10-vuotiaalla masennus?
Nyt on kyllä meillä hankala tilanne. Lapsi on usein keväisin tosi kiukkunen, väsynyt ja hermostunut. Ja kun kesää mennään eteenpäin tilanne helpottaa ja viimeistään kpulun alettua elokuussa kaikki näyttää taas hyvältä.
Nyt tänä keväänä ja etenkin nyt jo koulunkin loputtua huono olo, kiukkuisuus ja välillä jopa itkuisuus ei mene ohi. Lapsi itse sanoo, ettei tiedä mikä häntä vaivaa, ärsyttää vaan kaikki.
Ollaan jo aiemmin puhuttu lääkäriin menemisestä ja perheneuvolaan menemisestä asian vuoksi. Lapsella ei ole autismia eikä adhdta, nämä tutkittu jo aiemmin.
Kavereita on ja kouluu sujuu todella hyvin.
Mitä luulette, onko tämä vain kevään tuomaa stressiä ja paineiden purkautumista (todistus aina jännittää) vai merkki "kevätmasennuksesta" vai ihan normaalia iän tuomaa esiesimurroskoukkua? Ja mitähän apua tähän voisi saada, jos lähden lääkäriin? Olen hieman ihmeissäni, mutta jotain ammattilaisen vinkkejä olisi kyllä hyvä saada.
Kyseessä poika, jos merkitystä.
Kommentit (26)
Koska kyse on tästä palstasta.. ..monen ongelmat johtuvat isän mallin puutteesta. Toki vaivaan on tarjolla paljon hyvää lapsen suorituskykyä parantavaa lääkitystä.
Obko mahdollista, että pojallesi rutiinit ovat tärkeitä? PÄivässä pitää olla järjestys : koulu, harrastukset yms? Ja kun tilanne muuttuu voi koulujännityksen helpottamisen lisäksi tuntua myös epävarmalta olla tekemättä mitään?
Lapsella ei ole autismia eikä adhdta, nämä tutkittu jo aiemmin.
??? Eihän niitä nyt sentään oletuusarvoisesti tutkita mutta kuitenkin kirjoitat hoomoilasena.
Älä missään tapauksessa vie poikaasi lääkärille! Tuossa aivojen kehityksen vaiheessa lääkitys tekee todella paljon vahinkoa. Nuoren anhedonia on tyypillistä ja tärkeintä on opettaa hänet hallitsemaan sitä tunnetta. Tyhmintä on keksiä koko ajan jotain uutta virikettä.
Kiukkuilu ja masennus on eri asioita.
Jos sillä on kivi kengässä.
Mä veisin lapseni lääkäriin noilla spekseillä. Hänellä on ollut paha olo pitkäaikaisesti/toistuvasti, ja teitä huolettaa. Lähtisin soittelemaan terveysneuvontaan jo tänään. Siitähän se asian selvittely lähtee.
Esimurrosikä? Murrosikä alkaa koko ajan aiemmin.
Miksi autismi ja ADHD on testattu??
Poika, saattaa käyttää päihteitä?
T.Sonja
Vanhemmat riitelevät, kotona hirvittävä ilmapiiri.
Vierailija kirjoitti:
Mä veisin lapseni lääkäriin noilla spekseillä. Hänellä on ollut paha olo pitkäaikaisesti/toistuvasti, ja teitä huolettaa. Lähtisin soittelemaan terveysneuvontaan jo tänään. Siitähän se asian selvittely lähtee.
Samalla tuhoaa lapsen tulevaisuuden: hän ei koskaan pääse erinäisiin ammatteihin, ei tule ikinä saamaan henkivakuutusta jne.
Mulla alkoi masennus 9-vuotiaana, johtui hirveästä opettajasta, jonka tunneilla oli erittäin ahdistava ilmapiiri.
Itsemurha-ajatuksia tuli ja koulupelkoa. Kieltäysyin menemästä kouluun, esitin sairasta. Katkaisin välit moniin kavereihin.
Lapseni oli tuollainen kakkosluokan kevään ja jälkeenpäin, pari vuotta myöhemmin, sanoi, että oli kaverihuolia, kärsi toisten riitelystä ja siitä kun piti puolia valita ja pelkäsi, että joku suuttuu. Oli myös tajunnut, että oli hitaampi juoksija kuin muut, eikä halunnut siksi mennä leikkeihin mukaan. Nyt kaveriasiat ovat kunnossa ja kaikki on hyvin.
Käykää mittauttamassa vitamiinit. Lapsella voi olla vaikka raudanpuute, jos äidillä on ollut sellainen raskausaikana. Myös B12, D ja Folaatti kannattaa tarkistas.
Eli menkää sinne lääkäriin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä veisin lapseni lääkäriin noilla spekseillä. Hänellä on ollut paha olo pitkäaikaisesti/toistuvasti, ja teitä huolettaa. Lähtisin soittelemaan terveysneuvontaan jo tänään. Siitähän se asian selvittely lähtee.
Samalla tuhoaa lapsen tulevaisuuden: hän ei koskaan pääse erinäisiin ammatteihin, ei tule ikinä saamaan henkivakuutusta jne.
Pitääkö tämä paikkansa? Eli että jos hakee 10veenä apua tilanteeseen niin samantien seinä nousee eteen?
Jos menee perheneuvolaan, tuskin siellä heti lyödään masennusdiagnoosia kantaan?
Omalla teinipojalla tuo tulee ja menee, pahimmillaan oli 10-vuotiaana ja tuolloin oli itsetuhoisiakin ajatuksia. Käyty lääkärissä, jossa todettiiin, että ei ole riittävän huonossa kunnossa, että pääsisi lasten/nuorten psykiatriselle polille. Sinne on kuulemma niin paljon jonoa. Vien kyllä yksityiselle, jos vielä menee yhtä pahaksi.
Sanoit, että lapsi on "usein keväisin" kiukkuinen. Onko hän siis esimerkiksi jokaisena kouluvuonna käynyt läpi tämän saman vaiheen, eli useampana vuonna?
Näkeekö hän ystäviään myös kesällä, onko lomalla harrastuksia tai muuta tuttua tekemistä?
Usein keväisin alkaa tämä. Eli kun tietää, että kohta pitää olla enemmän kotona.
Aikuisilla on paljon kevätmasennusta, kevät on itsemurhatilastojen huippukohta.
Lapselle voi tulla inhottava tyhjyyden tunne, kun luonto kukoistaa ja valoa riittää mutta oma mieli ei tulvikaan positiivista tunnetta eikä keho ole täynnä energiaa. Kevät on täynnä juhlia ja sitä koulussa suorittamista, kunnes se päättyy kevätjuhlaan. Rutiiniton, pitkä kesä voi ajatuksena ensin masentaa ja kavereita voi olla ikävä. Myös toisten puheet matkustelusta ja hauskoista elämänmuutoksista voivat luoda lapselle ulkopuolisuudentunnetta.
Lapsilla ei ole samaa ajankäsitystä kuin aikuisilla eikä tulevaisuuden ajattelu luonnistu samalla lailla. Lapsen elämä voi tuntua haahuilevalta ja tyhjältä, kun koulun päätyttyä ei ole selvää roolia tai velvollisuuksia.
Miehen mallin puutetya