Miksi vakavassa suhteessa olevat ihmiset eivät halua asua enään yhdessä?

Syyrin syy meillä ainakin on, että kumpikaan ei voi eikä halua luopua omasta asuin muodostaan. Minä haluan asua keskustassa kerrostalossa. Miesystävälläni on oma talo maalla. Töiden puolestakaan en voisi siellä asua. Lisäksi on ikää ja sen vuoksi omat tavat ja tottunukset. Ei onnistu yhdessä asuminen. 

Omasta tilasta, omasta rauhasta, omasta päätäntävallasta kaiken suhteen.

Oma veikkaus on, että halutaan vain rusinat pullasta eikä uskalleta tai haluta elää arkea yhdessä. Pelätään, että suhde ei kanna, koska on takana huonoja kokemuksia.

Tottunut omaan rauhaan. Tarvis olla joku 2kerroksinen talo, missä alakerta täysin mun valtakuntaa. Eli kukaan teini ei sinne pölähdä patsastelemaan kun olen omissa oloissani.

Siksi oma asunto.

Itse on suostuisi olemaan tuollaisessa suhteessa kovin pitkään. Tai voisin suostua, mutta katselisin koko ajan muitakin vaihtoehtoja enkä olisi uskollinen.

Vierailija kirjoitti:

Oma veikkaus on, että halutaan vain rusinat pullasta eikä uskalleta tai haluta elää arkea yhdessä. Pelätään, että suhde ei kanna, koska on takana huonoja kokemuksia.

Mitä väärää siinä on ettei halua asua yhdessä? Ei missään ole määrätty että pariskuntien täytyisi jakaa asunto. Saako siitä "arjen jakamisesta" jonkun kirkkaamman kruunun?

ENÄÄ

Vierailija kirjoitti:

Itse on suostuisi olemaan tuollaisessa suhteessa kovin pitkään. Tai voisin suostua, mutta katselisin koko ajan muitakin vaihtoehtoja enkä olisi uskollinen.

Tarkoitatko, että seurusteluaika on pari viikkoa ja sitten muutatte yhteen? Ja silti seurusteluaikana panisit muidenkin kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Omasta tilasta, omasta rauhasta, omasta päätäntävallasta kaiken suhteen.

Tuo on hyvä periaate. Jos on ohi lastentekoiän, ei ole mikään pakko asua yhdessä.

Asun miehen kanssa, mutta jos menis lusikat jakoon niin en ryhtyisi tähän enää ikinä. Liikaa kompromisseja, liikaa sitä näkymätöntä työtä joka lankeaa tänäkin päivänä automaattisesti naiselle kun aikuinen mies ei muka osaa/muista/huomaa. Voisin vielä seurustella, mutta ehdottomasti omat asunnot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse on suostuisi olemaan tuollaisessa suhteessa kovin pitkään. Tai voisin suostua, mutta katselisin koko ajan muitakin vaihtoehtoja enkä olisi uskollinen.

 

Tarkoitatko, että seurusteluaika on pari viikkoa ja sitten muutatte yhteen? Ja silti seurusteluaikana panisit muidenkin kanssa?

Vedit tuon pari viikkoa hihasta ihan itse. Ehkä se on sinulle pitkä aika. Minun pinna voisi kestää ehkä vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Oma veikkaus on, että halutaan vain rusinat pullasta eikä uskalleta tai haluta elää arkea yhdessä. Pelätään, että suhde ei kanna, koska on takana huonoja kokemuksia.

Sulla kun ei raha eikä mielikuvitus muuhun riitä kuin pakkosymbioosiin. Joka usein muuttuukin lois-isäntäsuhteeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Itse on suostuisi olemaan tuollaisessa suhteessa kovin pitkään. Tai voisin suostua, mutta katselisin koko ajan muitakin vaihtoehtoja enkä olisi uskollinen.

Uskotaan. /s

Vierailija kirjoitti:

Itse on suostuisi olemaan tuollaisessa suhteessa kovin pitkään. Tai voisin suostua, mutta katselisin koko ajan muitakin vaihtoehtoja enkä olisi uskollinen.

Esimerkki loisesta, joka etsii kupattavaa isäntäeliötä, eli naista.

Minulla ei olisi sitä vähääkään luottamusta toista kohtaan joten erillään asumisestakaan ei tulisi mitään, joten ainut ratkaisu on sinkkuus.

Vierailija kirjoitti:

Oma veikkaus on, että halutaan vain rusinat pullasta eikä uskalleta tai haluta elää arkea yhdessä. Pelätään, että suhde ei kanna, koska on takana huonoja kokemuksia.

Elin vuosikymmeniä. Nyt minulla on vihdoin ikioma asunto. Siivoan vain omat jälkeni ja päätän itse, kenet päästän sotkemaan. 

Meillä on molemmilla omistusasunnot, joista kumpaankaan emme halua änkeä molemmat tavaroinemme ja tällä hetkellä myynti ja yhteisen ostaminen ei ole vaihtoehto, koska kauppoja ei noin vaan synny. Olemme yhdessä kaikki vapaat, mutta kun toinen tekee vuorotyötä ja toinen paljon etänä, on ollut myös kätevää kun ei tarvitse varoa ja olla hiljaa kummankaan. Asumme lähekkäin eli asunnosta toiseen pääsee muutamassa minuutissa. Kuljetaan omine avaiminemme ees taas eli ei mitään salattavaa.

Kelatuet.

Olen pienituloinen ja eläkkeellä. Jos asuisin jonkun kanssa, menettäisin kotirauhan lisäksi noin 300 egeä kuussa eli lähtisi kansaneläke ja asumistuki. 

Tilalle saisin kuorsaavan, pierevän ja vessan matolle kusevan sonnin, joka syö jääkaapin tyhjäksi ja potee viikoittain miesmenkkoja.

Siedän pierijää paremmin kun hän ei häiritse kuorsauksella ja kuseskelulla ja syö omasta jääkaapistaan. 

Ihminen tarvitsee reviirin. 

Voisin asua mieheni kanssa yhdessä, mutta hän asuu vuoroviikoin lapsensa kanssa ja en haluisi asua hänen kanssaan. Siksi eri osoitteet ainakin nyt.