Pitäisikö kannustaa kaveria vai kertoa sille totuus sen laulutaidoista?
Mulla on yksi kaveri tai ehkä pikemminkin tuttu, joka on tosi innostunut laulamisesta. Se on laulanut karaokea melkein joka viikko jo vuosikausia, ja sen mukaan sitä on kehuttu kovasti. Se on ylpeä saamistaan kehuista ja kuvittelee olevansa hyvä laulamaan, mutta oikeasti se ei osaa muuta kuin vetää kunnon lavashow'ta. Se hoilottaa usein kovalla äänellä ihan nuotin vierestä tosi innoissaan eikä huomaa omassa laulamisessaan mitään vikaa.
Kaverini tahtoisi kovasti päästä yhteen kuoroon, johon on suhteellisen helppo päästä vaikka sinne onkin laulukoe. Kuoron johtava on tuntenut jollain tasolla kaverini jo pidemmän aikaa ja tietää, kuinka tärkeää laulaminen sille on ja kuinka epärealistiset käsitykset sillä on omasta osaamisestaan. Kaverini kävi syksyllä laulukokeessa ja tuli heti tyrmätyksi, mutta sehän ei sitä lannistanut.
Kaverini on nyt opetellut laulutekniikkaa netissä melkein päivitttäin ja käynyt laulutunneillakin. Sen ääni kuulostaa vähän paremmalta, mutta nuotissa pysyminen tuntuu tuottavan ihan yhtä pahoja vaikeuksia kuin ennenkin. Eikä se edelleenkään tajua yhtään, kuinka pahasti väärin se hoilottaa. Sen sijaan se on varma siitä, että se on kehittynyt tosi paljon ja sillä on nyt hyvät mahdollisuudet päästä siihen kuoroon.
Tuntuu tosi pahalta nähdä, kuinka innoissaan kaveri on ja kuinka se heittää aikaansa ja rahaansa hukkaan samalla kun se elättelee toivoa ihan turhaan. On myös tosi raskasta tsempata sitä sen toivottomassa pyrkimyksessä, koska se tulee varmasti pettyymään sitä pahemmin mitä enemmän se on nähnyt vaivaa ja käyttänyt vähiä rahojaan laulutunteihin. Olisiko mun sittenkin parempi alkaa vihjailemaan varovasti, että ehkä se ei sittenkään ole niin hyvä laulaja kuin se kuvittelee ja ehkä sen olisi parempi keskittyä karaokeen ja unohtaa haaveet sellaisista kuoroista joissa täytyy laulaa suht puhtaasti?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi miettisin mistä tuo ajatus tulee päähäsi, että laulaa nuotin vierestä, oletko itse musiikin ammattilainen yms. Eli vähän pohjaa mihin perustaa edes näitä ajatuksia. Sitten antaisin ajan kulua, koska kuulostaa tosi oudolta, että käy laulutunneilla eikä siellä tätä asiaa tuotaisi ilmi. Jos nyt jostain syystä koet olevasi vastuussa hänen laulamisestaan niin sanoisin suoraan, että äänitetään sinun lauluasi ja kerro mahdollisimman analyyttisesti mitä mieltä siitä olet.
Summa summarum, olisin itse kannustava ja iloinen hänen puolestaan, että tekee jotain mistä tykkää mutta en antaisi elää harhoissa liian kauaa. Paljonko tuo aika on, en tiedä, täysin riippuvainen siitä kauanko tätä on jatkunut mutta itse pysyisin vuosien sijaan kuukausissa.
Mulla on absoolluttinen sävelkorva, joten kuulen kyllä hyvin että kaverini laulaa vääriä nuotteja. Sen kuule myös huonomman sävelkorvan omaavan tavikset, koska olen puhunut muiden kanssa kaverini tilanteesta. Kukaan ei vaan kehtaa kertoa sille kuinka huono se on.
Käy kyllä oikeasti surku "kaveriasi". Ette te kyllä kovin ystäviä ole, jos ihan porukalla juttelette kuinka huono hän mielestänne harrastuksessaan on.
Vai että absoluuttinen sävelkorva sinulla. Entistä enemmän tulee mieleen, että voisiko nyt kuitenkin tuon ajatuksesi taustalla olla ihan vaan kateus siitä, miten paljon kaverisi näkee haaveensa eteen vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsit väärin. Tällä kaverillani ei ole mitään käsitystä omasta osaamisestaan ja siitä, kuinka pitkän työn takana kuoroon pääseminen on, jos se nyt koskaan onnistuu siltä. Tilannehan on tosi huono, kun kaveri ei edes kuule laulavansa väärin vaikka sitä tapahtuu jatkuvasti.
Kerroit, että hän ottaa laulutuntejakin. Mutta se laulunopettaja ei kuitenkaan ole tyrmännyt häntä? Mutta sinä silti tyrmäät. Jospa se oletkin sinä, jolla ei ole mitään nuottikorvaa.
Olen käynyt useamman opettajan laulutunneilla, enkä muista yhdenkään niistä kertoneen totuutta päin naamaa silloinkaan kun tiesin laulaneeni tosi huonosti. Ne on vain kehunut ja muotoillut parannusehdotuksensa niin, että virheet on näyttänyt mahdollisimman pieniltä. Tyylin "Hienosti artikuloitu! Koita vielä pitää takahampaiden välissä isompi rako niin tästä tulee parempi" silloin, kun pielessä on vaikka ja mitä... Mutta yleensä kannattaa keskittyä parantamaan yhtä asiaa kerrallaan, koska on paljon vaikeampaa yrittää opetella monta uutta asiaa samanaikaisesti.
Ohis
Voisikohan hän päästä ihan laulunopettajalle, joka osaa antaa oikeaa, kehittävää palautetta?
Vierailija kirjoitti:
Harmi, ettei kaverisi ole ja aiemmin ottanut laulutunteja. Jokainen kyllä oppii laulamaan; toisilla vaatii enemmän treeniä kuin toisilla
Ja paskat oppii.
On olemassa oikeasti nuottikorvattomia ihmisiä, jotka eivät erota edes nousevaa sävelkulkua laskevasta. Heitä voi kouluttaa ihan miten paljon tahansa, mutta eivät aivan varmasti opi ikinä laulamaan. Ei tämä ole mikään suuri illuminaatin salaisuus.
Jos ihminen ei itse tajua laulavansa täysin nuotin vierestä, niin silloin hän ei voi olla kovin musikaalinen. Sellaista on vaikea korjata.
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan hän päästä ihan laulunopettajalle, joka osaa antaa oikeaa, kehittävää palautetta?
Se ei ole kehittävää palautetta, että kertoo kuinka huono toinen on ja mitä kaikkea hän ei osaa. Se on kehittävää palautetta, että antaa sellaisia parannusehdotuksia joiden avulla oppilas kehittyy paremmaksi, sitä mukaa kun hän on valmis omaksumaan uusia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi miettisin mistä tuo ajatus tulee päähäsi, että laulaa nuotin vierestä, oletko itse musiikin ammattilainen yms. Eli vähän pohjaa mihin perustaa edes näitä ajatuksia. Sitten antaisin ajan kulua, koska kuulostaa tosi oudolta, että käy laulutunneilla eikä siellä tätä asiaa tuotaisi ilmi. Jos nyt jostain syystä koet olevasi vastuussa hänen laulamisestaan niin sanoisin suoraan, että äänitetään sinun lauluasi ja kerro mahdollisimman analyyttisesti mitä mieltä siitä olet.
Summa summarum, olisin itse kannustava ja iloinen hänen puolestaan, että tekee jotain mistä tykkää mutta en antaisi elää harhoissa liian kauaa. Paljonko tuo aika on, en tiedä, täysin riippuvainen siitä kauanko tätä on jatkunut mutta itse pysyisin vuosien sijaan kuukausissa.
Kyllä joillakin ihmisillä on sävelkorvaa vaikka eivät musiikin ammattilaisia olisikaan ja kuulevat kyllä jos joku laulaa nuotin vierestä. Itse olen musikaalisesta perheestä ja harrastanut pianonsoittoa lapsesta asti ja kyllä se todellakin särkee korvia paljon kun joku hoilaa täysiä epävireisesti. Kadehdin niin paljon exääni jolla ei ole yhtään sävelkorvaa, mutta laulamisen iloa senkin edestä. Hän laulaa ihan jatkuvasti ja on autuaan tietämätön siitä että ei ole edes lähimaillakaan nuotteja. Eikä siis edes osaa lukea nuotteja. Itse taas en uskalla laulaa, koska tiedän oman ääneni rajallisuuden. En halua laulaa muiden kuulleen, koska pelkään että laulu on epävireistä. Exällä ei näitä rajoituksia ole, hän voi laulaa ihan vaan laulamisen ilosta välittämättä siitä miltä se kuulostaa muiden korviin. Menin työväenopiston laulutunnille sillä ajatuksella että sieltä saisi vinkkejä ja laulutekniikkaa ja myös rohkeutta laulamiseen. No siellä tunnilla vaan laulettiin ei sieltä mitään palautetta tai opetusta saanut. Aloituksessa ei kerrottu millaisilla laulutunneilla ystävä käy, mutta ei niillä laulutunneilla todellakaan aina opeteta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsit väärin. Tällä kaverillani ei ole mitään käsitystä omasta osaamisestaan ja siitä, kuinka pitkän työn takana kuoroon pääseminen on, jos se nyt koskaan onnistuu siltä. Tilannehan on tosi huono, kun kaveri ei edes kuule laulavansa väärin vaikka sitä tapahtuu jatkuvasti.
Kerroit, että hän ottaa laulutuntejakin. Mutta se laulunopettaja ei kuitenkaan ole tyrmännyt häntä? Mutta sinä silti tyrmäät. Jospa se oletkin sinä, jolla ei ole mitään nuottikorvaa.
Olen käynyt useamman opettajan laulutunneilla, enkä muista yhdenkään niistä kertoneen totuutta päin naamaa silloinkaan kun tiesin laulaneeni tosi huonosti. Ne on vain kehunut ja muotoillut parannusehdotuksensa niin, että virheet on näyttänyt mahdollisimman pieniltä. Tyylin "Hienosti artikuloitu! Koita vielä pitää takahampaiden välissä isompi rako niin tästä tulee
Parempiko olisi todeta, että joo oot ihan paska, älä vaan laula ikinä kenenkään kuullen?
Tuo pehmempi tyylihän kannustaa jatkamaan ja hiomaan niitä virhekohtia, joka taitanee olla sen harjoittelun ja opettelun tarkoitus.
Vierailija kirjoitti:
Ensiksi miettisin mistä tuo ajatus tulee päähäsi, että laulaa nuotin vierestä, oletko itse musiikin ammattilainen yms.
Tuota, ei tarvitse olla musiikin ammattilainen että osaa sanoa, meneekö jokin nuotista vai sen vierestä. Se vaatii vain sävelkorvan, eikä suurempien virheiden kohdalla edes kovin hyvää sellaista. Jos oma sävelkorvasi on sellainen, että tarvitset ammattilaisen kertomaan menikö laulu pahasti nuotin vierestä, olet juuri niitä vakavasti sävelkorvattomia. Vähänkin sävelkorvalliset huomaavat tuollaiset asiat ihan itsestään.
Mitä kuvittelet ystäväsi hyötyvän siitä, että kertoisit hänen olevan paska laulaja? Oikea ystävä kannustaisi treenaamaan, ehdottaisi uusia tapoja treenata ja ehkä varoittaisi, että kuoroon pääseminen voi vaatia pitkääkin treeniä. Menetkö sanomaan hölkkääjillekin, että juokset väärin, lopeta?
Vierailija kirjoitti:
Mitä kuvittelet ystäväsi hyötyvän siitä, että kertoisit hänen olevan paska laulaja? Oikea ystävä kannustaisi treenaamaan, ehdottaisi uusia tapoja treenata ja ehkä varoittaisi, että kuoroon pääseminen voi vaatia pitkääkin treeniä. Menetkö sanomaan hölkkääjillekin, että juokset väärin, lopeta?
Ehdotuksesi on hyvä, mutta vertauksesi hieman huono. Tässä kun ongelmana on se kuoroon pääseminen. Hölkkääjän ei taas tarvitse tavoitella mitään absoluuttista asiaa.
Joutuuko AP kuuntelemaan tätä epävireistä laulua? Odotetaanko hänen antavan kannustavaa palautetta?
Vierailija kirjoitti:
Mitä kuvittelet ystäväsi hyötyvän siitä, että kertoisit hänen olevan paska laulaja? Oikea ystävä kannustaisi treenaamaan, ehdottaisi uusia tapoja treenata ja ehkä varoittaisi, että kuoroon pääseminen voi vaatia pitkääkin treeniä. Menetkö sanomaan hölkkääjillekin, että juokset väärin, lopeta?
Ohis, mutta monille hölkkääjille voisi kyllä käydä opetttamassa oikeaa tekniikkaa ennenkun rikkovat polvensa.
"Parempiko olisi todeta, että joo oot ihan paska, älä vaan laula ikinä kenenkään kuullen?
Tuo pehmempi tyylihän kannustaa jatkamaan ja hiomaan niitä virhekohtia, joka taitanee olla sen harjoittelun ja opettelun tarkoitus."
Olet oikeassa. Juuri siksi hyvät laulunopettajatkaan ei tyrmää oppilaitaan ääneen, vaikka pitäisi heitä mielessään umpisurkeina. Eikä muutenkaan lannista heitä ainakaan silloin kun kyse on suhteellisen uudesta oppilaasta, joka ei ole kertonut ainoaksi tavoitteekseen jotain mikä on hänelle aivan varmasti täysin mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi, ettei kaverisi ole ja aiemmin ottanut laulutunteja. Jokainen kyllä oppii laulamaan; toisilla vaatii enemmän treeniä kuin toisilla
Ja paskat oppii.
On olemassa oikeasti nuottikorvattomia ihmisiä, jotka eivät erota edes nousevaa sävelkulkua laskevasta. Heitä voi kouluttaa ihan miten paljon tahansa, mutta eivät aivan varmasti opi ikinä laulamaan. Ei tämä ole mikään suuri illuminaatin salaisuus.
No entäs sitten? Jos kyse on harrastuksesta, niin onko se oikeasti niin kauheaa jos ajattelee olevansa siinä hyvä?
Tai siis, mitä se on ap:lta niin pois, että pitäisi päästä kaveria asiasta näpäyttämään?
Vierailija kirjoitti:
Harmi, ettei kaverisi ole ja aiemmin ottanut laulutunteja. Jokainen kyllä oppii laulamaan; toisilla vaatii enemmän treeniä kuin toisilla
Kyllä siihen on oltava tietyt synnynnäiset edellytykset. Kaikilla ei ole. Kaikista hiihtäjistäkään ei tule olympiavoittajia, vaikka hiihtäisi ja harjoittelisi kuinka. Moni asia pitää olla yhtäaikaa kohdallaan.
Harva ihminen laulaa siksi, että kuvittelee olevansa siinä hyvä. Ihmiset laulavat siksi, koska tykkäävät laulamisesta.
Voit suositella tuttavallesi laulutunteja. Myös harrastelijakuoro on hyvä paikka kehittää laulutaitoa.
Ollessani aikoinani ulkomailla töissä eräässä työpaikassani sattui olemaan iso hyvä kuoro. Kollegani kertoi, että oli piinaa laulaa siellä erään epämusikaalisen vieressä. Tämä tyyppi oli kuitenkin otettu kuoroon koska kaikille piti antaa mahdollisuus. Ihmettelimme kollegani kanssa kylläkin että miksi täysillä nuotin vierestä koko ajan laulava halusi kuoroon? Ehkä saadakseen opiskelua varten harrastuspisteitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi, ettei kaverisi ole ja aiemmin ottanut laulutunteja. Jokainen kyllä oppii laulamaan; toisilla vaatii enemmän treeniä kuin toisilla
Kyllä siihen on oltava tietyt synnynnäiset edellytykset. Kaikilla ei ole. Kaikista hiihtäjistäkään ei tule olympiavoittajia, vaikka hiihtäisi ja harjoittelisi kuinka. Moni asia pitää olla yhtäaikaa kohdallaan.
Niin juuri. Tunnen ihmisen joka halusi nyrkkeillä ja harrastaa sitä. Harrastaa ilmeisesti edelleen, mutta hän ei saanut sormia tai kättä nyrkkiin. Keskisormi oli liian pitkä.
Se aiheutti ongelmia aina lyödessä säkkiin ja kohteeseen. Sormeen sattui. Hänen geenit olivat erilaiset. Pitkät pohjoismaiset sormet ja yksi sormi muita paljon pidempi. Nyrkki ei onnistunut häneltä. Aka paljon harjoiteltiin sitten muuta. Erinomainen varjonyrkkeilijä hänestä tuli ja sparrissa ei lyönyt perille lyöntejä, koska kerran säkkitreenissä se sormi venähti pahasti.
Kyllä!
Sen takia jokainen tarvitsee perustulon!