Voiko olla liberaali, jos ei hyväksy trans-sukupuolisuutta?
Kipuilen tämän kanssa ajoittain. Tai no... En kipuile 😄 mutta pohdin tätä.
Koen olevani monella tavalla tosi liberaali, modernin ajatus- ja arvomaailman omaava milleniaalinainen. Ehkä ensimmäisiä aatemaailmoja, jotka tunnistin itsestäni ja osasin nimetä, oli feminismi.
Transsukupuolisuus on kuitenkin asia mitä en ymmärrä. Se juontaa ehkä osittain juurensa juuri feminismiin: olen kasvanut ajatellen, että miehet ja naiset ovat keskenään saman arvoisia eikä sukupuolen pitäisi rajoittaa ketään. Jokainen voi opiskella mitä haluaa, tehdä mitä työtä haluaa, pukeutua miten haluaa, olla parisuhteessa kenen kanssa haluaa... Kuka vaan voi meikata ja käyttää mekkoa tai housuja. Vanhemmat ovat lapsilleen yhtä tärkeitä ja saman arvoisia huolenpitäjiä. Nämä ovat asioita mihin uskon. Minun on vaikeaa niellä ajatusta, että joku, sanotaan nyt vaikka syntymässä mieheksi määritetty, haluaa vaihtaa sukupuolta, koska kokee olevansa nainen. Mitä tämä kokemus tarkoittaa? Miltä tuntuu kokea olevansa jotain sukupuolta?
Itse olen nainen, koska minulla on tietyt ruumiinosat. Siinä se. En ole ajatellut asiaa sen enempää. Naiseus ei tarkoita minulle mitään muuta. Sain itse valita mitä opiskelin. Jos olisin halunnut ahtaajaksi, minua olisi siihen kannustettu. Jos haluaisin leikata hiukseni lyhyeksi, voisin tehdä sen. Siihen ei liittyisi mikään sukupuolikokemus vaan henkilökohtainen ulkonäkömieltymys. En edes tiedä miltä tuntuu olla nainen. Enkä osaa kuvitella miltä tuntuisi olla mies.
Pelkään että transsukupuolisuus ja sen laaja hyväksyntä johtaa sukupuoliroolien vahvistumiseen. Näin tulee tapahtumaan jos transsukupuolisuutta ja sukupuolikokemuksia perustellaan naisellisiksi tai miehekkäiksi ajatelluilla mieltymyksillä ja luonteen piirteillä. Hoivaava, tunneälykäs, naisellisesta ulkonäöstä pitävä henkilö on automaattisesti nainen ja maskuliininen, urheilusta ja autoista pitävä henkilö on puolestaan mies. Ja jos sitten syntymässä on määritetty erilainen sukupuoli, niin se on korjattava. Eikö tässä mennä vain ajassa taakse päin? Eikö meillä tosiaan voi olla hoiva-alalla työskenteleviä, Coldplayta kuuntelevia ja huulipunaa käyttäviä miehiä tai lyhythiuksisia, ruumiillista työtä tekeviä, jääkiekkoilevia naisia?
Olenko heti ahdasmielinen kun ajattelen näin? Voinko kannattaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, kannattamatta sukupuolivähemmistöjen oikeuksia? Voinko olla edistyksellinen, liberaali nainen, jos pidän transsukupuolisuutta uhkana sukupuolten (puhun nyt niistä kahdesta) väliselle tasa-arvolle?
Kuulen mielelläni muiden ajatuksia tästä. Haluan painottaa että hyväksyn jokaisen ihmisen jakamattoman ja riippumattoman ihmisarvon. Kohtelen jokaista yksilöä arvostavasti, riippumatta heidän sukupuolesta tai muistakaan asioista.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin monimutkainen selitys vihaamiselle?
Koska se on ennen kaikkea selitys itselle.
Ei liberalismi ole kaikenlaisen suvaitsevaisuuden synomyymi vaan on monenlaista liberalismia. Miksi talosliberalisti automaattisesti olisi myös arvoliberalisti? Tai pitääkö arvoliberalistinkaan kaikkea suvaita? Ei mielestäni.
Ei siinä ole kyse sinun hyväksymisestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin monimutkainen selitys vihaamiselle?
Koska se on ennen kaikkea selitys itselle.
Helppoa suvaita sellaista, mistä itse pitää. Vaikea suvaita sitä, mistä ei itse pidä.
Selvitä nyt itsellesi vaikka ihan alkuun mitä liberalismi on ja kuinka paljon erilaisia aatevariaatioita se sisältää.
Tunnen transihmisiä, myös yhden menehtyneen. Monella on ollut erittäin raskas elämä. Minun on vaikeaa ymmärtää tasa-arvoa puolustavaa ihmistä, joka ei välitä heidän kärsimyksistään.
Eipä se siitä sinun ymmärryksellä ja hyväksynnällä miksikään muutu. Joten voit ihan rauhassa olla hyväksymättä, ei ketään kiinnosta.
Ei sun tarvi sitä ymmärtää. Pidät vain pääsi kiinni ja annat transihmisten olla rauhassa. Mielellään tukien heidän oikeuksiaan, mutta se on ehkä liikaa pyydetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin monimutkainen selitys vihaamiselle?
Koska se on ennen kaikkea selitys itselle.
Helppoa suvaita sellaista, mistä itse pitää. Vaikea suvaita sitä, mistä ei itse pidä.
Jaa. Itse en pidä monesta asiasta kuten vaikkapa koirista kaupungeissa, persuista, vegaaneista, uskonnoista, urheilu ohjelmista tv-ssä jne jne. Mut suvaitsen ne kyllä, saavat ihan rauhassa olla, elää ja näkyä kun maailma ei mun tykkäämisten ja vihaamisten perusteella pyöri.
Voit olla. Olen itse niin stereotyyppinen vegaanifeministi-ituhippi kuin on vain mahdollista, mutta transsukupuolisuuteen en usko omien toistuvien huonojen kokemuksien, omien entisten sukupuoli-identiteettiongelmieni ja mielenterveyden takia. Olen todennut että itselleni usko asiaan mikä ei nojaa fyysiseen todellisuuteen vaan fiiliksiin ja mutuiluun on todella haitallista. Ennen kuin joku tulee huutelemaan että en ole tavannut yhtäkään transihmistä niin olen tavannut transmiehiä, transnaisia ja nonbinäärejä melkein 20v aikana teini-iästä lähtien niin paljon etten jaksa edes laskea ja nykyiseenkin kaveripiiriini kuuluu transsukupuoliseksi itsensä kokevia.
Olen miettinyt samaa ja ajatellut, että ehkä olenkin sukupuolikonservatiivi liberaali.
Sukupuolta ei voi vaihtaa eikä kokemus sukupuolesta voi milloinkaan olla vastakkaisen sukupuolen mukainen. Monet transnaiset väittävät olleensa pieniä tyttöjä mielikuvissaan mitä he eivät luonnollisestikaan mitenkään ole voineet olla. He ovat olleet erilaisuutta kokeneita pieniä poikia. Heillä ei ole ollut pienen tytön kehoa, sisätilaa, heille ei tule naisen puberteettia, kuukautisia eikä heille kasva kivuliaasti rintoja. Heistä ei tule naisia, vaikka heille muodostettaisiin rinnat ja vagina.
Sukupuoli on myös vahvasti kehollinen kokemus ja biologinen fakta. Hormonit ja moni muukin asia kuten psykoseksuaalinen kehitys ovat miehillä ja naisilla täysin erilaisia. Se ei poista kenenkään yksilöllisyyttä, mutta se on biologian sanelemaa realiteettia, josta transinddeologia pyrkii irtautumaan erilaisin retorisin keinoin. Tätä ei pitäisi hyväksyä. Se ei ole hyväksi kenellekään. Eivätkä oman nuoruuteni transihmiset, joita tunsin, tällaista koskaan ole väittäneetkään. Se on poliittista propagandaa.
Eihän sitä tarvitse hyväksyä. Ei sinun tarvitse hyväksyä esim. myymälävarkauttakaan, vaikka se nykyään nähdäänkin lähes positiivisena asiana vasemmistossa. Kutsu vaan itseäsi liberaaliksi, jos se sinulle on tärkeää. Ei kai liberaalius ole minkäänlainen paketti, johon automaattisesti kuuluu transsukupuolisten hyväksyminen. Ja kuka sen päättää, mitä siihen pakettiin milloinkin liitetään? Pitääkö sinun hyväksyä myös "sukupuolen moninaisuus" ym. vasemmistolaiskäsitteitä?
Selvennän paria asiaa, jotka eivät tulleet ilmi alkuperäisestä tekstistä.
Tiedän, ettei kukaan kaipaa minun hyväksyntääni, enkä ajattele että minulla edes olisi valta hyväksyä tai olla hyväksymättä yhtäkään ihmistä. Kuten sanoin, jokainen ihminen sukupuoleen, ihon väriin, seksuaalisuuteen, uskontoon, terveydentilaan tai muuhunkaan ominaisuuteen katsomatta on arvokas ja juuri oikeanlainen.
Tiedän myös monen transsukupuolisen sekä mainitsemistani perinteisistä sukupuolirooleista poikkeavan kärsivän muiden ennakkoluuloista ja jopa läheisten hylkäämäksi tulemisesta. En halua vähätellä heidän kokemaansa kärsimystä enkä varsinkaan tuottaa sitä lisää.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ei sun tarvi sitä ymmärtää. Pidät vain pääsi kiinni ja annat transihmisten olla rauhassa. Mielellään tukien heidän oikeuksiaan, mutta se on ehkä liikaa pyydetty.
Mitäs ne heidän oikeutensa ovat, joita ei nyt jo ole lailla turvattu? Oikeus naisten tiloihin ja urheiluun?
Pidän itseäni liberaalina yleisesti ottaen mutta en hyväksy sukupuolen vaihtamista ilman kirurgisia toimenpiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei sun tarvi sitä ymmärtää. Pidät vain pääsi kiinni ja annat transihmisten olla rauhassa. Mielellään tukien heidän oikeuksiaan, mutta se on ehkä liikaa pyydetty.
Mitä oikeuksia heillä ei ole?
Ajattelen täysin samoin kuin sinä! Koen myös transukupuoliset uhkana sekä feminismille, mutta tarkemmin vielä naisten oikeuksille. Niiden eteen esim urheilun osalta on aikanaan nähty vaivaa.
Olen samaa ikääuokkaakin.
Olen antanut itselleni synninpäästön sillä, ettei kaikki taistelut ole kaikkien taisteltavaksi tarkoitettu. Jokainen on oman aikansa lapsi ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin monimutkainen selitys vihaamiselle?
Koska se on ennen kaikkea selitys itselle.
Helppoa suvaita sellaista, mistä itse pitää. Vaikea suvaita sitä, mistä ei itse pidä.
Jaa. Itse en pidä monesta asiasta kuten vaikkapa koirista kaupungeissa, persuista, vegaaneista, uskonnoista, urheilu ohjelmista tv-ssä jne jne. Mut suvaitsen ne kyllä, saavat ihan rauhassa olla, elää ja näkyä kun maailma ei mun tykkäämisten ja vihaamisten perusteella pyöri.
Minäkään en edes viitsi miettiä ja pohtia kaikki outoja juttuja kuten tämäkin ap:n mainitsema aihe. Miksi pitäisi? Monista asioista en tykkää enkä välitä ja jätän ne pohtimatta ilman vihaamatta yhtään mitään.
Libre eli vapaus kaikille.
Et voi olla liberaali.
Miksi noin monimutkainen selitys vihaamiselle?