Lue keskustelun säännöt.
Mies etäinen, mulla hajoo pää!
24.04.2026 |
Ollaan oltu yhdessä yli 20v. On ollut isoa kriisiä ja pienempää kriisiä, mutta aina rakastettu vahvasti. Miestä kuitenkin yhä vaikeempi enää saada puhumaan mistään. Olen jo vuosia stressannut ja miettinyt suhdettamme yksin, hän suuttuu tai ottaa syytöksenä jos jotain kaipaan tai olen huolissani meistä. Olen siis vähentänyt asioiden esille ottoa, joka taas aiheuttaa sen että joudun tekemään omia johtopäätöksiä hänen käytöksestään ja tilanteista. Vihaan kun joudun tekemään niin ja vihaan kun tiedän hänen tekevän niin myös. Olen selittänyt asian monta kertaa, haluan korjata väärinkäsitykset mutta ei hän vaan tajua! Mutta ei kai kukaan oikeesti haluu olla väärässä ymmärryksessä, vai??!! Paitsi tietty, jos ei toinen kiinnosta....
En vaan tajua. Hän rakastaa mua kuulemma paljon, miksi en sitten enää tunne sitä?
Nyt mies ollut tosi etäinen(normaalia enemmän) jonkun aikaa ja seksi vähentyny reilusti. "Oon vaa väsyny", "koskettelenhan mä sua"....pari kertaa päivässä ku "tööttää"tissistä, ei oo musta ihan sama asia ...
Olin uhkarohkea ja taas kerran otin asian varovasti puheeksi...sama litania. Väsy, kylhän mä kosken...tunsin jo että kohta kuulen taas olevani liian jotakin...päätin siis luovuttaa. En jaksa enää anella, mitään.
Tyydyin vastaukseen ja pääsin kainaloon. Kaikki hyvin, vai?
Tiesin ettei ole ja sen näin heti seuraavana päivänä. Jotain on pielessä, mutten tiedä mitä.
Hän on ihan omissa maailmoissaan. Vaikuttaa väsyltä, tympääntyneeltä, surulliselta...ei juuri kommentoi mun höpinöihin. En yleensäkkään pääse kauheesti hänen lähelle mut nyt vielä vähemmän.
Ja kaikki muka ihan hyvin? Ei ole!!! Miksei voi vaan sanoa, edes jotain. Itken yksin ja yritän keksiä mikä on. Kaikki tietää miten siinä käy kun joutuu itse arvailemaan ...kaikki vaihtoehdot on huonoja.
Tästä tekstistä ei ota varmaa selkoa. Heräsin vaan taas niin kauheeseen ahdistukseen, et oli pakko oksentaa johonki...
En vaa jaksa.
Kommentit (90)
Missä ei ongelmaa ole, siellä nainen kehittää päänsä sisällä sellaisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
**ttu mitä draamailua taas, toivottavasti mies löytää uuden seesteisen parisuhteen pian.
Hakeudu terapiaan, aloita liikuntaharrastus, hanki ystäviä ja elämä.
Vaikka olisi kuinka hyvää, kaikkeen kyllästyy ajan saatossa. Ennen sitä kaipasi naisen huomiota, sitä sai, mutta vanhetessa alkoi kaipaamaan omaa rauhaa, jopa niin paljon että nainen sai mennä ja nyt on paras, omassa oloissaan saan olla.
M59
Olisi kammottavaa elää tuollaisessa suhteessa jossa olisi 20 vuoden jälkeenkin pakko puhua koko ajan ja teeskennellä pirteää ja reipasta ihan vaan sen takia ettei eukon kuuppa mene sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisella jotain meneillään, ei kerro millään mutta käyttäytyy silti kylmästi ja oudosti.
Miksi miesten mielestä tällaisesta huolestuminen on draamailua?
Haluaako mies muka oikeesti, että vaa esitetään kaiken olevan ok.....ei kai sentään.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä puhutaan suhteesta ehkä 1-2krt vuodessa, minun aloitteestani.
Ei suhde pysy kasassa itellään, joskus asiat vaa pitäis pystyy sanoo ääneen.
En miestäni pakota olemaan kanssani, enkä nalkuta turhista.
Kyllä pitäs pystyä ees joskus pohttimaan suhdetta ääneenkin.
-AP
Vierailija kirjoitti:
Meillä puhutaan suhteesta ehkä 1-2krt vuodessa, minun aloitteestani.
Ei suhde pysy kasassa itellään, joskus asiat vaa pitäis pystyy sanoo ääneen.
En miestäni pakota olemaan kanssani, enkä nalkuta turhista.
Kyllä pitäs pystyä ees joskus pohttimaan suhdetta ääneenkin.
-AP
Miksi pitää? Ällöttäisi tuollainen turha vatvominen. Suhde kaatuu jos on kaatuakseen, ei turhat höpinät siihen auta. Toki mieheltä väärin pitää sua löysässä hirressä, sanoisi nyt vaan suoraan ettei suhde kiinnosta enää ja on mieluummin yksin tai jonkun muun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommenteista huomaa ettei miesten kanssa kannata olla vakavassa suhteessa. Ei heillä ole siihen henkistä kapasiteettia.
Jos olet ollut miehesi kanssa 20 vuotta niin tunnet hänet jo ja tiedät millainen hän on. Ei hän siitä muuksi muutu. Ei tarkoita, että hänellä olisi jotain erityisempää menossa tai joku ongelma, kellä tahansa on välillä hiljaisia, alakuloisia ja "mykkiä" kausia ja miehellesi ne taitavat vielä olla aika tyypillisiä.
Ehkä sun kannattaisi työstää ahdistustasi ja sen lisäksi miettiä sitä, miksi olet parisuhteessa ja millainen toive sinulla on parisuhteesta ja ovatko ne mahdollisia nykyisessä parisuhteessa. Tietysti rakastat miestäsi ja siksi olet hänen kanssaan, mutta toista ei voi muuttaa eli liika toivominen sellaisesta suhteesta, jota et voi hänen kanssaaan saada aiheuttaa sinulle huonoa oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissa pöydälle ihan kunnolla. Varaudu eroon.
Miten lapset?
Oletteko lapseton pari sinun toiveestasi ja nyt mies alkanut haikailla että haluaa sittenkin isäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä puhutaan suhteesta ehkä 1-2krt vuodessa, minun aloitteestani.
Ei suhde pysy kasassa itellään, joskus asiat vaa pitäis pystyy sanoo ääneen.
En miestäni pakota olemaan kanssani, enkä nalkuta turhista.
Kyllä pitäs pystyä ees joskus pohttimaan suhdetta ääneenkin.
-AP
Öö, miksi siitä suhteesta pitää jatkuvasti puhua? Me ollaan oltu kohta 15 vuotta suhteessa eikä ole tarvetta analysoida ja vatvoa. Välillä on kausia jolloin ollaan tai toinen on väsyneempi, joskus taas toinen. Draamalla ei voita eikä paranna mitään. Kuulostat hankalalta ihmiseltä joka kaipaa elämäänsä draamaa ja myrskyä ja turhautuu tyynellä säällä. Hanki itsellesi joku yhtä epävakaa kumppani ja jätä nykyinen miesparka rauhaan.
Oletpa saanut ilkeitä vastauksia. Mies on siis lopettanut tai kieltäytyy kunnollisesta kommunikoinnista ja läheisyydestä. Onhan se aivan perustavanlaatuinen asia parisuhteessa! Niiden varaan parisuhde rakentuu! Ei siihen, että ukko suostuu majailemaan samassa asunnossa.
Parisuhde perustuu siihen, että te haluatte olla yhdessä ja jaatte sekä henkisen että fyysisen yhteyden. Jos toinen kieltäytyy näistä, hän on käytännössä irtisanoutunut parisuhteesta. Parisuhde ei ole kaverisuhde eikä äiti-lapsi tai muu sukulaisuussuhde, eikä työkaveri- tai naapuruussuhde. Toki on olemassa paljon etenkin tunne-elämältään (ja ehkä järjenjuoksultaankin) köyhiä ihmisiä, usein miehiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Heille vaimo on pyykkikone, näyttelyesine ja kodin hengetär, eikä mies käytännössä arvosta häntä. Itkee sitten kyllä perään kun vaimo jättää.
Ota asia esiin kunnolla ja vaadi keskustelua ja yhteistä panostamista yhdessäoloon ja läheisyyden palauttamiseen. Toki kaiken a ja o on kysymys haluaako miehesi palata sellaiseen? Sinun pitää kysyä se häneltä. Mikäli ei, edessä lienee väistämätön ero. Jos taas haluaa, voittehan myös mennä yhdessä terapiaankin. Niistä on yleensä hyötyä, mutta vain jos molemmat haluavat panostaa vielä suhteeseen.
Ajattele eroa myönteisesti: et halua jäädä suhteeseen, jossa et saa kontaktia puolisoosi, hän kertoo tekosyitä, kosketuksen tarpeesi on hänelle liikaa vaadittu jne. Miehellä voi hyvinkin olla toinen kiikarissa, mutta sinä et varmasti halua jäädä mahdollistamaan miehellesi nykyistä kotia samalla kun hän ehkä pettää sinua. Avaimet tilanteeseen ovat miehelläsi. Jos jäät tuollaiseen suhteeseen, rikot itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Miten lapset?
Oletteko lapseton pari sinun toiveestasi ja nyt mies alkanut haikailla että haluaa sittenkin isäksi?
Miehillä herää lapsihaaveet siinä 40-45-vuotiaana, harmi kyllä vaimo on siinä kohtaa usein jo liian vanha ja pitää vaihtaa nuorempaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ollut miehesi kanssa 20 vuotta niin tunnet hänet jo ja tiedät millainen hän on. Ei hän siitä muuksi muutu. Ei tarkoita, että hänellä olisi jotain erityisempää menossa tai joku ongelma, kellä tahansa on välillä hiljaisia, alakuloisia ja "mykkiä" kausia ja miehellesi ne taitavat vielä olla aika tyypillisiä.
Ehkä sun kannattaisi työstää ahdistustasi ja sen lisäksi miettiä sitä, miksi olet parisuhteessa ja millainen toive sinulla on parisuhteesta ja ovatko ne mahdollisia nykyisessä parisuhteessa. Tietysti rakastat miestäsi ja siksi olet hänen kanssaan, mutta toista ei voi muuttaa eli liika toivominen sellaisesta suhteesta, jota et voi hänen kanssaaan saada aiheuttaa sinulle huonoa oloa.
Hei haloo, tässähän oli kyse siitä, että mies on nyt muuttunut. Miksi ihmiset lukevat näitä juttuja niin vahvojen asenteiden läpi että muuttavat tarinan ihan erilaiseksi?
Sellainen tarina sieltä, saisko tästä miesvihaa tulille