksi kertaa enemmän mielenterveysongelmia". Etuustilasto mittaa paljon muutakin kuin sairauksien todellista esiintyvyyttä.

Esimerkiksi sairauspäivärahan saaminen edellyttää, että sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyttä, kun taas Kelan kuntoutuspsykoterapia edellyttää todettua mielenterveyden häiriötä ja psykiatrin arviota kuntoutuksen tarpeesta. KKela+1

Yksi kiinnostava kysymys onkin, miksi juuri 1997 syntyneillä ero on näin suuri. Siihen vaikuttavat todennäköisesti sekä sukupuolierot mielenterveydessä että se, miten miehet ja naiset hakeutuvat hoitoon ja päätyvät diagnoosien ja Kelan etuuksien piiriin.

Hyvä esimerkki siitä että AI antaa todella typeriä vastauksia. 

Tutkimuksen tulos EI OLLUT SE että juuri  1997 syntyneillä olisi paljon ongelmia. Tutkimuksessa otettiin kohdejoukoksi PELKÄSTÄÄN NÄMÄ. Muita ei edes tutkittu! 

AI taitaa tietää paljon paremmin kuin sä tässä asiassa

Ai kirjoitti näin Yksi kiinnostava kysymys onkin, miksi juuri 1997 syntyneillä ero on näin suuri 

Eihän tuossa ole mitään järkeä koska eihän me tiedetä onko ero jopa suurempi muilla. Muita ei tutkittu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi juuri 1997? Mikä meni pieleen? 

Tutkittava ryhmä on -97 syntyneitä.  Toki tämä koskee kaikkia lähellä tätä olevia ikäluokkia.

Tässä nimenomaan on nostettu esiin 97 syntyneet. Heistä on löytynyt tuo hälyttävâ fakta

Ei vaan tutkimuskohteena oli vain tuo. Ei tiedetä onko yhtä paljon vai jopa enemmän 1996 tai 1998 syntyneillä. 

Tämä on tullut  97 syntyneissä tässä tutkimuksessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi juuri 1997? Mikä meni pieleen? 

Tämä minuakin kiinnostaisi tietää.

Ei mikään. Tuo oli tutkimuksen AINOA ryhmä joka tutkittiin. Ei ollut minkäänlaista vertailua muihin ikäryhmiin.