Lue keskustelun säännöt.
Reagoin ainoastaan auttaviin kommentteihin :) miesystävän käytös vaikeissa tilanteissa
15.11.2025 |
En tule reagoimaan kommentteihin tyyliin "jätä se" "eroa", "sitä ei kiinnosta" jne. Olen antanut monta mahdollisuutta poistua suhteesta ja mies on taistellut, etten jättäisi häntä. Suhteessa ollessani olen saanut huomata, että olen erittäin itsenäinen ihminen enkä ollenkaan niin romanttinen kuin joskus aidosti luulin olevani. Miesystävä käy läpi yhtä tosi rankkaa asiaa ja osaan sinänsä samastua siihen, koska olen käynyt läpi samantyylisen asian aikoinaan. Eivät sinänsä mitenkään vertailukelpoisia asioita, mutta kuitenkin samoja piirteitä. Joten ymmärrän kuinka rankkaa se on. En kuitenkaan valitettavasti ole kiinnostunut olemaan miesystävän tukena, koska olen katkeroitunut hänelle. En tule avaamaan mitään yksityiskohtia aloituksessa enkä myöhemmin kommenteissakaan, vaan haluan avautua päällisin puolin.
Miesystävä oli aiemmin ennustettava. Hän soitti aina illalla. Hän on myös sanonut minulle, että minähän tiedän hänen soittavan aina töiden jälkeen ja viimeistään illalla. Minä en ikinä ole pitänyt sitä itsestäänselvyytenä. Joskus aikoinaan järjestely sopi minulle hyvin. En kokenut tarvetta soitella itse. Jossain vaiheessa aloin soittamaan itse, ja sain huomata, että miesystävän kiinni saaminen oli erittäin vaikeaa (hänellä on puhelin aina äänettömällä ja hän nukkuu paljon töiden jälkeen.) Tämä oli sellainen käänteentekevä asia ja aloin suuttumaan ja katkeroitumaan. Miehen kommentti oli, että kyllä hän vastaa jos huomaa, että soitan.
Nyt olen huomannut, että jos puhun erosta, mies soittaa ahkerasti perään eikä halua luopua eikä luovuttaa. En itke herkästi, joten osaan puhua eroamisesta aika kylmän kuuloisesti. En HALUAISI erota, mutta olen väsynyt ja v**tuuntunut ja sen huomaa kyllä puhetavastani. Sitten kun miesystävällä on "varmempi" olo (en ole uhkaillut erolla), hän on taas tavoittamattomissa. Yöllä hän soitti takaisin yhden kerran. Yhden ainoan v**un kerran. Minä olin tavoitellut häntä miljoona kertaa. Sisimmässäni kai tiedän, että tämä on väliaikainen tilanne, mutta jaksamiseni on aivan finaalissa. Olen niin vihainen ja katkera. Nyt odotan miesystävän soittoa, enkä oikeastaan tiedä edes miksi. Mietin tänään, että ei minulla ole mitään mielenkiintoa deittailuun, joten samapa se on pysyä suhteessa. Ei vaikuta elämääni. Minulla on todella paljon kokemusta deittailusta, joten se ei houkuttele ollenkaan. Kaipa se on sitten ihan se ja sama pysyä suhteessa vaikka huvin vuoksi. Olen oikeastaan tosi yllättynyt kylmyydestäni. Olin jo ensimmäisessä suhteessani teininä samanlainen. Muistan sen helpotuksen tunteen, kun laitoin Facebookiin olevani sinkku. Se oli ihana tunne. En ymmärrä miksi olen näin kylmä. Nytkään en jaksa välittää miehen tilanteesta, harmi toki mutta sen enempää en edes halua olla tukena, koska ei hänkään tee mitään minun eteeni ainakaan tällä hetkellä. Tiedän, että hän osaisi olla ihana, mutta hänellä on aivan liikaa ongelmia ja minua raivostuttaa se.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä apua sinä nyt kaipaat? Ei tullut selväksi.
Että mitä minun kannattaa tehdä? En haluaisi luovuttaa enkä edes pystyisi siihen nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Passiivis-aggressiivinen spämmääjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä apua sinä nyt kaipaat? Ei tullut selväksi.
Että mitä minun kannattaa tehdä? En haluaisi luovuttaa enkä edes pystyisi siihen nyt.
No et sinä halua kuulla sitä, mitä sinun kannattaisi tehdä. Tuli aloituksessa ilmi.
Kannattaako minun vain elellä elämääni ja olla välittämättä mistään mitään? Ei minua houkuttele sinkkuus eikä muut miehet, joten kannattaako tässä vain roikkua kun en muutakaan kykene tekemään? Ehkä se tästä joskus, tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mitä apua sinä nyt kaipaat? Ei tullut selväksi.
Että mitä minun kannattaa tehdä? En haluaisi luovuttaa enkä edes pystyisi siihen nyt.
No et sinä halua kuulla sitä, mitä sinun kannattaisi tehdä. Tuli aloituksessa ilmi.
Ei minulla ole tällä hetkellä voimia irtaantua kokonaan. Ehkä joskus sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä soittele sille miehelle koko ajan, ni ei raivostuta niin paljo 😃
Ongelmasi taitaa olla läheisriippuvuus. Kysyt täältäkin tuntemattomilta neuvoja, kun sinun kannattaisi kysyä, että mitä Sinä haluat. Suosittelen viettämään aikaa yksin ja kuulostelemaan, että kuka oikeastaan olet. Minkälaisista asioista pidät. Puhut itsellesi kauniiseen sävyyn ja etsit positiivisia kokemuksia. Itsetunnon vahvistamista siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaista työtä mies tekee kun nukkuu tunteja töiden jälkeen? Vuorotyötä ja/tai fyysisesti raskasta työtä? Silloin kyllä nukuttaa.
Vaikea tilanne, eikö tuosta voisi yrittää keskustella, vaikka joku perheneuvoja ulkopuolisena mukaan.
Olen saanut palautetta siitä, etten kysele. Aloin kysymään enemmän. Olen saanut epäsuoraa palautetta myös siitä, etten tue tarpeeksi. Osaan lukea rivien välistä. Olen saanut myös palautetta siitä, että väistelen kysymyksiä enkä vastaa. En tiedä miksi olen tällainen. En jaksa välittää mistään enkä jaksa nähdä vaivaa, jos miesystävä on hankala. En minä lähde minkään kannattelijan rooliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarvitsette kumpikin terapiaa tai jotain ulkopuolista apua, jotta opitte ymmärtämään ja kommunikoimaan. Katkeruus on kamala tunne ja syö ihmistä sisältä ikuisesti, jos aihetta ei selvitetä. Itse en tuollaista suhdetta jatkaisi, koska se ei kuulosta ollenkaan terveeltä. Tuntuu että olette kumpikin siinä, koska noin on helpompaa kuin erota.
Olet kyllin aikuinen ja kypsä parisuhteeseen, olet siis kyllin aikuinen ja kypsä tekemään ratkaisusi ihan itse ilman toisten valmiiksi nenäsi eteen kantamia neuvoja ja ehdotuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tulisi kamalan paha olo jos seurustelisin AP:n kanssa
Huvipuistohullu kirjoitti:
Älä soittele sille miehelle koko ajan, ni ei raivostuta niin paljo 😃
Joo, eiköhän minun soittelutarpeeni ole jo tyydytetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut palautetta siitä, etten kysele. Aloin kysymään enemmän. Olen saanut epäsuoraa palautetta myös siitä, etten tue tarpeeksi. Osaan lukea rivien välistä. Olen saanut myös palautetta siitä, että väistelen kysymyksiä enkä vastaa. En tiedä miksi olen tällainen. En jaksa välittää mistään enkä jaksa nähdä vaivaa, jos miesystävä on hankala. En minä lähde minkään kannattelijan rooliin.
Eli olet suhteessa vain siksi, että saisit itse hyötyjä? Narsismiahan se on tai itsekkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmasi taitaa olla läheisriippuvuus. Kysyt täältäkin tuntemattomilta neuvoja, kun sinun kannattaisi kysyä, että mitä Sinä haluat. Suosittelen viettämään aikaa yksin ja kuulostelemaan, että kuka oikeastaan olet. Minkälaisista asioista pidät. Puhut itsellesi kauniiseen sävyyn ja etsit positiivisia kokemuksia. Itsetunnon vahvistamista siis.
En koe olevani läheisriippuvainen. Pärjään sinkkuna vallan mainiosti, mutten nyt koe mitään erityistä HALUA olla sinkku. En ole kiinnostunut deittailusta enkä muista miehistä. Kyllä suhde olisi kiva, mutta en minä tällaista kaipaa.
Koska haluat elää tuossa paskassa elät tuossa paskassa
Vierailija kirjoitti:
Millaista työtä mies tekee kun nukkuu tunteja töiden jälkeen? Vuorotyötä ja/tai fyysisesti raskasta työtä? Silloin kyllä nukuttaa.
Vaikea tilanne, eikö tuosta voisi yrittää keskustella, vaikka joku perheneuvoja ulkopuolisena mukaan.
Vuorotyö, ja nukkuu huonosti öisin. Sitten hän viisaana aikuisena ihmisenä nukkuu heti töiden jälkeen eikä sitten meinaa saada unta öisin. Ymmärrän kyllä väsymyksen oikein hyvin, mutta ei mikään PAKOTA aikuista ihmistä nukkumaan tuntikausia töiden jälkeen. Se on kuitenkin oma valinta. Voi vaikka nukkua tunnin ja laittaa miljoona kovaäänistä herätystä. Sitten vain nousee väkisin ylös. Olen minäkin ollut monta kertaa koko päivän hereillä rättiväsyneenä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulisi kamalan paha olo jos seurustelisin AP:n kanssa
Jaa. Sinä et tiedä mitä miesystävä on tehnyt ja sanonut minulle.
Niin mitä apua sinä nyt kaipaat? Ei tullut selväksi.