Näinhän siinä nyt sitten kävi eli kun ikää on tullut enemmän niin matkustelu ei enää kiinnosta

Ei, päinvastoin. Rahaa on niin paljon paremmin käytössä että haluaa nähdä vaikka jos mitä

Päinvastoin! 

Ikää 65v ja nyt vietän ulkomailla jo 25 vkoa vuodesta

Ikää 53 v ja matkustelu kiinnostaa aina vain! Rannalla makoilu ei ole koskaan ollut minun juttuni. Tykkään urheilla, käydä museoissa ja nähtävyyksissä, maistella uusia ruokia. Erityisesti historia ja luonnonkauneus viehättävät. Opiskelen myös kieliä, niitä on kiva päästä käyttämään matkoilla. Voisin kuvitella, että joskus 80-vuotiaana ei enää huvita matkustaa ulkomaille.

Ei enää jaksa mitään monen viikon senttejä vaan lyhyet kaupunkilomat hyvissä hotelleissa on mukavia. Shoppailua ja hyvää ruokaa.

Joo, ikää kertynyt 62 vee eikä matkailu nappaa samalla tapaa kuin ennen. Mieluummin sitä viettää aikaansa mökillä. Kerran talvessa tulee nykyään käytyä hieman pidemmällä, keväällä tai syksyllä max yksi Euroopan reissu.

71 v ja ei enää kiinnosta matkustelu. Näin on käynyt.

Sama. Mutta lapsia pitää viedä paikkoihin. Muuten köllisin loman lähinnä pihakeinussa 😎

Joo, mulle on käynyt niin. Nuorena tein jatkuvasti pitkiä reissuja maailmalla, asuin muutamia vuosia siellä ja täällä. Aikuisena matkustelu hieman rauhoittui, mutta 3-5 reissua per vuosi tuli aina, vkl-matkoja ja muita. 

Nyt ei ole haluja enää reissata ulkomailla, ei yhtään, ne on niin nähty. Venematka kaupungista kesämökille saareen riittää minulle. Joskus käyn viikonloppuna vanhalla kotitilallamme (heh, rahvaanomaisempi versio englantilaisen yläluokan tavasta viettää viikonloput perheen kartanolla, linnassa, no, on meidänkin kotitilalla vanha kartano, ei sen puoleen)

Mulle käynyt just päinvastoin! Nyt on varaa matkustaa ja nautin siitä kovasti.

Itse asiassa matkailuun on tullut sellainen muutos, että etelän rantalomien sijaan tulee nykyään valikoitua mieluummin kiinnostavia kaupunkikohteita. 

M59

Kyllä ja ei. Olen 48-vuotias ja matkustellut elämässä paljon. Nyt kun lapset ovat teinejä, niin perheloman kustannukset nousevat aivan mahdottomiksi, ja se on automaattisesti vähentänyt matkustusintoa. Vaikka meillä on puolison kanssa hyvät tulot, niin ei vaan ole varaa heittää 10 000 euroa perhelomaan. Tällä hetkellä ne rahat menevät lasten harrastuksiin ja niihin liittyviin kisa- ja turnausmatkoihin (lapset siis matkustavat, emme me vanhemmat).

Toinen juttu on, että lapset eivät itse kaipaa matkustamista ollenkaan, joten on helppoa olla  suunnittelematta lomia tai matkustamista. Sitten kun lapset muuttavat pois, niin arvelen, että alamme taas matkustella puolison kanssa kahdestaan, kuten teimme monta vuotta ennen kuin lapsia saimme.

Korona katkaisi lennolta siivet! Näin vain kävi! Pari vuotta vain Suomessa ja ikää yli 60, niin mukavuus houkuttaa.

Ei enää Karibiaa eikä Thaimaata!

Vähän samaa täällä.

Ikää ja rahaa on, lapset jo isoja eli voisin matkustella enemmän. Mutta. Koen rasittavaksi rampata maailmalla. Ne matkat! Vihaan lentokoneita.

Pidän eniten kaupunkimatkailusta mutta vaatii kyllä paljon energiaa ja suunnittelua käydä kaikki museot ja muut kohteet läpi.

Toisaalta joku rantaloma kiinnostaa vähiten koska matkan vaiva on sama ja palkkions jotain rannalla makuuta. Aivan järjetöntä.

Eniten tykkään vain mökkeillä. Kaikessa eauhassa.

Matkustelu kiinnostaa edelleen. Matkustamisen tapa on kyllä muuttunut.

Nuorempana jaksoi interreilata junilla pitkin Eurooppaa ja muuallakin, ja asua retkeilymajoissa ja leirintäalueella teltoissa, junissakin tuli nukuttua usein. Niillä reissuilla tutustui hyvin ihmisiin ja näki paljon.

Nykyään rahaa on enemmän ja mukavuudenhalu on kasvanut. Maailmaa näkee eri tavalla, kun vuokraa auton, asuu hotelleissa ja syö hyvissä ravintoloissa. Kieltämättä joskus on aika etuoikeutettu olo. 

Voin kyllä kuvitella, että joskus yli 80-vuotiaana voi tulla sekin aika, ettei jaksa enää paljoa matkustella, koska matkustaminen on aika rankkaa. Vaikka lentäisi bisnesluokassa, niin yölennoilla nukkuminen on joskus aika kevyttä, ja lisäksi elimistöä rasittavat aikaerot ja lämpötilaerot. Ehkä ainakin matkakohteet valikoituvat helpoiksi. Jää nähtäväksi. 

N62

Ei pysty lähtemään vaikka kiinnostaisikin. Vaivaa eturauhasta ja vessa pitää olla saatavilla sillä sekunnilla kun sitä tarvitsee. En uskalla mennä lentokoneeseen kun vessoja voi olla osa rikki ja jonoja syntyy. Onneksi en ajatellut että sitku. Aloitin reissaamisen 45 vuotiaana, ehdin käydä Euroopan reissuja noin 10, Filippiinit 4 ja Thaimaa 1 reissu. Nyt on ikää 70v. Kyllähän sen tuntee, että lähtö lähenee, mutta vielä onnistuu junalla ja laivalla reissaaminen.

Oon aina inhonnu matkustelua ja tulenkin inhoamaan.

M45

Rantalomat ei ole koskaan kiinnostaneet. Kaupungit, kiertomatkat ja uusiin ihmisiin, kulttuuriin ja ruokaan tutustuminen kiinnostavat edelleen. Mutta eihän samalla tavalla jaksa valvoa ja liikkua kuin nuorempana. 

Pitkät lennot tehty mm. Australia, USA ym. En halua istua lentokoneessa enää yli kuutta tuntia. Intiaan, Thaimaahan tai Afrikkaan en lähde ikinä.

Matkustin aiemmin 2-3 kertaa vuodessa, hektisen työelämän vastapainoksi piti päästä välillä uusiin ympyröihin. Nyt jäin eläkkeelle, matkainto on kadonnut vaikka etukäteen kuvittelin aivan muuta. Olisi rahaa ja mahdollisuus vaikka luksuslomailuun, mutta kotiolot houkuttelevat enemmän. 

Rakastan edelleen matkailua! Koko ajan on jotain suunnitteilla. Pitkiä lentomatkoja en oikein enää jaksa, mutta en myöskään liian yksipuolista yhdessä ja samassa tutussa paikassa makoilua. 

Matkassa on oltava sopivasti sekä riittävää mukavuutta/ylellisyyttäkin, mutta myös vaihtelua ja mielenkiintoisia käänteitä. Interrail, Kreikan saarihyppelyt, jokilaivaristeilyt, auto- ja bussireissutkin toimivat hyvin pohjana. 

N69