Jos jättää osan omaisuudesta kuolinpesäksi, miten sen osalta perintöverotus?
Eli jos jättää kaiken tai osan kuolinpesäksi, miten verotetaan?
Eli perijöinä olen minä ja mun äiti.
(Mun äiti omistaa enemmän kuin mun isä, joten osituksessa mun äiti ei saa mitään. Mutta heillä on keskinäinen testamentti ja sen mukaan äitini perii osan)
Testamentin mukaan mun äiti perisi jopa mun lakiosan yli. Äitini on valmis luopumaan osasta osuudestaan.
Mutta miten verotetaan maksetaan, jos päätämme pitää osan tai kaikki kuolinpesänä? Ilmoitetaanko silloin prosenttiosuudet omistuksesta ja sen mukaan verotetaan vai miten?
Kommentit (185)
Perintövero menee perukirjan mukaan riippumatta jaetaanko vai jääkö kuolinpesäksi.
Ihan sama vaikka kuolinpesää ei jaeta ollenkaan, verottaja kuitenkin perii kaikilta kuolinpesän osakkailta perintöveron. Omistussuhteet pitää laittaa perukirjaan.
Kun äitisi kuolee, niin sitten pitää tehdä hänen osaltaan perunkirjoitus ja perukirja.
Perukirjassa eritellään vainajan ja lesken omaisuus , testamentit ym omaisuutta koskevat tekijät.
Koska kukaan ei vielä peri leskeä, vain vainajan
Ylernsä siis lesken omaisuus on silloin suurempi, koska hän omistaa omansa ja useimmiten puolet yhteisestä.omaisuudesta. jo ei jälkisäädöksiä.
Perintövero maksetaan perukirjan mukaan ja jakamaton kuolinpesä maksaa veroa vain tuotosta esim. vuokratuotot, metsä tuotot, korkotuotot jne. vuosittain.
Vierailija kirjoitti:
Eli kysymys on, että paljonko kumpikin maksaa veroa. Miten se määräytyy?
Entä kun hän kuolee?
No sitten äidistäsi tehdään perukirja ja perit kaiken jos ei testamenttia eikä muita lapsia.
Maksat perintöveron sitten äitisi perukirjan viivan alla olevasta summasta.
Jos osa perinnöstä jää kuolinpesäksi, niin miten voidaan vero maksaa perukirjan mukaan.
Leskihän saa periä 110 000 euroa verottomasti. Eli kaikki, mitä äitini perii isältäni, on verotonta. Minä lapsena saan vain 20 000 verovapaasti.
Miten nuo verovapaudet huomioidaan, jos kaikki/osa jätetään kuolinpesäksi?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos osa perinnöstä jää kuolinpesäksi, niin miten voidaan vero maksaa perukirjan mukaan.
Leskihän saa periä 110 000 euroa verottomasti. Eli kaikki, mitä äitini perii isältäni, on verotonta. Minä lapsena saan vain 20 000 verovapaasti.
Miten nuo verovapaudet huomioidaan, jos kaikki/osa jätetään kuolinpesäksi?
Ap
Perintövero tulee, vaikka pesä jätettäisiin kokonaan jakamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos osa perinnöstä jää kuolinpesäksi, niin miten voidaan vero maksaa perukirjan mukaan.
Leskihän saa periä 110 000 euroa verottomasti. Eli kaikki, mitä äitini perii isältäni, on verotonta. Minä lapsena saan vain 20 000 verovapaasti.
Miten nuo verovapaudet huomioidaan, jos kaikki/osa jätetään kuolinpesäksi?
Ap
Perintövero tulee, vaikka pesä jätettäisiin kokonaan jakamatta.
Mutta millä tavoin meidän osuutemme voidaan laskea, kun pesää ei ole jaettu? (Vielä nuo erilaiset verovapausrajat huomioiden)
Vierailija kirjoitti:
Jos osa perinnöstä jää kuolinpesäksi, niin miten voidaan vero maksaa perukirjan mukaan.
Leskihän saa periä 110 000 euroa verottomasti. Eli kaikki, mitä äitini perii isältäni, on verotonta. Minä lapsena saan vain 20 000 verovapaasti.
Miten nuo verovapaudet huomioidaan, jos kaikki/osa jätetään kuolinpesäksi?
Ap
Puoliso ei peri koska yleensä hänellä on puolet omaisuudesta plus omansa. Eli kun ei peri ei tule perintöveroa.
Verottajalle toimitetaan perukirja ja siinä vaiheessa ei yleensä jakoja ole tehty. Verottaja laskee kullekin osuuden mukaiset perintöverot. Olipa kuolinpesä tai jakoja tehdään.
Kun omaisuus ositetaan ei enää tarvitse maksaa perintöveroa.
Vierailija kirjoitti:
Jos osa perinnöstä jää kuolinpesäksi, niin miten voidaan vero maksaa perukirjan mukaan.
Leskihän saa periä 110 000 euroa verottomasti. Eli kaikki, mitä äitini perii isältäni, on verotonta. Minä lapsena saan vain 20 000 verovapaasti.
Miten nuo verovapaudet huomioidaan, jos kaikki/osa jätetään kuolinpesäksi?
Ap
Ei mitenkään. Usko nyt jo että "jätetään kuolinpesäksi" on joku itse keksimäsi asia. Vero tulee perukirjan määrästä, perintökaaren osuuksin.
Jos päätätte jakaa jotenkin muuten niin se ei veroja muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos osa perinnöstä jää kuolinpesäksi, niin miten voidaan vero maksaa perukirjan mukaan.
Leskihän saa periä 110 000 euroa verottomasti. Eli kaikki, mitä äitini perii isältäni, on verotonta. Minä lapsena saan vain 20 000 verovapaasti.
Miten nuo verovapaudet huomioidaan, jos kaikki/osa jätetään kuolinpesäksi?
Ap
Perintövero tulee, vaikka pesä jätettäisiin kokonaan jakamatta.
Mutta millä tavoin meidän osuutemme voidaan laskea, kun pesää ei ole jaettu? (Vielä nuo erilaiset verovapausrajat huomioiden)
Sehän on perukirjassa määritelty. Lesken omaisuus ja rintaperillisen osuus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos osa perinnöstä jää kuolinpesäksi, niin miten voidaan vero maksaa perukirjan mukaan.
Leskihän saa periä 110 000 euroa verottomasti. Eli kaikki, mitä äitini perii isältäni, on verotonta. Minä lapsena saan vain 20 000 verovapaasti.
Miten nuo verovapaudet huomioidaan, jos kaikki/osa jätetään kuolinpesäksi?
Ap
Perintövero tulee, vaikka pesä jätettäisiin kokonaan jakamatta.
Mutta millä tavoin meidän osuutemme voidaan laskea, kun pesää ei ole jaettu? (Vielä nuo erilaiset verovapausrajat huomioiden)
Perintökaaren mukaan tulee verot, ei reaalisen jaon mukaan. Eli vero siitä prosentista "mikä kullekin kuuluu", EI siitä osuudesta mitä oikeasti jaossa saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos osa perinnöstä jää kuolinpesäksi, niin miten voidaan vero maksaa perukirjan mukaan.
Leskihän saa periä 110 000 euroa verottomasti. Eli kaikki, mitä äitini perii isältäni, on verotonta. Minä lapsena saan vain 20 000 verovapaasti.
Miten nuo verovapaudet huomioidaan, jos kaikki/osa jätetään kuolinpesäksi?
Ap
Perintövero tulee, vaikka pesä jätettäisiin kokonaan jakamatta.
Mutta millä tavoin meidän osuutemme voidaan laskea, kun pesää ei ole jaettu? (Vielä nuo erilaiset verovapausrajat huomioiden)
Kuules, kyllä verottaja osaa perukirjat lukea ja verovapaat osuudet. Ja valittaahan voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perintövero tulee, vaikka pesä jätettäisiin kokonaan jakamatta.
Mutta millä tavoin meidän osuutemme voidaan laskea, kun pesää ei ole jaettu? (Vielä nuo erilaiset verovapausrajat huomioiden)
Perukirjasta ilmenevin tiedoin siltä osin kuin ennen verotuksen toimittamista laadittu jakokirja ei muuta sano.
Perukirja tehdään aika pian kuoleman jälkeen ja sen mukaisesti määräytyy verot. Omaisuuden jakamisen voi tehdä vaikka vuosia myöhemmin. Jako ei enää kiinnosta verottajaa, paitsi jos kuolinpesä on tehnyt voittoja vainajan omaisuudella. Teidänhän kannattaa kaiketi mennä testamentin mukaisesti, jos silloin tulee vähemmän veroja. Jaossa sitten äitisi lahjottaa sinulle vainajalta jäänyttä varallisuutta.
Jos äitisi lahjoittaa sinulle omasta osuudestaan ja omaisuudestaan se on sitten taas lahja.
Kysy lakimieheltä tai verottajalta.
Siis äitini saa toki avioliiton kautta puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Tämä on selvä ja se ei liity verotukseen.
Epäselvää minulle on se, että äitini perii myös testamentin kautta suunnilleen yhtä paljon kuin minä. Perisin vain lakiosan suunnilleen, mutta äitini luopuu osasta testamentilla saamastaan minun hyväkseni.
Miten tämän verotus menee?
Lähetetäänkö verottajalle tieto, mistä omaisuudesta hän luopuu jne. Sehän on sitten jo sama kuin perinnön jakamista.
Ap
Tuossa voi liettiä sitäkin, kannattaako testamenttia edes tuoda esille, jos äitisi kuitenkin siitä osin luopuisi... Verottajaa ei kiinnosta, kuka saa jaossa mitäkin, vain omaisuuden arvo kiinnostaa. Soita verottajalle, ja tehkää perukirja vaikka pankissa.
Eli kysymys on, että paljonko kumpikin maksaa veroa. Miten se määräytyy?
Entä kun hän kuolee?