Lue keskustelun säännöt.
Yle: Lukiolaiset tarvitsevat yhä enemmän tukea: osa on niin ahdistuneita, että opiskelu luokassa ei onnistu
16.03.2026 |
Tässä jutussa kerrotaan, että yhä useampi lukiolainen tarvitsee tavallista enemmän tukea, mutta lukiossa sitä ei ole tarjolla samalla tavalla kuin peruskoulussa. Muutos voi tulla nuorelle rajuna vastaan, koska peruskoulussa tukea on usein saanut helpommin ja lähempänä arkea, kun taas lukiossa apua pitää osata hakea itse. Erityisesti sosiaalinen ahdistus, neurokirjon haasteet ja yleinen pahoinvointi näkyvät nyt entistä selvemmin. Esimerkkilukiossa yksi erityisopettaja vastaa noin 700 opiskelijasta, mikä kertoo aika suoraan siitä, että resurssit ovat niukat.
Jutun ydin on se, että lukio on rakennettu melko saman kaavan mukaan kaikille, vaikka opiskelijoiden tilanteet vaihtelevat paljon. Osa nuorista pärjää hyvin, mutta osa uupuu jo siinä vaiheessa, kun pitäisi yhtäkkiä olla itsenäinen, sosiaalinen, tehokas ja koko ajan oma aloitteinen. Tukea voidaan antaa joillain tavoilla, kuten pidemmällä opintoajalla, mutta kaikille sekään ei riitä. Silloin kysymys ei ole vain yksittäisten nuorten jaksamisesta vaan siitä, onko koko järjestelmä jäänyt jälkeen todellisuudesta.
Tämä uutinen paljastaa aika rumasti sen, miten Suomessa jaksetaan puhua nuorten hyvinvoinnista, mutta kun pitäisi oikeasti järjestää apua, seinä tulee vastaan heti lukion ovella. Peruskoulussa voidaan vielä tukea, ohjata ja joustaa, mutta lukiossa moni saa käytännössä kuulla, että nyt pitäisi pärjätä itse. Ja sitten ihmetellään, miksi ahdistus kasvaa ja miksi osa ei pysty edes olemaan luokassa. Ei tämä kuulosta sivistysvaltion onnistumiselta vaan siltä, että vaikeimmat nuoret työnnetään hienovaraisesti syrjään juuri silloin, kun heidän pitäisi saada eniten tukea.
Vielä karumpaa on se, että lukio pidetään väkisin samanlaisena kaikille, vaikka kaikki eivät selvästi lähde samalta viivalta. Moni nuori on täysin kykenevä ja lahjakas, mutta ei mahdu siihen kapeaan malliin, jossa pitää olla yhtä aikaa sosiaalisesti vahva, itsenäinen ja jatkuvasti suorittava. Kuinka kauan tätä jaksetaan kutsua "vaatimustasoksi", jos lopputulos on se, että yhä useampi nuori voi huonosti?
Kommentit (102)
Lukioon ei ole pakko mennä, eikä sen siksi tarvitse soveltua kaikille kuten peruskoulun. Lukion on tarkoitus valmistaa akateemisiin opintoihin, jotka vaativat itseohjautuvuutta. Tätä itseohjautuvuutta harjoitellaan jo lukiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pysty olemaan luokassa? Siis miksei? Mikä siinä opiskelussa ja itsensä sivistämisessä oikein ahdistaa? Kun ei voi roikkua somessa koko aikaa, vai?
Minun lapseni oli aivan kypsä siihen, että lukio on täynnä perässävedettäviä. Ihmetteli miksi tullaan lukioon, kun ei kiinnosta edes tunneilla kuunnella ja tehdä hommia.
Ikävä kyllä opetuksen taso on sitten yhtä surkeaa kuin opiskelijamateriaalikin.
Vierailija kirjoitti:
Ei pysty olemaan luokassa? Siis miksei? Mikä siinä opiskelussa ja itsensä sivistämisessä oikein ahdistaa? Kun ei voi roikkua somessa koko aikaa, vai?
Vähän samaa ihmettelen. Kirjolla olevat tms. erikseen ihan ymmärrettäviä, mutta mikä muilla on ongelmana?
Ja lukiossa on kuitenkin vielä luennot. Amkissa oli ehkä 1 luento ja sen jälkeen itsenäistä työskentelyä. Puolivälissä kurssia tilannekatsaus ja lopussa presentaatio. Kyllä sielläkin oli aika iso porukasta todella vaikeuksissa, kun oma-aloitteisuutta ja itsekuria ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten meinaa selvitä työelämässä, jos jo pelkkä lukio ahdistaa noin paljon? Onneksi itsellä on enää 10 vuotta eläkkeeseen, niin ei tarvitse ihan hirveän montaa vuotta näitä lumihiutaleita työpaikalla katsoa.
Amis on hyvä vaihtoehto niille, jotka ei pärjää lukiossa. Tai johonkin varastoon duuniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei pysty olemaan luokassa? Siis miksei? Mikä siinä opiskelussa ja itsensä sivistämisessä oikein ahdistaa? Kun ei voi roikkua somessa koko aikaa, vai?
Ahdistus johtuu yleensä ongelmista kuten alhainen verensokeri. Onko lukiolainen syönyt ja nukkunut kunnolla vai sekoillut menemään laitteillaan yöllä ja jättänyt aamiaisen välistä.
Miksi lukio täytyisi muuttaa helpoksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiossa opiskeltavaa on todella paljon ja niistä kokeista pitää päästä läpikin. Eikä se onnistu, ellei lue todella paljon ja osallistu tunneille. Kyllä se lukio on rankka.
Vierailija kirjoitti:
Lukio on aina ollut oma-aloitteisille ja ahkerille. Se ei ole perästävedettävien paikka. Ihan omalla vastuulla käyt sitä koulua ja luet läksyihin ja kokeisiin kotona. Yksinäistä puurtamista, lukemista, tehtäviä. Eikä kukaan hengitä niskaan, että teethän. Pitää ihan itsestä repiä se jaksaminen ja viitsiminen.
Itse kävin lukion 90-luvulla ja olihan se raskasta. Opittavaa oli todella paljon. Ensin istut koulussa klo 8-16 koko ajan uutta oppien, sitten kotiin tekemään läksyt ja siinähän se loppuilta menikin. Nukkumaan ja sama rumba aamulla uudestaan. Tuota 2,5 vuotta putkeen joka päivä maanantaista perjantaihin. Se uuden oppiminen, harjoittelu ja että ne asiat pitää vielä muistaa kokeessa, on uuvuttavaa. Myös se, että oikeastaan mitään muuta aikaa ei ole muulle elämälle. Lukiosta ei jäänyt mitään muuta mieleen kuin se, kuinka uuvuttavaa se oli. Olin täysin puhki lukion jälkeen.
Sen takia olikin miehenä hyvä että pääsi inttiin vuodeksi lepäämään ennenkuin piti jatkaa opintoja ja aikuistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen vanhaan lapsilta uskallettiin vaatia asioita. Enää ei uskalleta, ja siksi pitää olla nepsydiagnoosi ja turvaruoka.
Kuvastaa kuinka lauma tyttöjä on kertomassa kuinka ahdistaa siinä vaiheessa kun häneltä itseltä kehdataan vaatia jotain. Ja sitten kehdataan vielä ihmetellä miksi nyky nuorista sanotaan että on herkkiä lumihiutaleita ja pullamössö sukupolvia.
Mitään ei opi kestämään ja mitään ei opi sietämään jos einitseä keihin tilanteisiin aseta. Vaikka kuinka sanotaan että mitään ei tarvi kestää ja mitään ei tarvi sietää mutta kyllä normaalia elämää kuuluu kestää ja sietää.
Sopii kyllä tähän suomalaiseen nykyaikaan kuinka naisia ahdistaa joka asia ja ravataan terapiassa kun eniten ahdistaa kaikki.
Eikö tosiaan naisilta tässä yhteiskunnassa saa vaatia yhtään mitään ilman että nainen ahdistuu siittä vaatimisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun lapseni oli aivan kypsä siihen, että lukio on täynnä perässävedettäviä. Ihmetteli miksi tullaan lukioon, kun ei kiinnosta edes tunneilla kuunnella ja tehdä hommia.
Ikävä kyllä opetuksen taso on sitten yhtä surkeaa kuin opiskelijamateriaalikin.
Minäkin olen kypsä moneen seikkaan ja ihmettelen miten ei ole kaikilla ymmärrystä että on eritavoin oppivia.
En kutsuisi yhtäkään surkeaksi.
Nykynuoriso on niin häiriintynyttä, että normo ahdistuu pelkästään joutumalla samaan tilaan niiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Miten meinaa selvitä työelämässä, jos jo pelkkä lukio ahdistaa noin paljon? Onneksi itsellä on enää 10 vuotta eläkkeeseen, niin ei tarvitse ihan hirveän montaa vuotta näitä lumihiutaleita työpaikalla katsoa.
Pliiis, voisitko jäädä varhennetulle eläkkeelle.Ihan tuon tekstisi perusteella.
Nuoret ansaitsee jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kuvastaa kuinka lauma tyttöjä on kertomassa kuinka ahdistaa siinä vaiheessa kun häneltä itseltä kehdataan vaatia jotain. Ja sitten kehdataan vielä ihmetellä miksi nyky nuorista sanotaan että on herkkiä lumihiutaleita ja pullamössö sukupolvia.
Mitään ei opi kestämään ja mitään ei opi sietämään jos einitseä keihin tilanteisiin aseta. Vaikka kuinka sanotaan että mitään ei tarvi kestää ja mitään ei tarvi sietää mutta kyllä normaalia elämää kuuluu kestää ja sietää.
Sopii kyllä tähän suomalaiseen nykyaikaan kuinka naisia ahdistaa joka asia ja ravataan terapiassa kun eniten ahdistaa kaikki.
Eikö tosiaan naisilta tässä yhteiskunnassa saa vaatia yhtään mitään ilman että nainen ahdistuu siittä vaatimisesta?
Se mikä tässä kummastuttaa on, että onko sama muissa pohjoismaissa ja Baltian maissa (meidän lähimmät verrokit) vai onko tämä erityisesti suomalainen ongelma ja sen takia tulevaisuus näyttää erityisen synkältä vielä tämän takia?
(En viitsi edes puhua korealaisten ja kiinalaisten lukiosta ja loppukokeesta ja niihin liittyvistä paineista)
Eipä ammattikoulu sen kummempi ole tuen osalta. Ahdistus ja masennus kävi niin pahaksi etten voinut jatkaa ainakaan tavanomaista lähiopiskelua, ja jätin lopulta kokonaan tulematta. Koulu reagoi siten että 16v opiskelijalle kuraattori soitti kerran johon en ehtinyt vastata, eikä sen jälkeen enää vastannut puhelimeen tai se oli varattuna.
Olen ollut tuon jälkeen n. 25 vuotta pitkäaikaistyöttömänä ja työkyvyttömyyseläkeläisenä. Eikä se ole kuraattorin vika, mutta ihmettelen millainen järjestelmä rakennetaan siten että heti peruskoulun jälkeen on ihan se ja sama mitä nuorelle tapahtuu yhteiskunnassa?
(Silloin ei tosin edes tarjottu mm. etäopiskelun mahdollisuutta kuten tänä päivänä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten meinaa selvitä työelämässä, jos jo pelkkä lukio ahdistaa noin paljon? Onneksi itsellä on enää 10 vuotta eläkkeeseen, niin ei tarvitse ihan hirveän montaa vuotta näitä lumihiutaleita työpaikalla katsoa.
Pliiis, voisitko jäädä varhennetulle eläkkeelle.Ihan tuon tekstisi perusteella.
Nuoret ansaitsee jotain muuta.
Millä perusteella jäisin? Ehdotuksia? Olen perusterve ihminen.
Lukio on aina ollut oma-aloitteisille ja ahkerille. Se ei ole perästävedettävien paikka. Ihan omalla vastuulla käyt sitä koulua ja luet läksyihin ja kokeisiin kotona. Yksinäistä puurtamista, lukemista, tehtäviä. Eikä kukaan hengitä niskaan, että teethän. Pitää ihan itsestä repiä se jaksaminen ja viitsiminen.
Itse kävin lukion 90-luvulla ja olihan se raskasta. Opittavaa oli todella paljon. Ensin istut koulussa klo 8-16 koko ajan uutta oppien, sitten kotiin tekemään läksyt ja siinähän se loppuilta menikin. Nukkumaan ja sama rumba aamulla uudestaan. Tuota 2,5 vuotta putkeen joka päivä maanantaista perjantaihin. Se uuden oppiminen, harjoittelu ja että ne asiat pitää vielä muistaa kokeessa, on uuvuttavaa. Myös se, että oikeastaan mitään muuta aikaa ei ole muulle elämälle. Lukiosta ei jäänyt mitään muuta mieleen kuin se, kuinka uuvuttavaa se oli. Olin täysin puhki lukion jälkeen.