Mies etäinen, mulla hajoo pää!
Ollaan oltu yhdessä yli 20v. On ollut isoa kriisiä ja pienempää kriisiä, mutta aina rakastettu vahvasti. Miestä kuitenkin yhä vaikeempi enää saada puhumaan mistään. Olen jo vuosia stressannut ja miettinyt suhdettamme yksin, hän suuttuu tai ottaa syytöksenä jos jotain kaipaan tai olen huolissani meistä. Olen siis vähentänyt asioiden esille ottoa, joka taas aiheuttaa sen että joudun tekemään omia johtopäätöksiä hänen käytöksestään ja tilanteista. Vihaan kun joudun tekemään niin ja vihaan kun tiedän hänen tekevän niin myös. Olen selittänyt asian monta kertaa, haluan korjata väärinkäsitykset mutta ei hän vaan tajua! Mutta ei kai kukaan oikeesti haluu olla väärässä ymmärryksessä, vai??!! Paitsi tietty, jos ei toinen kiinnosta....
En vaan tajua. Hän rakastaa mua kuulemma paljon, miksi en sitten enää tunne sitä?
Nyt mies ollut tosi etäinen(normaalia enemmän) jonkun aikaa ja seksi vähentyny reilusti. "Oon vaa väsyny", "koskettelenhan mä sua"....pari kertaa päivässä ku "tööttää"tissistä, ei oo musta ihan sama asia ...
Olin uhkarohkea ja taas kerran otin asian varovasti puheeksi...sama litania. Väsy, kylhän mä kosken...tunsin jo että kohta kuulen taas olevani liian jotakin...päätin siis luovuttaa. En jaksa enää anella, mitään.
Tyydyin vastaukseen ja pääsin kainaloon. Kaikki hyvin, vai?
Tiesin ettei ole ja sen näin heti seuraavana päivänä. Jotain on pielessä, mutten tiedä mitä.
Hän on ihan omissa maailmoissaan. Vaikuttaa väsyltä, tympääntyneeltä, surulliselta...ei juuri kommentoi mun höpinöihin. En yleensäkkään pääse kauheesti hänen lähelle mut nyt vielä vähemmän.
Ja kaikki muka ihan hyvin? Ei ole!!! Miksei voi vaan sanoa, edes jotain. Itken yksin ja yritän keksiä mikä on. Kaikki tietää miten siinä käy kun joutuu itse arvailemaan ...kaikki vaihtoehdot on huonoja.
Tästä tekstistä ei ota varmaa selkoa. Heräsin vaan taas niin kauheeseen ahdistukseen, et oli pakko oksentaa johonki...
En vaa jaksa.
Kommentit (105)
Tööttää tissistä?
Oletteko teinejä?
Joko masennus tai toinen nainen. Tutki tilannetta mitään kysymättä. Samalla saat otta ihan saman asenteen, etääntyä miehestä ja elää elämääsi kuten haluat. Jos yksi puoli luopuu keskinäisestä läheisyydestä mitään sanomatta, on toisellä pakko sopeutua ja tulla itsenäisesti onnelliseksi, tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ollut miehesi kanssa 20 vuotta niin tunnet hänet jo ja tiedät millainen hän on. Ei hän siitä muuksi muutu. Ei tarkoita, että hänellä olisi jotain erityisempää menossa tai joku ongelma, kellä tahansa on välillä hiljaisia, alakuloisia ja "mykkiä" kausia ja miehellesi ne taitavat vielä olla aika tyypillisiä.
Ehkä sun kannattaisi työstää ahdistustasi ja sen lisäksi miettiä sitä, miksi olet parisuhteessa ja millainen toive sinulla on parisuhteesta ja ovatko ne mahdollisia nykyisessä parisuhteessa. Tietysti rakastat miestäsi ja siksi olet hänen kanssaan, mutta toista ei voi muuttaa eli liika toivominen sellaisesta suhteesta, jota et voi hänen kanssaaan saada aiheuttaa sinulle huonoa oloa.
Hei haloo, tässähän oli kyse siitä, että mies on nyt muuttunut. Miksi ihmiset lukevat näitä juttuja niin vahvojen asenteiden läpi että muuttavat tarinan ihan erilaiseksi?
No haloota vaan, itse tulkitsin kyllä, että ei se mies nyt ole niin muuttunut vaan tällaista ollut pitkään ja ap mukauttanut käytöstään miehen käytökseen myös jo pidemmän aikaa:
"Olen jo vuosia stressannut ja miettinyt suhdettamme yksin, hän suuttuu tai ottaa syytöksenä jos jotain kaipaan tai olen huolissani meistä. Olen siis vähentänyt asioiden esille ottoa, joka taas aiheuttaa sen että joudun tekemään omia johtopäätöksiä hänen käytöksestään ja tilanteista."
Eikä tässä ole mitään asennetta tai tarinan muuttamista, koetin siis auttaa. Ehkä meni sinun mielestä pieleen.
Kunnon tippaleipäaivon ylianalysointia ja -ajattelua taas, voi jessus
"Öö, miksi siitä suhteesta pitää jatkuvasti puhua? Me ollaan oltu kohta 15 vuotta suhteessa eikä ole tarvetta analysoida ja vatvoa"
Ei suhteessa tarvitse puhua jos kumpikaan ei koe sille tarvetta. Teillä asiat ovat niin.
Mutta heti jos jompi kumpi kokee tarvetta puhua niin silloin kyllä pitää puhua.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen pullukka ulina
Eihän aloittaja maininnut, että mies olisi pullukka.
Mun mies muuttui samanlaiseksi puhumattomaksi ja etäiseksi, jatkui vuosia. Jätti mut sitten yllättäen ilman muuta kuin lyhyt ilmoitus, että haluaa avioeron. Olikin toinen nainen (ja ennen sitä oli ollut etsintä päällä). Oltiin yhdessä 21 vuotta.
Tässä ketjussa on naisia, joiden miehet ovat jättäneet heidät toisen naisen takia yli 20 vuoden suhteista
https://www.vauva.fi/keskustelu/4710103/pitaisi-osata-paastaa-irti-miks…
Miten miehenne ovat jättäneet teidät pitkästä avioliitosta?
https://www.vauva.fi/keskustelu/5883588/miten-miehenne-ovat-jattaneet-t…
Vierailija kirjoitti:
Joko masennus tai toinen nainen. Tutki tilannetta mitään kysymättä. Samalla saat otta ihan saman asenteen, etääntyä miehestä ja elää elämääsi kuten haluat. Jos yksi puoli luopuu keskinäisestä läheisyydestä mitään sanomatta, on toisellä pakko sopeutua ja tulla itsenäisesti onnelliseksi, tavalla tai toisella.
On tosiaan yksi vaihtoehto on alkaa elää kuin mies ja lakata ajattelemasta häntä muuna kuin elintason turvaajana.
Itse suosittelen kuitenkin eroamista, jos hänestä ei saa mitään irti näin tärkeässä asiassa. Eroaminen on silloin todella vapauttavaa ja saa elää omalle moraalilleen uskollisena, salailematta säätöjään tai olematta tilivelvollinen kenellekään. Oma koti, oma vapaus, vapaus löytää ehkä joskus myös hyvä parisuhde.
Näin se on kuule monen jörrikän kanssa eläminen ja oleminen.
Murahdetaan ja tökitään...se on monen miehen hellydenosoitukset.
En ihmettele yhtään sun ajatuksia, kun se vaan paljastuu lopuksi, että mies on monasti kusipää aivoiltaan. Ei tajua, vaikka kuin iskisi tajuntaan, että jotain meidän suhteessa ei ole kondiksessa.
Tuttua...tuttua ja taas tuttua...
Vierailija kirjoitti:
Tööttää tissistä?
Oletteko teinejä?
Tuollainen ns. läheisyys kuvastaa miehen kompleksista suhtautumista läheisyyteen.
" Jotain on pielessä, mutten tiedä mitä. "
Mä tiedän. Sillä on toinen nainen. Jos ei vielä ole kunnon sivusuhdetta tulilla, ainakin sellainen on hakusessa tai jo kiikarissa. Varaudu tuohon. Tyypillistä miehille 40 ja 50 ikävuoden välissä, kun tulee se kehityspsykologinen kriisi ja vielä ikäkriisikin. Miehet myös jättävät vaimojaan näistä pitkistä 20 + avioliitoista näiden sivusuhdenaisien takia. Ajattelin sanoa, koska sä et näköjään edes mieti sitä mahdollisuutta, että sillä on toinen nainen - joko online suhteena tai fyysisenä suhteena.
Saatiinhan tästä kunnon eronlietsonta- ja miesvihaketju kuten arvelinkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ollut miehesi kanssa 20 vuotta niin tunnet hänet jo ja tiedät millainen hän on. Ei hän siitä muuksi muutu. Ei tarkoita, että hänellä olisi jotain erityisempää menossa tai joku ongelma, kellä tahansa on välillä hiljaisia, alakuloisia ja "mykkiä" kausia ja miehellesi ne taitavat vielä olla aika tyypillisiä.
Ehkä sun kannattaisi työstää ahdistustasi ja sen lisäksi miettiä sitä, miksi olet parisuhteessa ja millainen toive sinulla on parisuhteesta ja ovatko ne mahdollisia nykyisessä parisuhteessa. Tietysti rakastat miestäsi ja siksi olet hänen kanssaan, mutta toista ei voi muuttaa eli liika toivominen sellaisesta suhteesta, jota et voi hänen kanssaaan saada aiheuttaa sinulle huonoa oloa.
Vähättelet täysin ap:n vaistoa. Ap, usko, että sun vaisto on oikeassa. Jotain on pielessä. Kun mun mies muuttui tuommoiseksi, hänellä oli toinen nainen ja hän halusi erota. Ja jätti mut.
Vierailija kirjoitti:
Saatiinhan tästä kunnon eronlietsonta- ja miesvihaketju kuten arvelinkin.
No tietenkin saatiin. Tämähän on nyt ihan selkeä tapaus, että miehellä on toinen nainen. Ei tämä sentään mitään rakettitiedettä ole.
Joo joko on pahasti masentunut, tai on toinen nainen tai haluaa erota, muttei uskalla/osaa puhua siitä ja odottaa, että sinä jätät hänet. Yritä saada hänet kertomaan mikä on asian oikea laita ja haluaako hän erota vai työstää teidän parisuhdetta. Turha sun on jäädä huonoon suhteeseen vuosiksi roikkumaan, vaikka teillä onkin pitkä historia takana.
Läheisriippuvuus, mene terapiaan. Ei kai kukaan jaksa tuollaista jatkuvaa emotionaalista ripustautumista, jota teet.
"Saatiinhan tästä kunnon eronlietsonta- ja miesvihaketju kuten arvelinkin."
En edes näin miehenä kyllä ymmärrä mitä miesvihaa on siinä jos epätyydyttävä suhde alkaa vähitellen johtaa kohti eroa? Minusta se on itsestäänselvyys. Ei parisuhde ole asia jossa pitäisi kummankaan roikkua loputtomiin jos omat perustarpeet eivät siinä täyty.
onko sillä ukollakin vaihdevuodet? Matala testosteroni?
Ei pidä ripustautua liikaa. Suurin osa kohtaa eron jossain vaiheessa. Se on hyväksyttävä.