Kun toinen ei halua koiraa
Kuinka olette ratkaisseet tilanteen kun haluaisit koiran mutta puolisosi on sitä vastaan?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hankkii koiran, sukulaiset joutuvat usein hoitamaan koiraa, koska omistajalla ei ole rahaa yksityiseen koiranhoitajaan, ja sukulaiset eivät kehtaa kieltäytyä. Koira on kotona 24/7/365-periaattella, joten jo ottovaiheessa voi unohtaa kaikki lomat ja päivää pitemmät reissut. Orjanakin voi olla hauskempaa.
Naulan kantaan ja kun sukulaisia eikä ystäviä juurikaan ole, jää sen koiran hoito usein sille, joka ei koiraa alunperin halunnut.
Me ostettiin retkipaku pitkälti koirien takia. Aivan superhelppoa mennä ja reissata, käydä keikoilla, sukuloimassa, kiertää Suomea ja muitakin maita koirien kanssa 😊 Sukulaisia ja ystäviäkin on, mutta miksi jättäisimme koirat heille?
Sivusta kyselen että miten kesällä toimii käytännössä tuo? Ollaan hommaamassa retkipakua ja pohdittu että olisi erillinen ilmastointilaite. Vai otatteko kauppaankin mukaan vsi käyttekö vuorotellen?
Menee jos asian vierestä, mutta meillä oli kissat monta kesää asuntovaunussa, ja ilmastointilaite tai ilmalämpöpumppu on totta kai tarpeen, niin eläinten kuin ihmistenkin kannalta (muutenhan nuo ovat auringossa ihan pätsejä) - ja jos ei halua just nimenomaan pakua, niin kehotan harkitsemaan vaunua, jonka voi jättää leirintäalueelle ja eläimet odottamaan, kun lähtee irtoautolla kauppaan tai retkelle tai minne ikinä. Paku kun pitää pakata matkakuntoon ja poistua leiripaikalta, jos missään haluaa käydä, ja aloittaa taas alusta, kun tulee takaisin. Vaunusta ei myöskään mene kalliita ajoneuvoveroja, ja vakuutuksetkin ovat suhteessa halpoja.
Joo, ollaan nyt soudeltu puoleen ja toiseen että paku vai vaunu. Pitäisi vaihtaa käyttö/harrasteautoista toinen johonkin vetovehkeeseen mutta se menisi varmaan niin että olisi kolmas auto kuitenkin pihassa.
Sitäkin kun talliin ei silloin kaikki mahdu.
Suurin on kun homeisia vaunuja on melkeen uusissakin, että miten sen kuivan löytää?
Vierailija kirjoitti:
Sitten ei oteta koiraa. Olen todella eläinrakas ja pidän koiristakin, mutta lapsuudenperheessäni koettujen koiratraumojen takia en sellaista aikuisena tule ottamaan. En siis oikeasti pystyisi asumaan koiran kanssa samassa taloudessa.
Hetkonen, miksi alapeukut? Ei siis ole mitään koiria vastaan, rakastan niitäkin ihan kuin kaikkia muitakin eläimiä, mutta omaa en vaan pysty ottamaan. Mikä ongelma tässä on? -sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hankkii koiran, sukulaiset joutuvat usein hoitamaan koiraa, koska omistajalla ei ole rahaa yksityiseen koiranhoitajaan, ja sukulaiset eivät kehtaa kieltäytyä. Koira on kotona 24/7/365-periaattella, joten jo ottovaiheessa voi unohtaa kaikki lomat ja päivää pitemmät reissut. Orjanakin voi olla hauskempaa.
Naulan kantaan ja kun sukulaisia eikä ystäviä juurikaan ole, jää sen koiran hoito usein sille, joka ei koiraa alunperin halunnut.
Me ostettiin retkipaku pitkälti koirien takia. Aivan superhelppoa mennä ja reissata, käydä keikoilla, sukuloimassa, kiertää Suomea ja muitakin maita koirien kanssa 😊 Sukulaisia ja ystäviäkin on, mutta miksi jättäisimme koirat heille?
Sivusta kyselen että miten kesällä toimii käytännössä tuo? Ollaan hommaamassa retkipakua ja pohdittu että olisi erillinen ilmastointilaite. Vai otatteko kauppaankin mukaan vsi käyttekö vuorotellen?
Ehkä hankitaan ilmastointi jossain vaiheessa, vielä ei olla tarvittu. Siis ilmastointia joka ei vaadi auton käynnissä oloa. Autoon saa hyvin läpivedon, takaovetkin saa auki, kun koirilla on hyvä häkki. Ravintolan terassille ym koirat tulee mukaan, ja jos nyt ihan hirveä helle on ettei voi jättää hetkeksikään autoa sammutettuna, sitten vain toinen käy kaupassa. Ei siellä molempia tarvita.
Heh, meillä tarvitsee kauppaan kaksi tai saan tyytyä alle 1 kg:n kantamuksiin.
Onko teillä häkki sängyn alla? Meille tulee sinne ja kalterit oviin. Hitsaaminen kun kuulema on puoli hupia.
On sängyn alla.
Jos et itse voi kantaa ostoksia, miksei mies käy kaupassa?
Koska ruokakauppa ulkomailla on ihan parasta. 10 parhaan syyn etunenässä lähteä reissuun. Vihannesosasto varsinkin, lihatiski seuraavana. Tiedän kyllä itsekin että ilonaiheeni ovat outoja.
Festareilla yms ei tule käytyä. Lääkitykseni vaimentaa immuunipuolustukseni niin että poimin joka lenssun.
En aluksi halunnut koiraa. Kaksi lasta ja harrastukset, OK-talo, mökki ja pari autoa eli karuselli pyörii aamusta iltaan. Mutta kun koira tuli, pian tuli toinenkin.
Ottakaa vaan. Kyllä se vastahakoinen puoliso taipuu ja oppii koirasta tykkäämään.
Minä tein sen virheen, että annoin miehen ottaa koiran, vaikka itse en halunnut. En ole koiravihaaja, mutta ärsyttää, miten paljon se rajoittaa elämää. Asumme paikassa, jossa ei ole maksullista koirahoitolaa, eikä sukulaiset halua/pysty sitä hoitamaan. Eli emme juurikaan pysty matkustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä tein sen virheen, että annoin miehen ottaa koiran, vaikka itse en halunnut. En ole koiravihaaja, mutta ärsyttää, miten paljon se rajoittaa elämää. Asumme paikassa, jossa ei ole maksullista koirahoitolaa, eikä sukulaiset halua/pysty sitä hoitamaan. Eli emme juurikaan pysty matkustelemaan.
Miten tämä nyt estää matkustelun? Joo, asutte paikassa missä ei ole koirahoitolaa. Mutta ettekös te matkalla lähde sieltä paikasta pois? Jos lähdette ulkomaille, menette lentokentälle, ja matkalla sinne on varmasti niitä hoitoloita ja paljon.
Turhaa väännät nyt asioista "mahdottomia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tein sen virheen, että annoin miehen ottaa koiran, vaikka itse en halunnut. En ole koiravihaaja, mutta ärsyttää, miten paljon se rajoittaa elämää. Asumme paikassa, jossa ei ole maksullista koirahoitolaa, eikä sukulaiset halua/pysty sitä hoitamaan. Eli emme juurikaan pysty matkustelemaan.
Miten tämä nyt estää matkustelun? Joo, asutte paikassa missä ei ole koirahoitolaa. Mutta ettekös te matkalla lähde sieltä paikasta pois? Jos lähdette ulkomaille, menette lentokentälle, ja matkalla sinne on varmasti niitä hoitoloita ja paljon.
Turhaa väännät nyt asioista "mahdottomia".
En todellakaan lähde raahaamaan koiraa ulkomaille. Ja kerran on matkailtu kotimaassa. Autosta hajosi ilmastointi kesken matkan. Sehän ei olisi meille ihmisille niin suuri ongelma, mutta tuo helkkarin koira meinasi paistua. Eikä sen kanssa pystynyt menemään ravintoloihin syömään, joten ruokailut piti hoitaa autossa. Ei ollut mistään kotoisin se reissu. Onneksi on vanha koira.
Puoliso suostui kun hänelle luvattiin ettei tarvitse lainkaan huolehtia koiran ulkoilutuksesta.
En usko, että voisin päätyä parisuhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka ei pidä koirista. Hoidan koirani tälläkin hetkellä itse, eli hoitaminen ei ole ongelma, mutta onhan niiden kanssa eläminen melkein kuin elämäntapa ja ne rajoittavat aika paljon. Yhden pienen kanssa on helppo reissata ja ottaa ravintolaan jne, mutta useampi ei mene yhtä helposti siinä sivussa.
Mies tuskin haluaisi elää kanssani, kun hän tajuaisi, kuinka tärkeitä koirat ovat minulle. Tosin jos minulla olisi vain yksi koira ja se kuolisi, voisin olla vaikka pari vuotta välillä ilman. Ja uuden koiran rodun voisimme valita yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaihtaa kumppani sellaiseen joka haluaa koiran.
Jos parisuhteessa pyyhkii muuten hyvin, eikä halua laittaa kumppania vaihtoon, niin olisiko yksi mahdollinen ratkaisu se, että sovitaan, että koiraa haluava hoitaa koiran yksin ja toisen ei tarvitse osallistua. Toki, jos toinen ei edes halua asua koiran kanssa samojen seinien sisäpuolella, tuollainenkaan ei onnistu. Sitten on valittava koiran ja puolison väliltä.
Huono idea. Melkein yhtä huono kuin se, että vain toinen haluaa lapsen ja sitten sovitaan, ettei toisen tarvitse osallistua. Se koira kuitenkin on siinä kodissa 24/7/365, kaikkine ominaisuuksineen (aka ei pehmolelu sohvan nurkassa) - ja vaikka koiran saa hoitoon tai siitä voi jopa luopua, niin kyllä se vain elämää rajoittaa/sanelee.
No en nyt kuitenkaan ihan vertaisi lapsen hankintaa koiran ottamiseen. Yhteisestä lapsesta tietenkin vastuu on molemmilla vanhemmilla, mutta koiran kohdalla luulisi, että selvät säännöt siitä, ethä vastuu koiran hoidosta on yksin toisen, olisi mahdollista sopiakin - jos yhteistä tahtoa siihen on.
.Jollei suoriltakäsin ole halukas eroamaan, niin kai sitä voi sentään kokeilla, ja lähteä menemään sitten, jos ei sovituissa säännöissä pysytä. Enkä tietenkään tarkoita, että ketään pitäisi vastentahtoisesti pakottaa asumaan koiran kanssa, siellä oli se JOS.
Yhteisestä lapsesta tietenkin vastuu on molemmilla vanhemmilla,
Tietenkin? Mitenhän monta ketjua tälläkin palstalla on, miten mies halusi lapsia ja vannoi hoitavansa puolet kaikesta ja lupaili kuut taivaalta, kunnes lapsi syntyi, jolloin mies jatkoi omaa elämäänsä ihan niin kuin ennenkin ja silti valitteli, miten rankkaa lapsen kanssa oli?
Vaivan näkö on se avainsana niin lemmikeissä kuin lapsissa. Useimmiten se on mies, joka ei halua nähdä vaivaa mistään muusta kuin omista harrastuksistaan.
Mutta, jos nainen hommaa koiran, hän edellyttää, että myös mies hoitaa sitä ja varsinkin ulkoiluttaa pakkasilla ennen sianpieremää. Jos mies hommaa koiran, saa lähteä tai ainakin hoitaa sen yksin. Tämä on nähty niin monesti.
Ehkä sitten teillä näin tai joidenkin mielijohteesta hankittujen seurakoirien ja heräteostosten kanssa.
Olen harrastanut koirien kanssa milloin mitäkin ja käyn juoksemassa sekä yksin, että koirajuoksu/canicross ja kyllä tuolla harrastusporukoissa ja treeneissä 95+ % koiranohjaajista naisia. Miiteissä ja kaikenmaailman yhteisretkillä melko sama lukema.
Mieheni on lenkittänyt koirani itsenäisesti pyöreät nolla kertaa. Ei siksi, etteikö suostuisi tai jopa olisi itse tätä ehdottanut välillä vaan koska olen tottunut sen hoitamaan itse.
On sängyn alla.
Jos et itse voi kantaa ostoksia, miksei mies käy kaupassa?