Miten toteutetaan perheessä sama elintaso molemmille, jos toinen on yksinkertaisesti rikkaampi?

Maija alkaa maksamaan suhteessa enemmän talon kuluista kuin Matti, niin se tasaa tilannetta. 

Me tehtiin niin, että omistan talosta isomman prosenttiosuuden. Lainanmaksu siis loppuu samaan aikaan molemmilla, mutta jos erotaan ja myydään talo niin minä saan siitä enemmän rahaa maksamani osuuden mukaan. 

Eroaminen ja uusi pariutumisyritys omantasoisen kumppanin kanssa. 

Matti ja Maija järjestävät elämänsä omalla tavallaan. Paula ja Pentti omalla tavallaan, ja Mauri ja Minttukin omalla tavallaan. Ei ole mitään yleistä ja oikeaa tapaa.

Vierailija kirjoitti:

Maija alkaa maksamaan suhteessa enemmän talon kuluista kuin Matti, niin se tasaa tilannetta. 

Omakotitalon kulut on sen verran pienet, että vaikka toinen maksaa kaiken, se toinen säästää ehkä 100-150e kuussa. Tasaa se toki vähän, mutta ei paljon

Vierailija kirjoitti:

Me tehtiin niin, että omistan talosta isomman prosenttiosuuden. Lainanmaksu siis loppuu samaan aikaan molemmilla, mutta jos erotaan ja myydään talo niin minä saan siitä enemmän rahaa maksamani osuuden mukaan. 

Entä Maijan ja Matin tapauksessa? Vaikka Matin laina loppuisi nyt, tulot on sitten molemmilla samat, mutta toisella säästöt 0 ja toisella isot

Kumpikin asuu omissa osoitteissaan ja nähdään silloin kun kummallekin sopii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maija alkaa maksamaan suhteessa enemmän talon kuluista kuin Matti, niin se tasaa tilannetta. 

Omakotitalon kulut on sen verran pienet, että vaikka toinen maksaa kaiken, se toinen säästää ehkä 100-150e kuussa. Tasaa se toki vähän, mutta ei paljon

Pienituloisemmalle puolisolle se on paljon. Se on vaikka 1800€ enemmän asuntolainalyhennykseen vuodessa. 

Jos Maija maksaa vielä yhteisiä menoja, hankintoja ja huvituksia niin aletaan olla samassa elintasossa. Ellei Maija nyt sitten ole oikeasti sikarikas, jolloin hän voisi helposti vaikka kuitata sen Matin lainan kokonaan pois. 

Miksi elintasoksi katsotaan aina rahan tuhlaaminen? Avioliittolaki ei edellytä yhteistä elintasoa eikä edes vaadi, että rikkaamman on avioliiton aikana annettava tasinkoa. 

Meillä mies on huimasti minua rikkaampi, mutta ostaa punalaputettuja tuotteita ja ajaa 12 vuotta vanhalla autolla. Varansa ovat osakkeissa, rahastoissa ja kiinteistöissä. Minulla keskituloisella on 2 vuotta sitten ostettu auto ja ruokana luomua. En mitenkään keksi, miksi miehen tulee elää minun tavallani tai minun miehen tavalla vain siksi, että olemme naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me tehtiin niin, että omistan talosta isomman prosenttiosuuden. Lainanmaksu siis loppuu samaan aikaan molemmilla, mutta jos erotaan ja myydään talo niin minä saan siitä enemmän rahaa maksamani osuuden mukaan. 

Entä Maijan ja Matin tapauksessa? Vaikka Matin laina loppuisi nyt, tulot on sitten molemmilla samat, mutta toisella säästöt 0 ja toisella isot

Niin? Sama elintaso ei tarkoita sitä, että molemmilla olisi yhtä paljon säästöjä, vaan että arjessa eletään samalla laadulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maija alkaa maksamaan suhteessa enemmän talon kuluista kuin Matti, niin se tasaa tilannetta. 

Omakotitalon kulut on sen verran pienet, että vaikka toinen maksaa kaiken, se toinen säästää ehkä 100-150e kuussa. Tasaa se toki vähän, mutta ei paljon

Pienituloisemmalle puolisolle se on paljon. Se on vaikka 1800€ enemmän asuntolainalyhennykseen vuodessa. 

Jos Maija maksaa vielä yhteisiä menoja, hankintoja ja huvituksia niin aletaan olla samassa elintasossa. Ellei Maija nyt sitten ole oikeasti sikarikas, jolloin hän voisi helposti vaikka kuitata sen Matin lainan kokonaan pois. 

Tuo tulkitaan lahjaksi, ei siis kannata.

Vierailija kirjoitti:

Me tehtiin niin, että omistan talosta isomman prosenttiosuuden. Lainanmaksu siis loppuu samaan aikaan molemmilla, mutta jos erotaan ja myydään talo niin minä saan siitä enemmän rahaa maksamani osuuden mukaan. 

Paitsi erotilanteessa toinen alkaa hankalaksi ja omaisuus pistetään 50/50.

Älä huoli, rakkauteen ja kunnioitukseen perustuvissa suhteissa tuollaisesta ei saada ongelmaa väännettyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me tehtiin niin, että omistan talosta isomman prosenttiosuuden. Lainanmaksu siis loppuu samaan aikaan molemmilla, mutta jos erotaan ja myydään talo niin minä saan siitä enemmän rahaa maksamani osuuden mukaan. 

Paitsi erotilanteessa toinen alkaa hankalaksi ja omaisuus pistetään 50/50.

No ei pistetä. Tehtiin avioehto kuten kaikki aikuiset ihmiset joilla on toisistaan eroavat omaisuudet. 

Sama elintaso saadaan helposti, kun eletään mahdollisimman köyhästi. Asutaan vuokralla laitakaupungin yksiössä, käytetään julkisia kulkuvälineitä, ostetaan punalaputettuja tuotteita, lomaillaan kotikaupungissa jne. Paremmintienaava sijoittaa tulonsa, ne eivät näy elintasossa.

Avioliitto ei tarkoita sitä, että voi ulosmitata puolison omaisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maija alkaa maksamaan suhteessa enemmän talon kuluista kuin Matti, niin se tasaa tilannetta. 

Omakotitalon kulut on sen verran pienet, että vaikka toinen maksaa kaiken, se toinen säästää ehkä 100-150e kuussa. Tasaa se toki vähän, mutta ei paljon

Pienituloisemmalle puolisolle se on paljon. Se on vaikka 1800€ enemmän asuntolainalyhennykseen vuodessa. 

Jos Maija maksaa vielä yhteisiä menoja, hankintoja ja huvituksia niin aletaan olla samassa elintasossa. Ellei Maija nyt sitten ole oikeasti sikarikas, jolloin hän voisi helposti vaikka kuitata sen Matin lainan kokonaan pois. 

Tuo tulkitaan lahjaksi, ei siis kannata.

Aviopuolisoiden välillä ei ole mitään lahjoja, voitte siirtää rahaa välillänne ihan miten tahdotte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maija alkaa maksamaan suhteessa enemmän talon kuluista kuin Matti, niin se tasaa tilannetta. 

Omakotitalon kulut on sen verran pienet, että vaikka toinen maksaa kaiken, se toinen säästää ehkä 100-150e kuussa. Tasaa se toki vähän, mutta ei paljon

Pienituloisemmalle puolisolle se on paljon. Se on vaikka 1800€ enemmän asuntolainalyhennykseen vuodessa. 

Jos Maija maksaa vielä yhteisiä menoja, hankintoja ja huvituksia niin aletaan olla samassa elintasossa. Ellei Maija nyt sitten ole oikeasti sikarikas, jolloin hän voisi helposti vaikka kuitata sen Matin lainan kokonaan pois. 

Tässä esimerkkitapauksessa molemmilla on samat tulot

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maija alkaa maksamaan suhteessa enemmän talon kuluista kuin Matti, niin se tasaa tilannetta. 

Omakotitalon kulut on sen verran pienet, että vaikka toinen maksaa kaiken, se toinen säästää ehkä 100-150e kuussa. Tasaa se toki vähän, mutta ei paljon

Pienituloisemmalle puolisolle se on paljon. Se on vaikka 1800€ enemmän asuntolainalyhennykseen vuodessa. 

Jos Maija maksaa vielä yhteisiä menoja, hankintoja ja huvituksia niin aletaan olla samassa elintasossa. Ellei Maija nyt sitten ole oikeasti sikarikas, jolloin hän voisi helposti vaikka kuitata sen Matin lainan kokonaan pois. 

Tuo tulkitaan lahjaksi, ei siis kannata.

Laina yhteisiin nimiin, Maija maksaa lainan pois. Avioehtoon ylös että talo menee erossa puoliksi. Avioliitossa nämä jutut saa kyllä kierrettyä. 

Toisaalta, lahjavero on pienempi maksettava Matille kuin koko asuntolaina. 

Sama jankutus jatkuu.

Pariskunnat sopii keskenään miten asiansa hoitavat, ei siihen ole mitään yleistä ohjetta.

No esimerkiksi kaverin mies tienaa tooosi paljon ja kaveri ei mitään. Mies siis maksaa kaiken ja just nyt tulossa kallis matka kavereiden kanssa jonka tämä mies tietenkin maksaa. Asuvat ulkomailla ja ovat naimisissa. Mies kustantaa osan kavereiden kuluista myös. Tämä lienee ongelma vain jos nainen on rikkaampi.Hyvälle miehelle on itsestään selvää, että omat rahat on yhteiset ja halutaan tarjota puolisolle kivoja juttuja.