Lue keskustelun säännöt.
Saako työtön juhlia Vappua?
Kommentit (23)
öööööö Miks Kela ei myönnä vappua varten rahaa??!! Ainakain 100 euroa tarvii että voi edes kohtalaista vappua viettää ääääääää!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työtön heitetään kokkoon polttopuuksi,näin hänestä on hyötyä edes yhden kerran vuodessa.
Ei saa, Wappu on meidän työläisten juhla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vappu on työläisten juhla.
Vappu on shamaanien juhla, jonka työläiset varastivat itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vappu on työläisten juhla.
Olen tehnyt töitä yli 30 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa, Vappu on kielletty vain maanviljelijöiltä. Heillä Vappu on lietelannan ajopäivä.
Vierailija kirjoitti:
Saa jos on sellainen valkoinen hattu.
Lakki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juhli sinä vappua työläisten päivänä. Minä juhlin sitä ylioppilaiden ja keskieurooppalaisittain noitien päivänä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa mikäli on tehnyt töitä jossain elämän vaiheessa.
Jokainen saa juhlia ihan mitä haluaa ja milloin haluaa. Ei siihen tarvita kenenkään lupaa tai hyväksyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työtön heitetään kokkoon polttopuuksi,näin hänestä on hyötyä edes yhden kerran vuodessa.
Siinä taas yksi joka on läpeensä tyhmä.
vappu on työläisten ja ylioppilaiden juhla, ei elättien.
Ei saa. Työttömän pitää seisoa vappuna työkkärin oven edessä hattu kourassa anomassa työpaikaa.
Tottakai saa juhlia. Vappu on kaikkien juhla.
Vierailija kirjoitti:
vappu on työläisten ja ylioppilaiden juhla, ei elättien.
Työtönkin voi olla ylioppilas ja työläinen, joka on vain menettänyt työnsä.
Tutkimuskirjallisuudessa internet-trollausta on tarkasteltu erityisesti persoonallisuuspsykologian näkökulmasta, ja tulokset ovat varsin johdonmukaisia. Voimakkaasti trollaava käyttäytyminen liittyy usein niin sanottuun Dark Tetrad -persoonallisuusprofiiliin, johon kuuluvat narsismi, machiavellilaisuus, psykopatia ja sadismi. Näistä erityisesti sadismi näyttäytyy keskeisenä piirteenä: trollaaminen tarjoaa mahdollisuuden saada mielihyvää siitä, että toiset ihmiset turhautuvat, suuttuvat tai hämmentyvät. Tällaisessa toiminnassa keskustelu ei ole itseisarvo, vaan väline emotionaalisen reaktion tuottamiseen.
Trollaajille on tyypillistä, että he eivät pyri rakentavaan keskusteluun tai yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Sen sijaan heidän viestintänsä on usein strategista provosointia, jonka tarkoituksena on rikkoa keskustelun normaali vuorovaikutus. Provokaatio voi olla tahallista väärinymmärrystä, liioittelua, henkilökohtaisia hyökkäyksiä tai jatkuvaa aiheen siirtämistä. Keskeistä on, että huomio siirtyy itse asiasta toisten osallistujien tunne-reaktioihin.
Tutkimukset ovat myös liittäneet trollaamiseen matalamman affektiivisen empatian, korkeamman impulsiivisuuden sekä suuremman vihamielisyyden. Trolli ei välttämättä koe vahvaa emotionaalista vastetta toisen ihmisen harmista tai nolostumisesta, mikä tekee provosoimisesta helpompaa. Kun empatia on heikompi, muiden ihmisten reaktiot muuttuvat helposti pelkiksi ärsykkeiksi tai viihteeksi, eivätkä ne toimi moraalisina pidäkkeinä.
Verkkoympäristö vahvistaa tätä käyttäytymistä entisestään. Anonymiteetti, fyysisen läsnäolon puute ja vähäiset sosiaaliset seuraukset vähentävät itsehillintää ja tekevät aggressiivisesta viestinnästä riskittömämpää. Siksi trollaaminen ei monien tutkijoiden näkökulmasta ole pelkkää harmitonta pilailua, vaan digitaalinen muoto antisosiaalisesta käyttäytymisestä, jossa muiden ihmisten kokemukset muuttuvat välineiksi henkilökohtaisen stimulaation tai kontrollin tunteen saavuttamiseen.
Saa jos on sellainen valkoinen hattu.