Minulla on lapsia mutta silti vanhenen täysin yksin eikä lapseni tule koskaan minua mitenkään auttamaan vanhuudessani
Eli, ei se lastenteko ole mikään turva vanhuudelle.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Vaikka olisi hyvät välit, monet asuvat kaukana vanemmistaan. Harva voi jättää töitään ja ottaa vanhempiaan kotiinsa hoidettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Eikä ne perilliset siltikään ole missään hoitovelvollisuudessa tai välttämättä edes ehdi/jaksa/pysty vaikka haluaiskin.
Äitini vanhenee yksin. Omasta syystään.
Lapsen tekeminen siksi että saa niistä ilmaiset kotipiiat ja -rengit... se on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Eikä ne perilliset siltikään ole missään hoitovelvollisuudessa tai välttämättä edes ehdi/jaksa/pysty vaikka haluaiskin.
Luulen, että laki muuttuu ja heidät velvoitetaan jollain tavalla (kun verorahat ei riitä) tai tulee sota eikä ole resursseja hoitaa hoivalaitoksissa, vaan sysätään lapsille. (Hoivaväki hoitaa sotilaita)
Olkaa vaan eri mieltä, mutta tämä on realismia.
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Tässä on jotain mitä omat vanhempani eivät noin 80 vuodessa ole tajunneet. Edes se, että olin eräässä vaiheessa noin 15 vuotta tapaamatta heitä, ei riittänyt tuohon oivallukseen. On harmittavaa todeta, etten ole aikuisena oikeastaan juuri rakastanut heitä (eikä näytä sen enempää, että he minua).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Eikä ne perilliset siltikään ole missään hoitovelvollisuudessa tai välttämättä edes ehdi/jaksa/pysty vaikka haluaiskin.
Luulen, että laki muuttuu ja heidät velvoitetaan jollain tavalla (kun verorahat ei riitä) tai tulee sota eikä ole resursseja hoitaa hoivalaitoksissa, vaan sysätään lapsille. (Hoivaväki hoitaa sotilaita)
Olkaa vaan eri mieltä, mutta tämä on realismia.
Miksi luulet kansanedustajienkaan haluavan moista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Eikä ne perilliset siltikään ole missään hoitovelvollisuudessa tai välttämättä edes ehdi/jaksa/pysty vaikka haluaiskin.
Luulen, että laki muuttuu ja heidät velvoitetaan jollain tavalla (kun verorahat ei riitä) tai tulee sota eikä ole resursseja hoitaa hoivalaitoksissa, vaan sysätään lapsille. (Hoivaväki hoitaa sotilaita)
Olkaa vaan eri mieltä, mutta tämä on realismia.
Vanhukset jää silloin heitteille.
Minä kävin tänään imuroimassa ja lattiat pyyhkimässä sekä muita pikkuaskareita tekemässä äitini 89 v luona. Hoidan myös kaupassa käynnit ym, jos äiti itse ei jaksa/pysty.
Maailman meno
(Kansantarina)
Sivutuulessa poikaansa retuuttaa kantaa
varis lahden poikki päin vastarantaa.
Sitä varia, huh, ihan väsyttää alkaa,
varis sanoo, jo vanhaa siipeä, jalkaa.
Kun vanhenen pian, alan kangistua,
kai kannat sa mua, kuin minä nyt sua?
En, vastaa poika, sun jäädä annan.
Ketä kannat sitten? Ma poikaani kannan.
Varis huokaa harmaille aatoksille:
Se on maailman meno, minkäs sille.
- Lauri Pohjanpää
No meillä on mennyt aika mukavasti. Kaikki lapset ovat perheellisiä aikuisia. Joskus tulee pientä kinaa, mutta aina sovitaan.
Me ollaan papan kanssa eläkkeellä ja asutaan talvet etelässä. Lapset hoitavat kotimme sillä välin. Me kustannamme heille joulumatkat luoksemme lämpimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Tässä on jotain mitä omat vanhempani eivät noin 80 vuodessa ole tajunneet. Edes se, että olin eräässä vaiheessa noin 15 vuotta tapaamatta heitä, ei riittänyt tuohon oivallukseen. On harmittavaa todeta, etten ole aikuisena oikeastaan juuri rakastanut heitä (eikä näytä sen enempää, että he minua).
Eivätkö he totelleet sinua, vaikka huusit ja poljit jalkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Eikä ne perilliset siltikään ole missään hoitovelvollisuudessa tai välttämättä edes ehdi/jaksa/pysty vaikka haluaiskin.
Luulen, että laki muuttuu ja heidät velvoitetaan jollain tavalla (kun verorahat ei riitä) tai tulee sota eikä ole resursseja hoitaa hoivalaitoksissa, vaan sysätään lapsille. (Hoivaväki hoitaa sotilaita)
Olkaa vaan eri mieltä, mutta tämä on realismia.
Miksi luulet kansanedustajienkaan haluavan moista?
Eivät tietenkään halua, mutta todennäköisesti on pakko. Suomen verorahat ei riitä, kun meillä ei ole riittävästi vientiä.
Ja nytkin sotaanvarautumisrahat viisitoistakertaistettiin!
Muistakaa, että vasta 1960-luvulla vastuu vanhemmista siirtyi pois lapsilta. Ennen lapsilla oli täysi vastuu iäkkäistä vanhemmistaan ilman mitään tukia.
Ja jos Suomi taistelee, ei palvelutalot pysty toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin tänään imuroimassa ja lattiat pyyhkimässä sekä muita pikkuaskareita tekemässä äitini 89 v luona. Hoidan myös kaupassa käynnit ym, jos äiti itse ei jaksa/pysty.
Sinä olet lämminsydäminen ihminen. Hyvyyttäkin on vielä olemassa.<3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Eikä ne perilliset siltikään ole missään hoitovelvollisuudessa tai välttämättä edes ehdi/jaksa/pysty vaikka haluaiskin.
Luulen, että laki muuttuu ja heidät velvoitetaan jollain tavalla (kun verorahat ei riitä) tai tulee sota eikä ole resursseja hoitaa hoivalaitoksissa, vaan sysätään lapsille. (Hoivaväki hoitaa sotilaita)
Olkaa vaan eri mieltä, mutta tämä on realismia.
Vanhukset jää silloin heitteille.
Miksi lapset jättäisivät vanhempansa heitteille?
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Lapsille ei saa sanoa poikkipuolista sanaa, antaa vaan paljon rahaa. Ei kukaan tapaa vanhempiaan aikuisena jos on vaikka jäkätetty pussikaljoista, tehdä kotitöitä, painostettu lukioon tai viulutunnille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Tässä on jotain mitä omat vanhempani eivät noin 80 vuodessa ole tajunneet. Edes se, että olin eräässä vaiheessa noin 15 vuotta tapaamatta heitä, ei riittänyt tuohon oivallukseen. On harmittavaa todeta, etten ole aikuisena oikeastaan juuri rakastanut heitä (eikä näytä sen enempää, että he minua).
Eivätkö he totelleet sinua, vaikka huusit ja poljit jalkaa?
. Joo olin tehdä itsemurhan koulukiusaamisen takia ja isäni paras vastaus oli "pojat on poikia" (silloin kun ei pilkannut minua kiusatuksi tulemisesta). Että säästä vittuilusi jollekulle muulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.
Eikä ne perilliset siltikään ole missään hoitovelvollisuudessa tai välttämättä edes ehdi/jaksa/pysty vaikka haluaiskin.
Luulen, että laki muuttuu ja heidät velvoitetaan jollain tavalla (kun verorahat ei riitä) tai tulee sota eikä ole resursseja hoitaa hoivalaitoksissa, vaan sysätään lapsille. (Hoivaväki hoitaa sotilaita)
Olkaa vaan eri mieltä, mutta tämä on realismia.
Vanhukset jää silloin heitteille.
Miksi lapset jättäisivät
Itse olen ainakin työelämässä ja minulla on sodanajan sijoitus. Teen silloin töitä ja niin tekee kaikki muutkin työikäiset.
Niin, lapsiin pitää myös onnistua pitämään positiiviset välit. Jopa sitten, kun lapset ovat aikuisia eivätkä enää ole vanhemmistaan riippuvaisia tai heidän vallassaan. Siinä on osalle ylivoimainen haaste.