Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö kannustaa kaveria vai kertoa sille totuus sen laulutaidoista?
26.11.2025 |
Mulla on yksi kaveri tai ehkä pikemminkin tuttu, joka on tosi innostunut laulamisesta. Se on laulanut karaokea melkein joka viikko jo vuosikausia, ja sen mukaan sitä on kehuttu kovasti. Se on ylpeä saamistaan kehuista ja kuvittelee olevansa hyvä laulamaan, mutta oikeasti se ei osaa muuta kuin vetää kunnon lavashow'ta. Se hoilottaa usein kovalla äänellä ihan nuotin vierestä tosi innoissaan eikä huomaa omassa laulamisessaan mitään vikaa.
Kaverini tahtoisi kovasti päästä yhteen kuoroon, johon on suhteellisen helppo päästä vaikka sinne onkin laulukoe. Kuoron johtava on tuntenut jollain tasolla kaverini jo pidemmän aikaa ja tietää, kuinka tärkeää laulaminen sille on ja kuinka epärealistiset käsitykset sillä on omasta osaamisestaan. Kaverini kävi syksyllä laulukokeessa ja tuli heti tyrmätyksi, mutta sehän ei sitä lannistanut.
Kaverini on nyt opetellut laulutekniikkaa netissä melkein päivitttäin ja käynyt laulutunneillakin. Sen ääni kuulostaa vähän paremmalta, mutta nuotissa pysyminen tuntuu tuottavan ihan yhtä pahoja vaikeuksia kuin ennenkin. Eikä se edelleenkään tajua yhtään, kuinka pahasti väärin se hoilottaa. Sen sijaan se on varma siitä, että se on kehittynyt tosi paljon ja sillä on nyt hyvät mahdollisuudet päästä siihen kuoroon.
Tuntuu tosi pahalta nähdä, kuinka innoissaan kaveri on ja kuinka se heittää aikaansa ja rahaansa hukkaan samalla kun se elättelee toivoa ihan turhaan. On myös tosi raskasta tsempata sitä sen toivottomassa pyrkimyksessä, koska se tulee varmasti pettyymään sitä pahemmin mitä enemmän se on nähnyt vaivaa ja käyttänyt vähiä rahojaan laulutunteihin. Olisiko mun sittenkin parempi alkaa vihjailemaan varovasti, että ehkä se ei sittenkään ole niin hyvä laulaja kuin se kuvittelee ja ehkä sen olisi parempi keskittyä karaokeen ja unohtaa haaveet sellaisista kuoroista joissa täytyy laulaa suht puhtaasti?
Kommentit (16)
Eli kaverisi näkee paljon vaivaa haaveensa eteen, ja tämä risoo sinua? Vai miksi sinulla olisi tarve kertoa hänen olevan "huono"?
Totesit itsekin, että laulutunnit parantaneet asiaa. Ja se on tilanne nyt, voi olla vielä parempi kun mennään vuosi-pari eteenpäin.
Minusta tuo kuulostaa vaan hienolta, että kuorotyrmäyksen jälkeen sisuuntui treenaamaan tosissaan, eikä jäänyt harmittelemaan, kuten varmaan itse olisin vastaavassa tilanteessa tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, ettei kaverisi ole ja aiemmin ottanut laulutunteja. Jokainen kyllä oppii laulamaan; toisilla vaatii enemmän treeniä kuin toisilla
Ensiksi miettisin mistä tuo ajatus tulee päähäsi, että laulaa nuotin vierestä, oletko itse musiikin ammattilainen yms. Eli vähän pohjaa mihin perustaa edes näitä ajatuksia. Sitten antaisin ajan kulua, koska kuulostaa tosi oudolta, että käy laulutunneilla eikä siellä tätä asiaa tuotaisi ilmi. Jos nyt jostain syystä koet olevasi vastuussa hänen laulamisestaan niin sanoisin suoraan, että äänitetään sinun lauluasi ja kerro mahdollisimman analyyttisesti mitä mieltä siitä olet.
Summa summarum, olisin itse kannustava ja iloinen hänen puolestaan, että tekee jotain mistä tykkää mutta en antaisi elää harhoissa liian kauaa. Paljonko tuo aika on, en tiedä, täysin riippuvainen siitä kauanko tätä on jatkunut mutta itse pysyisin vuosien sijaan kuukausissa.
Anna tyypin harrastaa. Mitä se nyt haittaa? Ei kai sen ulina sinua nolaa?
Eikös liki kaikki karokelaulajat usko osaavansa laulaa tosi hyvin? Osa heistä tietysti voi laulaa pelkästä laulamisen halustakin, mutta näin ulkopuolisen silmin, kyllä se aika vakavalta touhulta näyttää lähes kaikilla.
Mutta syystähän nuo laulavat vain siellä karaokessa, eivätkä levytysstudiolla. Levypomotkin liikkuu ihmisten ilmoilla ja jos joku vakavasti otettava laulaja porukassa olisi, niin äkkiä se olisi levyttämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli kaverisi näkee paljon vaivaa haaveensa eteen, ja tämä risoo sinua? Vai miksi sinulla olisi tarve kertoa hänen olevan "huono"?
Totesit itsekin, että laulutunnit parantaneet asiaa. Ja se on tilanne nyt, voi olla vielä parempi kun mennään vuosi-pari eteenpäin.
Minusta tuo kuulostaa vaan hienolta, että kuorotyrmäyksen jälkeen sisuuntui treenaamaan tosissaan, eikä jäänyt harmittelemaan, kuten varmaan itse olisin vastaavassa tilanteessa tehnyt.
Ymmärsit väärin. Tällä kaverillani ei ole mitään käsitystä omasta osaamisestaan ja siitä, kuinka pitkän työn takana kuoroon pääseminen on, jos se nyt koskaan onnistuu siltä. Tilannehan on tosi huono, kun kaveri ei edes kuule laulavansa väärin vaikka sitä tapahtuu jatkuvasti. Enkä tarkoita pientä ala- tai ylävireisyyttä vaan sitä, että sen laulamat nuotit on täysin vääriä.
Kaverini kuvittelee, että muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen kaikki on kunnossa ja kuoronjohtaja ottaa sen avosylin vastaan viimeistään ensi syksyn koelauluissa, jos kesken kauden ei onnistu. Sillä ei ole mitään tajua siitä, että kaikki sen näkemä vaiva voi mennä hukkaan, koska se ei välttämättä pääse kuoroon minkään harjoittelun avulla enkä usko että se jaksaa panostaa laulutunteihin montaa vuotta. Arvostan sitä että se näkee vaivaa unelmansa eteen, mutta eikö olisi parempi jos se ei kuvittelisi kaiken olevan niin helppoa kuin se kuvittelee?
Miten kuoroa johtavan tunteminen liittyy asiaan? Haluaako siksi juuri siihen kuoroon?
Mikset itse hae jos koet olevasi parempi? Vai etkö itse laula? Mihin arviosi kaverisi osaamisesta perustuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omapa on asiansa jos hän haluaa treenata ja kaikkensa koittaa, kuoroon päästäkseen. Moni laulaja on kertonut tulleensa ensin tyrmätyksi, kun on pyrkinyt laulajaksi. Luovat alat on vähän semmoisia, että yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä.
Vain jos hän kysyy mielipidettäsi, niin sitten voit ehkä kysäistä että onko se ihan realistista yrittää siihen kuoroon, jos ei treenitkään ole siinä auttaneet. Että voisiko vaikka jossain muualla laulaa.
Itse lopetin aikoinaan maalaamisen, koska jollekin oli tärkeää päästä kertomaan, miten töherrykseni olivat vain materiaalien haaskuuta.
Nyt sitten vapaa-ajalla vaan selaan nettiä ja katselen tv:tä. Tässä ei ainakaan tarvitse olla hyvä, jotta saa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärsit väärin. Tällä kaverillani ei ole mitään käsitystä omasta osaamisestaan ja siitä, kuinka pitkän työn takana kuoroon pääseminen on, jos se nyt koskaan onnistuu siltä. Tilannehan on tosi huono, kun kaveri ei edes kuule laulavansa väärin vaikka sitä tapahtuu jatkuvasti.
Kerroit, että hän ottaa laulutuntejakin. Mutta se laulunopettaja ei kuitenkaan ole tyrmännyt häntä? Mutta sinä silti tyrmäät. Jospa se oletkin sinä, jolla ei ole mitään nuottikorvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kaverisi näkee paljon vaivaa haaveensa eteen, ja tämä risoo sinua? Vai miksi sinulla olisi tarve kertoa hänen olevan "huono"?
Totesit itsekin, että laulutunnit parantaneet asiaa. Ja se on tilanne nyt, voi olla vielä parempi kun mennään vuosi-pari eteenpäin.
Minusta tuo kuulostaa vaan hienolta, että kuorotyrmäyksen jälkeen sisuuntui treenaamaan tosissaan, eikä jäänyt harmittelemaan, kuten varmaan itse olisin vastaavassa tilanteessa tehnyt.
Ymmärsit väärin. Tällä kaverillani ei ole mitään käsitystä omasta osaamisestaan ja siitä, kuinka pitkän työn takana kuoroon pääseminen on, jos se nyt koskaan onnistuu siltä. Tilannehan on tosi huono, kun kaveri ei edes kuule laulavansa väärin vaikka sitä tapahtuu jatkuvasti. Enkä tarkoita pientä ala- tai ylävireisyyttä vaan sitä, että sen laulamat nuotit on täysin vääriä.
Kaverini kuvittelee
Ja miksi sinua kiusaa ajatus, että kaverisi pitää laulamisesta, ja selkeästi siinä haluaa kehittyä?
Laulaminenkin on pitkälti tekniikkaa, jonka hyvällä opetuksella oppii siinä missä jonkun soittimenkin soittamisen. Olisitko esim. aloittelijatason kitaransoitosta sanomassa, että juu ei kannata enää käydä noilla kitaratunneilla, koska et ole jo muusikkotasoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikset itse hae jos koet olevasi parempi? Vai etkö itse laula? Mihin arviosi kaverisi osaamisesta perustuu?
Kuuleehan sen jos joku laulaa nuotin vierestä. Vai etkö sinä kuule?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsit väärin. Tällä kaverillani ei ole mitään käsitystä omasta osaamisestaan ja siitä, kuinka pitkän työn takana kuoroon pääseminen on, jos se nyt koskaan onnistuu siltä. Tilannehan on tosi huono, kun kaveri ei edes kuule laulavansa väärin vaikka sitä tapahtuu jatkuvasti.
Kerroit, että hän ottaa laulutuntejakin. Mutta se laulunopettaja ei kuitenkaan ole tyrmännyt häntä? Mutta sinä silti tyrmäät. Jospa se oletkin sinä, jolla ei ole mitään nuottikorvaa.
Ei tietenkään kukaan fiksu laulunopettaja tyrmää, ei niitä maksavia oppilaita ovista ja ikkunoista tunge sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi miettisin mistä tuo ajatus tulee päähäsi, että laulaa nuotin vierestä, oletko itse musiikin ammattilainen yms. Eli vähän pohjaa mihin perustaa edes näitä ajatuksia. Sitten antaisin ajan kulua, koska kuulostaa tosi oudolta, että käy laulutunneilla eikä siellä tätä asiaa tuotaisi ilmi. Jos nyt jostain syystä koet olevasi vastuussa hänen laulamisestaan niin sanoisin suoraan, että äänitetään sinun lauluasi ja kerro mahdollisimman analyyttisesti mitä mieltä siitä olet.
Summa summarum, olisin itse kannustava ja iloinen hänen puolestaan, että tekee jotain mistä tykkää mutta en antaisi elää harhoissa liian kauaa. Paljonko tuo aika on, en tiedä, täysin riippuvainen siitä kauanko tätä on jatkunut mutta itse pysyisin vuosien sijaan kuukausissa.
Mulla on absoolluttinen sävelkorva, joten kuulen kyllä hyvin että kaverini laulaa vääriä nuotteja. Sen kuulee myös huonomman sävelkorvan omaavan tavikset, koska olen puhunut muiden kanssa kaverini tilanteesta. Kukaan ei vaan kehtaa kertoa sille kuinka huono se on.
Ja en tietenkään kuvittele, että olisin vastuussa kaverini laulamisesta. Tuntuu vaan tosi pahalta katsoa, kuinka epärealistiset kuvitelmat sillä on omasta osaamisestaan ja mahdollisuuksistaan, ja olla omalta osaltani vahvistamassa näitä harhakuvitelmia menemällä leikkiin mukaan.
Minunkin kaveri hinkui laulaja-tanssija-näyttelijä-malliksi, vaikka mihinkään noista ei ollut edellytyksiä, mutta en minä sitä hänelle sanonut. Ei kuulu minulle.
Joskus ihmisten pitää vain antaa lyödä päänsä seinään riittävän kovasti.