"Aurinkopaneelien hankinnan taloudellinen hyöty jää usein paljon alun perin luvattua pienemmäksi. "
En pysty lukemaan, joten mistä tämä johtuu? Itse epäilen työn kustannuksia, koska paneelithan ovat todella halpoja nykyään.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/5197aeaf-b9dd-4869-91e3-2cc3fb0c8d…
Kommentit (9)
Aurinko paistaa Suomessa niin harvoin.
En voi lukea juttua mutta luulen että kyseessä on yksinkertaisesti se että laskennallinen hyöty perustuu aina ihanteellisiin olosuhteisiin. Että paneelit tuottaisi aina sen mitä ne voivat laskennallisesti tuottaa, ja sen saisi maksimaalisesti hyödynnettyä omaan käyttöön. Käytännössä paneelit eivät tuota sitä mitä niiden laskennallisesti pitäisi, ja harva saa hyödynnettyä kaiken tuoton omaan käyttöönsä (tuottoa on eniten kesällä jolloin sähkönkulutus on pienintä). Sähköauto on varmaan ainut tapa varmistaa että saisi kaiken paneeleiden tuoton omaan käyttöön, mutta silloinkin sen auton pitäisi olla latauksessa päiväsaikaan kun tuottoa on. Useimmat liikkuu sillä autolla päiväsaikaan, esim. töihin.
Usein myös äänessä kannattamattomuudesta on ne jotka ovat menneet jonkun koijarin lankaan ja mennyt ostamaan älyttömän kalliin järjestelmän.
Vierailija kirjoitti:
En voi lukea juttua mutta luulen että kyseessä on yksinkertaisesti se että laskennallinen hyöty perustuu aina ihanteellisiin olosuhteisiin. Että paneelit tuottaisi aina sen mitä ne voivat laskennallisesti tuottaa, ja sen saisi maksimaalisesti hyödynnettyä omaan käyttöön. Käytännössä paneelit eivät tuota sitä mitä niiden laskennallisesti pitäisi, ja harva saa hyödynnettyä kaiken tuoton omaan käyttöönsä (tuottoa on eniten kesällä jolloin sähkönkulutus on pienintä). Sähköauto on varmaan ainut tapa varmistaa että saisi kaiken paneeleiden tuoton omaan käyttöön, mutta silloinkin sen auton pitäisi olla latauksessa päiväsaikaan kun tuottoa on. Useimmat liikkuu sillä autolla päiväsaikaan, esim. töihin.
Harmi ettei edullista akkutekniikkaa ole saatu markkinoille. Akut kuluvat käytössä, joten niitä pitäisi uusia usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi lukea juttua mutta luulen että kyseessä on yksinkertaisesti se että laskennallinen hyöty perustuu aina ihanteellisiin olosuhteisiin. Että paneelit tuottaisi aina sen mitä ne voivat laskennallisesti tuottaa, ja sen saisi maksimaalisesti hyödynnettyä omaan käyttöön. Käytännössä paneelit eivät tuota sitä mitä niiden laskennallisesti pitäisi, ja harva saa hyödynnettyä kaiken tuoton omaan käyttöönsä (tuottoa on eniten kesällä jolloin sähkönkulutus on pienintä). Sähköauto on varmaan ainut tapa varmistaa että saisi kaiken paneeleiden tuoton omaan käyttöön, mutta silloinkin sen auton pitäisi olla latauksessa päiväsaikaan kun tuottoa on. Useimmat liikkuu sillä autolla päiväsaikaan, esim. töihin.
Harmi ettei edullista akkutekniikkaa ole saatu markkinoille. Akut kuluvat käytössä, joten niitä pitäisi uusia usein.
Lifepossa 10 vuoden jälkeen 80 kapasiteetista jäljellä, joten en puhuisi mistään usein uusimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi lukea juttua mutta luulen että kyseessä on yksinkertaisesti se että laskennallinen hyöty perustuu aina ihanteellisiin olosuhteisiin. Että paneelit tuottaisi aina sen mitä ne voivat laskennallisesti tuottaa, ja sen saisi maksimaalisesti hyödynnettyä omaan käyttöön. Käytännössä paneelit eivät tuota sitä mitä niiden laskennallisesti pitäisi, ja harva saa hyödynnettyä kaiken tuoton omaan käyttöönsä (tuottoa on eniten kesällä jolloin sähkönkulutus on pienintä). Sähköauto on varmaan ainut tapa varmistaa että saisi kaiken paneeleiden tuoton omaan käyttöön, mutta silloinkin sen auton pitäisi olla latauksessa päiväsaikaan kun tuottoa on. Useimmat liikkuu sillä autolla päiväsaikaan, esim. töihin.
Harmi ettei edullista akkutekniikkaa ole saatu markkinoille. Akut kuluvat käytössä, joten niitä pitäisi uusia usein.
Lifepossa 10 vuoden jälkeen 80 kapasiteetista jäljellä, joten en puhuisi mistään usein uusimisesta.
Sulle on sattunut hyvä akkupaketti. Tuo on tuuripeliä millaisen akuston ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Usein myös äänessä kannattamattomuudesta on ne jotka ovat menneet jonkun koijarin lankaan ja mennyt ostamaan älyttömän kalliin järjestelmän.
Niin no. Mä en maksanut omasta "laitoksestani" kuin viitisen tonnia. Oma ostosähkön määrä on tippunut 3000 kWh vuodessa, mikä tarkoittaa mun sähkösopimuksella noin 500 euron säästöä vuodessa. Loput n. 2000 kwh menee myyntiin pörssisähkön hinnoilla, jotka kesällä parhaimpaan tuottoaikaan on jopa miinusmerkkisiä. Käytännössä ylituotannon myynti on yhtä tyhjän kanssa. Suurimman hyödyn saisi kun pystyisi itse käyttämään kaiken tuotannon, mutta vettäkään ei voi määräänsä enempää lämmittää.
Mikä tuossa jutun lukemisessa on niin vaikeata
Worked for 1m 32s
Kauppalehden jutun pääviesti on, että aurinkopaneelien takaisinmaksuaika on Suomessa usein selvästi pidempi kuin myyjien laskelmissa luvataan.
Keskeiset havainnot:
Myyjät ovat saattaneet luvata 6-10 vuoden takaisinmaksuaikoja, mutta laskelmissa on käytetty liian korkeaa ylijäämäsähkön myyntihintaa. Esimerkiksi kahdeksan senttiä kilowattitunnilta ei vastaa nykytilannetta.
Aurinkopaneelit tuottavat eniten kesällä ja keskellä päivää, jolloin pörssisähkö on yleensä halvimmillaan. Siksi paneelien tuottaman sähkön rahallinen arvo jää yllättävän pieneksi.
Ylijäämäsähköstä saa yleensä vain spot-hinnan vähennettynä sähköyhtiön marginaalilla. Sen myyminen on paljon vähemmän kannattavaa kuin sähkön käyttäminen itse.
Kauppalehden esimerkissä 12 paneelin järjestelmä tuottaisi lähes 5 000 kWh vuodessa. Noin 7 000 euron järjestelmä säästäisi vuoden 2025 hinnoilla vain noin 394 euroa vuodessa, jolloin takaisinmaksuaika olisi lähes 18 vuotta.
Todellinen tulos voisi olla vielä heikompi, koska esimerkkilaskelma oletti käytännössä kaiken tuotetun sähkön hyödyntämisen. Todellisuudessa esimerkiksi sähköautoa ja käyttövettä saatetaan ladata tai lämmittää yöllä.
Eräässä todellisessa omakotitaloesimerkissä 7 750 euron paneelijärjestelmän hyöty oli kuudessa vuodessa vain 1 422 euroa. Takaisinmaksuajaksi arvioitiin noin 33 vuotta.
Asiantuntijoiden mukaan alle kymmenen vuoden takaisinmaksuaika on useimmissa tavallisissa kohteissa epärealistinen. Hyvässä tapauksessa voidaan päästä noin 8-15 vuoteen, jos järjestelmä hankitaan edullisesti ja suuri osa sähköstä käytetään itse heti tuotantohetkellä.
Kannattavuutta parantavat erityisesti:
järjestelmän mitoittaminen oman päiväkulutuksen mukaan
sähköauton, käyttöveden ja muiden suurten kulutusten siirtäminen aurinkoisille tunneille
korkeat sähkönsiirtomaksut, koska itse tuotetusta sähköstä vältetään myös siirto ja sähkövero
taloyhtiön energiayhteisö, jolloin tuotantoa voidaan käyttää myös asuntojen kulutukseen
tilanne, jossa mökille ei muuten tarvitsisi rakentaa kallista sähköverkkoliittymää.
Kannattavuus voi tulevaisuudessa heikentyä lisää. Jos Suomeen rakennetaan paljon uutta aurinkovoimaa, sähköä tuotetaan valtavasti juuri samoina aurinkoisina tunteina. Tällöin kesäpäivien sähkön hinta voi painua lähelle nollaa. Aalto-yliopiston tutkimuksessa aurinkosähkön tuottajien saama hinta saattoi pahimmillaan jäädä noin 40 prosenttiin sähkön keskimääräisestä hinnasta.
Johtopäätös: aurinkopaneelit voivat pienentää sähkölaskua, mutta niitä ei kannata ostaa myyjän ilmoittaman takaisinmaksuajan perusteella. Puhtaasti taloudellisena sijoituksena ne voivat olla vaatimattomia, ellei omaa sähkönkulutusta pystytä ajoittamaan hyvin tuotantohetkiin. Realistinen laskelma kannattaa tehdä tuntikohtaisella kulutusdatalla ja ilman oletusta korkeasta ylijäämäsähkön hinnasta.
Mökillä hyöty on ainakin suuri verrattuna, jos olis ottanut sähkön ja maksaisi sitä joka kuukausi.