onko ihmisten tunteilla mitään väliä?

Tottakai on! Jos ihmisen tunteet ohitetaan kerta toisensa jälkeen, tekee se ihan hirvittävää jälkeä psyykkeelle ajan mittaan. Omanarvontunto, itsetunto, luottamus itseen ja maailmaan, kuinka valoisana näkee tulevaisuuden. Kaikkiin näihin vaikuttaa se, miten tulemme tunteinemme kohdatuksi ja kuunnelluksi

Vierailija kirjoitti:

Tottakai on! Jos ihmisen tunteet ohitetaan kerta toisensa jälkeen, tekee se ihan hirvittävää jälkeä psyykkeelle ajan mittaan. Omanarvontunto, itsetunto, luottamus itseen ja maailmaan, kuinka valoisana näkee tulevaisuuden. Kaikkiin näihin vaikuttaa se, miten tulemme tunteinemme kohdatuksi ja kuunnelluksi

jos näin on, niin miksi maailmassa esiintyy niin paljon toisten itsetunnon, luottamuksen itseen ja maailmaa kohtaan heikentämistä? onko tuolla joku merkitys sitten näiden ihmisten mielestä ketkä näin tekevät? en oikein ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai on! Jos ihmisen tunteet ohitetaan kerta toisensa jälkeen, tekee se ihan hirvittävää jälkeä psyykkeelle ajan mittaan. Omanarvontunto, itsetunto, luottamus itseen ja maailmaan, kuinka valoisana näkee tulevaisuuden. Kaikkiin näihin vaikuttaa se, miten tulemme tunteinemme kohdatuksi ja kuunnelluksi

jos näin on, niin miksi maailmassa esiintyy niin paljon toisten itsetunnon, luottamuksen itseen ja maailmaa kohtaan heikentämistä? onko tuolla joku merkitys sitten näiden ihmisten mielestä ketkä näin tekevät? en oikein ymmärrä.

Hyvinvointivaltioissa tämä ei päde, mutta monissa maissa on kilpailu. Kapitalistisissa maissa ym. ihmiset kilpailevat resursseista eri tavoin, koska heillä ei ole turvattua toimeentuloa. Silloin toisten murskaaminen parantaa omia mahdollisuuksia. 

Riippuu ihmisestä. Jonkun tuntemattoman nobodyn tunteilla ei ole mulle vtunkaan merkitystä, vaikka kuinka pahottais mielensä siitä, ettei mennä eikä olla mielensä mukaan enkä kyllä aina läheistenkään tunteita ota huomioon silloin, kun ei ole tarpeen, kun ei ole tarkoitus heidänkään pillinsä mukaan hyppiä. Maalaisjärjellä. 

On väliä.

Kaikki (aivan kaikki, myös psykopaatit) tekevät päätöksiä enemmän tunteella kuin järjellä. Useimmiten etenkin silloin kun luulevat asian olevan päivänselvä ja rationaalisesti näin. Joten tunteilla on ehdottomasti merkitystä..

Ei välttämättä mitään hyvää  merkitystä, mutta väistämättömän tärkeää kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai on! Jos ihmisen tunteet ohitetaan kerta toisensa jälkeen, tekee se ihan hirvittävää jälkeä psyykkeelle ajan mittaan. Omanarvontunto, itsetunto, luottamus itseen ja maailmaan, kuinka valoisana näkee tulevaisuuden. Kaikkiin näihin vaikuttaa se, miten tulemme tunteinemme kohdatuksi ja kuunnelluksi

Sanopa se Keski-Suomen pahoinvointivaltiossa sairaala Novassa.

No ei ainakaan miesten naisten mielestä

Ei ole väliä. Empatia ei kuulu politiikkaan. Tv kylmäkiskopersu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai on! Jos ihmisen tunteet ohitetaan kerta toisensa jälkeen, tekee se ihan hirvittävää jälkeä psyykkeelle ajan mittaan. Omanarvontunto, itsetunto, luottamus itseen ja maailmaan, kuinka valoisana näkee tulevaisuuden. Kaikkiin näihin vaikuttaa se, miten tulemme tunteinemme kohdatuksi ja kuunnelluksi

jos näin on, niin miksi maailmassa esiintyy niin paljon toisten itsetunnon, luottamuksen itseen ja maailmaa kohtaan heikentämistä? onko tuolla joku merkitys sitten näiden ihmisten mielestä ketkä näin tekevät? en oikein ymmärrä.

Hyvinvointivaltioissa tämä ei päde, mutta monissa maissa on kilpailu. Kapitalistisissa maissa ym. ihmiset kilpailevat resursseista eri tavoin, koska heillä ei ole turvattua toimeentuloa. Silloin toisten murskaaminen parantaa omia mahdollisuuksia. 

tuo selittääkin jo ydintä. Toisilla ihmisillä ei ole arvoa vaikka sellainen on näennäisesti määritelty. 

Vierailija kirjoitti:

No ei ainakaan miesten naisten mielestä

kumman? miesten vai naisten?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki (aivan kaikki, myös psykopaatit) tekevät päätöksiä enemmän tunteella kuin järjellä. Useimmiten etenkin silloin kun luulevat asian olevan päivänselvä ja rationaalisesti näin. Joten tunteilla on ehdottomasti merkitystä..

Ei välttämättä mitään hyvää  merkitystä, mutta väistämättömän tärkeää kuitenkin.

kyllä. eli se, että on väliä, on merkityksessä jonka tunteille antaa. 

On tunteita ja tunteita.

Joku luulee omaan traumaansa (tai persoonallisuushäiriöön) liittyvää pakonomaista obsessiotaan rakkaudeksi ja räytyy, kun hänen tunteensa ohitetaan.

Sama koskee absurdia vihaa esim. tiettyä kansanryhmää kohtaan.

Terve ihminen osaa erottaa patologiset tunteet, eikä ainakaan anna niille lisäpontta myötäilemällä näitä häiriköitä.

Jokainen on itse vastuussa siitä, miten antaa omien tunteidensa ilmentyä. Tunteet ovat yksilön omassa mielessä, henkilökohtaisia. Tunteet sinänsä ovat väistämättömiä, ei niitä voi estää kuin esim. turruttavalla lääkityksellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei ainakaan miesten naisten mielestä

kumman? miesten vai naisten?

Yliviivaa tarpeeton. 😁

Vierailija kirjoitti:

On tunteita ja tunteita.

Joku luulee omaan traumaansa (tai persoonallisuushäiriöön) liittyvää pakonomaista obsessiotaan rakkaudeksi ja räytyy, kun hänen tunteensa ohitetaan.

Sama koskee absurdia vihaa esim. tiettyä kansanryhmää kohtaan.

Terve ihminen osaa erottaa patologiset tunteet, eikä ainakaan anna niille lisäpontta myötäilemällä näitä häiriköitä.

Jokainen on itse vastuussa siitä, miten antaa omien tunteidensa ilmentyä. Tunteet ovat yksilön omassa mielessä, henkilökohtaisia. Tunteet sinänsä ovat väistämättömiä, ei niitä voi estää kuin esim. turruttavalla lääkityksellä.

Niin tunne on tosi kokemuksena. se vaan ei ole automaattisesti tosi tulkintana. Ja kyllä, terve ihminen pystyy erottamaan omat tunteensa toisen ihmisen tunteista. Ja parhaiten onnistuu yhteistyö kun tunteet kohtaavat. Toisaalta persoonallisuushäiriöisen kohdalla ne saattavat jäädä yksisuuntaiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai on! Jos ihmisen tunteet ohitetaan kerta toisensa jälkeen, tekee se ihan hirvittävää jälkeä psyykkeelle ajan mittaan. Omanarvontunto, itsetunto, luottamus itseen ja maailmaan, kuinka valoisana näkee tulevaisuuden. Kaikkiin näihin vaikuttaa se, miten tulemme tunteinemme kohdatuksi ja kuunnelluksi

jos näin on, niin miksi maailmassa esiintyy niin paljon toisten itsetunnon, luottamuksen itseen ja maailmaa kohtaan heikentämistä? onko tuolla joku merkitys sitten näiden ihmisten mielestä ketkä näin tekevät? en oikein ymmärrä.

Hyvinvointivaltioissa tämä ei päde, mutta monissa maissa on kilpailu. Kapitalistisissa maissa ym. ihmiset kilpailevat resursseista eri tavoin, koska heillä ei ole turvattua toimeentuloa. Silloin toisten murskaaminen parantaa omia mahdollisuuksia. 

tuo selittääkin jo ydintä. Toisilla ihmisillä ei ole arvoa vaikka sellainen on näennäisesti määritelty. 

Miten tämä liittyy tunteisiin?

Muuten kuin että kaikilla ihmisillä on tunteita ja ne vaihtelevat.

Mulla ei ole lainkaan näläntunnetta. Joillakin on koko ajan. Useimmilla tältä väliltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai on! Jos ihmisen tunteet ohitetaan kerta toisensa jälkeen, tekee se ihan hirvittävää jälkeä psyykkeelle ajan mittaan. Omanarvontunto, itsetunto, luottamus itseen ja maailmaan, kuinka valoisana näkee tulevaisuuden. Kaikkiin näihin vaikuttaa se, miten tulemme tunteinemme kohdatuksi ja kuunnelluksi

jos näin on, niin miksi maailmassa esiintyy niin paljon toisten itsetunnon, luottamuksen itseen ja maailmaa kohtaan heikentämistä? onko tuolla joku merkitys sitten näiden ihmisten mielestä ketkä näin tekevät? en oikein ymmärrä.

Hyvinvointivaltioissa tämä ei päde, mutta monissa maissa on kilpailu. Kapitalistisissa maissa ym. ihmiset kilpailevat resursseista eri tavoin, koska heillä ei ole turvattua toimeentuloa. Silloin toisten murskaaminen parantaa omia mahdollisuuksia. 

tuo selittääkin jo ydintä. Toisilla ihmisillä ei ole arvoa vaikka sellainen on näennäisesti määritelty. 

Miten tämä liittyy tunteisiin?

 

Muuten kuin että kaikilla ihmisillä on tunteita ja ne vaihtelevat.

Mulla ei ole lainkaan näläntunnetta. Joillakin on koko ajan. Useimmilla tältä väliltä.

Ensin on tunne jossa ihminen voi kokea vaikkapa vihaa. Toinen on tulkinta jossa hän alkaa uskomaan että tämä tunne kertoo kohteen todellisesta arvosta. Eli hän katsoo asiaa omien linssiensä läpi. Kolmas on toiminta, jossa tätä kohdetta aletaan kohtelemaan siten kuin hänellä ei olisi samaa ihmisarvoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tunteita ja tunteita.

Joku luulee omaan traumaansa (tai persoonallisuushäiriöön) liittyvää pakonomaista obsessiotaan rakkaudeksi ja räytyy, kun hänen tunteensa ohitetaan.

Sama koskee absurdia vihaa esim. tiettyä kansanryhmää kohtaan.

Terve ihminen osaa erottaa patologiset tunteet, eikä ainakaan anna niille lisäpontta myötäilemällä näitä häiriköitä.

Jokainen on itse vastuussa siitä, miten antaa omien tunteidensa ilmentyä. Tunteet ovat yksilön omassa mielessä, henkilökohtaisia. Tunteet sinänsä ovat väistämättömiä, ei niitä voi estää kuin esim. turruttavalla lääkityksellä.

Niin tunne on tosi kokemuksena. se vaan ei ole automaattisesti tosi tulkintana. Ja kyllä, terve ihminen pystyy erottamaan omat tunteensa toisen ihmisen tunteista. Ja parhaiten onnistuu yhteistyö kun tunteet kohtaavat. Toisaalta persoonallisuushäiriöisen kohdalla ne saattavat jäädä yksisuuntaiseksi. 

Yhteistyö onnistuu parhaiten asiaperustein. Ei pitäisi tuoda tunteita lainkaan esim. työympäristöihin ja politiikkaan.

Loogiset faktoihin perustuvat ratkaisut ja toimintamallit ovat lopulta kaikkien etu. 

Tekoäly kun vielä kehittyy, emme tarvitse ihmisiä tekemään mitään päätöksiä.

Huomaa, että tekoälylle esitetyt pohjatiedot, promptit, ovat olennaiset parhaalle ratkaisulle.

-Dr Spock

Ne ohjaavat kaikkea toimintaa ja järki yrittää epätoivoisesti tehdä interventioita katastrofin välttämiseksi.

Narsistille vain hänen tunteillaan on väliä. Muiden tunteita joko manipuloi, väheksyy tai käyttää hyväkseen tuhotakseen toisen. Narsistilta puuttuu ydinminä tai se on erittäin epävakaa ja riippuvainen ulkoisesta validaatiosta, siksi pienikin kritiikki voi murskata sen täysin. Muita narsisti murskaa huvikseen, koska se ruokkii hänen harhoja omasta erinomaisuudestaan ja vahvuudestaan. Aikuisvauva on kuitenkin kaikista heikoin ja muista riippuvaisin, hän tarvii hovin kannattelemaan tyhjillä valheilla pumpattua egoaan.